Nyt on syytä herättää keskustelua siitä, millainen on HIFK:n tulevaisuus 2020-luvulla ja siitä eteenpäin. Avoinna on isoja tulevaisuuteen vaikuttavia asioita, joihin pitää löytää oikeat vastaukset.
1) Pelaajakasvatus
Haluttiin tai ei, Liiga levittää punaisen maton tuhlaajapojalle. On syytä varautua siihen, että tuhlaajapoika palaa SM-liigaan kaudeksi 2023-2024. Tämä tarkoittaa pelaajamarkkinoiden kilpailutilanteen kiristymistä. HIFK:n pitää malttaa, ei ole seuran etu lähteä mottipäisillä summilla "pippelinmittauskilpailuihin", joita varsinkin 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä nähtiin liiankin kanssa. Hyvänä esimerkkinä tästä on Helenius vs. Ustrunul. Saatiin isolla rahalla tappeluihin pystyvä pakki, mutta saatiinko menestystä?
Ydinkysymys on identiteetti ja siihen perustuva juniorityö. Miksi Tappara menestyy? Seuralla on identiteetti, jonka Kallu Numminen loi. Rauno Korpi, Mikko Leinonen, Jukka Rautakorpi ja Jussi Tapola ovat muokanneet identiteettiä, mutta pohjalla on ne perusarvot ja toimintatavat, jotka Kallun johdolla luotiin seuraan. Tapparan perustukset ovat betonista, seurassa tiedetään, mitä pitää tehdä menestyäkseen. Seurassa tiedetään, millaisia pelaajia markkinoilta halutaan, seurassa tiedetään millaisia valmentajia halutaan. Toiminnassa on jatkuvuus.
Miksi Ajax menestyy jalkapallossa, vaikka sen taloudelliset muskelit ovat vaatimattomat erityisesti Valioliigaseuroihin nähden? Siksi, että Ajaxilla on Rinus Michelsin ja Johan Cruijffin luoma identiteetti, tyyli ja tapa toimia. Seura ei yritä hankkia sellaisia pelaajia eikä valmentajia, jotka eivät sovi sapluunaan.
HIFK on ajautunut tilanteeseen, jossa joka vuosi joukkueeseen ostetaan isolla rahalla "palkkasotureita" maakuntaseuroista. Ostettujen pelaajien joukossa on kiistatta huippupelaajia, mutta toiminnasta puuttuu jatkuvuus, ja sen myötä identiteetti. Jos, ja toivottavasti kun, HIFK haluaa menestyä, juniorityö on laitettava kuntoon. HIFK ei pysty tuottamaan junioreistaan liigajoukkueen runkoa, joka on menestymisen vähimmäisedellytys. Oman vaikeutensa tuo jääkiekon kalleus, ja sitä kautta laskeva pelaajamäärä. Jääkiekko ei vedä junioreita samaan malliin kuin veti ennen. Jotakin jääkiekon pelaajamäärän supistumisesta kertoo esimerkiksi perinteisen junioriseura PiTan ongelmat.
HIFK:n pitäisi luoda HJK:n mallin mukaisesti kaupunginosatoimintaa jääkiekkoon. Matala aloituskynnys, perusasioiden opettelua. Kaupunginosajoukkueissa lapsi ja nuoret voivat pelata useita vuosia, vasta D-/C -junnuihin voidaan koota kaksi-kolme joukkuetta kaupunginosajengien parhaimmistosta. Näin HJK toimii, ja seura kasvattaa hyviä pelaajia jopa yli oman tarpeensa. Tällä mallilla pelaajille kasvaa HIFK-identiteetti, pelataan seuralle, logolle. Olennaista toki on myös se, että koulutetut valmentajat valmentavat jokaista kaupunginosajengiä samalla tavalla. Pitää määritellä, millainen on HIFK:n pelillinen identiteetti. Esimerkkinä: Ajaxin juniorit pelaavat samalla 4-3-3 -järjestelmällä kuin edustusjoukkue. Ajaxilla edustusjoukkueen päävalmentajalla ei ole oikeutta muuttaa peliryhmitystä, koska peliryhmitykseen perustuva pelaajakasvatus on seuran identiteetin ja menestyksen perusta. Tähän pitää päästä myös HIFK:ssa.
Junioritoiminnan kuntoon laittaminen on kaiken a ja o. Junioritoiminnassa HIFK on kiistatta epäonnistunut, sen vuoksi "edariin" ei kasva riittävästi omia runkopelaajia. Ostojoukkueen kallis kierre on valmis. Pysyvää menestystä ei tule niin kauan, kun joukkueen runkoa ei saada vakiinnutettua. Kenties HIFK:ssa pitäisi mennä siihen, että vaikka "väkisin" joka vuosi joukkueeseen nostetaan kaksi omaa junnua, ja heille annetaan aidosti aikaa ja peliaikaa kasvaa runkopelaajiksi. Tämä vaatisi HIFK:n oloissa poikkeuksellista kärsivällisyyttä seuran johdolta, valmentajilta ja katsojilta.
2) Pelipaikka
Missä HIFK pelaa? Garden-hanke on tunnetuista syistä viivästynyt, toivottavasti sentään joskus toteutuu. Reilun vuoden kuluttua edessä voi olla tilanne, jossa tuhlaajapoika tulee "meidän" halliin takaisin. Missä HIFK pelaa ja millä ehdoilla? Halliasia pitäisi saada ratkaistua kestävällä tavalla. Se on avain myös jääkiekon ulkopuolisen liiketoiminnan kehittämisessä. Jos Gardenia ei rakenneta, voitaisiinko Ruotsin mallin mukaisesti ostaa Nordis? Nordiksesta on aikoinaan tehty suunnitelma, jossa