Tietenkin SaiPaa vastaan ollaan ennakkosuosikki. HIFK:han on muutamaa poikkeusta lukuunottamatta aina ennakkosuosikki, vaikka ei oikeasti olisikaan. Entäs sitten? Kaikki tällaiset asiat, kuten ennakkosuosikkius, kokemus, aiemmat tilastot, yms. ovat ulkopuolisten määrittämiä asioita ja niihin pitää tässä vaiheessa kauttaa suhtautua asiaan kuuluvalla tavalla: unohtaa ja jättää täysin huomiotta. Niillä ei pitäisi olla mitään merkitystä, koska ne kaikki perustuvat menneeseen. Tämän kevään osalta on kaikki auki. Kaikilla.
Jokaisen HIFK:n pelaajan pitää vain mennä kaukaloon ja ymmärtää keskittää kaikki energiansa tasan seuraavaan vaihtoon. Jos joku pelaaja miettii yhtään mitään muuta, fokus on todellakin väärissä asioissa. Tämä on myös yksilökysymys, ei ikä- tai edes kokemuskysymys. Vaikka yleensä iän myötä kokemus kasvaa ja oppii käsittelemään erilaisia asioita aiempaa paremmin, pelkkä vanheneminen tai aiemmat kokemukset eivät yksin riitä. Näkihän sen viime keväänäkin, miten kaikenlaista nähnyt ja kokenut Leo Komarov keskittyi yhdessä pienessä hetkessä täysin vääriin asioihin ja jokainen muistaa seuraukset. Eikä siltikään se Komarovin aivopieru ratkaissut koko sarjaa.
Ekassa pelissä ei myöskään ratkaista koko sarjaa eikä ekassa sarjassa ratkaista mestaruutta. Hetkessä elämisen taito on vaikeaa. Virheet pitää hyväksyä ja jättää välittömästi taakseen. Niitä ehtii sitten kauden jälkeen analysoida tarkemmin.
Kenellekään ei voi tulla yllärinä, että SaiPa on työteliäs jengi, joka luistelee paljon. Pelkkä luistelu ei kuitenkaan riitä, pelissä pitää olla paljon muutakin. Ja SaiPalla on ollutkin. Mutta onko se jotain sellaista, mihin ei muka pystyttäisi vastaamaan? Mun mielestäni ei ole.
HIFK:n ei todellakaan kannata lähteä luistelukisaan SaiPan kanssa, koska se hävitään aivan varmasti. Tossa reilu kuukausi sitten pelattiin KooKoota vastaan Kouvolassa ja oltiin aivan purjeessa KooKoon liikkeen kanssa. Vai oltiinko sittenkään? Entäpä, jos kaikki olikin jo ennakkoon tiedossa ja pelisuunnitelma laadittiin sen mukaan, miten juuri silloin käytössä oleva HIFK:n jengi pystyisi todennäköisimmin KooKoo:n voittamaan? Ja jos muistatte, KooKoo teki siinä pelissä nolla maalia. Kävin oikein katsomassa ottelun tilastotkin. KooKoo luisteli 7297 metriä enemmän kuin HIFK! Siis lähes 7,3 kilometriä enemmän! KooKoolla oli 78 laukausta kohti maalia! Ja nolla tehtyä maalia. HIFK hävisi kaikki muut tilastot paitsi veskarin torjunta%:n, jäähyt ja ylivoiman. Ja silti voitettiin. Oliko kaunista? Ei ollut. Onko sillä enää mitään väliä? Ei ole, kolme pistettä oli tavoite ja se saatiin. Vaikka se peli oli kamalaa katsottavaa kotisohvalla, se oli silti taidonnäyte siitä, että "paskallakin" pelillä voi voittaa. Ja "paska" siksi, että jos pelin katsoo puolustuksellisista lähtökohdista, HIFK:han ei ollut lainkaan paska. Päinvastoin, aivan loistava! Kukaan ei vain halua katsoa tuollaista peliä omalta suosikkijengiltään. Mutta voitot kelpaavat lopulta varmaan jokaiselle? Lohduttaako KooKoo:ta se, että hallitsivat peliä mielin määrin, mutta saaliina nolla pistettä? Tuskin ainakaan enää tässä vaiheessa kautta.
SaiPaa vastaan pelattiin muutama viikko sitten ja tasaista oli. Silloin SaiPan pelaajat luistelivat tilastojen mukaan yli 3 km enemmän kuin HIFK:n pelaajat, mutta silti ottelu ratkesi vasta rankkareilla. Kuinka paljon tästä suuremmasta luistelumäärästä oli oikeasti hyödyllistä, tilastot eivät kerro. Mutta sen tajuaa kaikki, että hyvin suurella todennäköisyydellä ilman valtavaa luistelua ja tiukkaa työmäärää, SaiPa olisi jäänyt jalkoihin pahasti. Laukauksia kohti maalia Saipalla oli 59, joista torjuttuja oli 27. HIFK:lla vastaavat luvut olivat 42/20. SaiPan yv% oli 50%, HIFK:n 0%. Aloitukset hävittiin 27-39. Huomionarvoista oli, että Lehterän A% oli 33,3%.
Mä sanoisin, että antaa SaiPan luistella vaikka maailman ääriin, mutta työnteon määrässä ja ennen kaikkea laadussa, ei voida jäädä jälkeen. HIFK:n pelisysteemi perustuu eri asioihin kuin SaiPan ja nyt jos koskaan on tärkeää noudattaa niitä yhteisesti sovittuja asioita, mitä on koko kauden treenattu. Ja niiden asioiden laadukkaaseen toteuttamiseen vaaditaan duunia.
HIFK:n vahvuus on ehdottomasti puolustuspelaaminen ja siihen kannattaa tukeutua. SaiPan vauhtia ei kannata pelästyä, ei pitäisikään, koska se on tiedossa. Pitää ihan oikeasti olla kärsivällinen ja ymmärtää, että peli ei ole ohi ennen kuin pilliin on vihelletty. Ei välttämättä (ja toivottavasti ei) tarvita 30 paikkaa yhden maalin tekemiseksi. Voi hyvin riittää, että saadaan yksi hyvä paikka ja siitä naulataan. Peli voi päättyä ihan hyvin 1-0:kin. Toki en sitä itse toivo.
Hyökkäyspäässä meillä on hyviä yksilöitä ja viime peleissä on löydetty toimivia kokoonpanoja muutenkin. Maalille pitää uskaltaa mennä.
Ylivoimat olisi hyvä hyödyntää ja aloituksista napsia enemmän voittoja kuin hävitä niitä. Lisäksi pitäisi pysyä pois jäähyltä ja minimoida tyhmät ja turhat jäähyt nollille. Pelitilannejäähyjä tulee aina ja myös tuomareiden linjalla on merkitystä. Näihin ei voida täysin vaikuttaa itse. HIFK pystyy parhaimmilaan tukkimaan parhaan maalintekosektorin täysin, joten pelkkiä vastustajan vetoja kohti maalia on turha tuijotella. Kenttäpelaajien täytyy tehdä veskareiden työ mahdollisimman helpoksi ja tässä vaiheessa kautta näiden asioiden pitäisi kaikilla tulla jo selkärangasta.
Jos HIFK pystyy vastaamaan SaiPan työmäärään ja edareiden fokus pysyy oikeissa asioissa, tästä sarjasta mennään jatkoon. Mikään pakkohan ei ole kuin kuolla ja maksaa veroja, joten tyydyn vain toteamaan, että mikäli HIFK ei tästä sarjasta jatkoon mene, kyseessä on epäonnistuminen. Pitääkö epäonnistumisia etukäteen pelätä? Ei pidä. HIFK:lla on ihan kaikki, vieläpä useita mahdollisuuksia, onnistua ja toivon, että nämä mahdollisuudet myös käytetään.
EDIT: korjattu kirotusvirheitä ja lisätty pari asiaa ja muutettu paria sanaa.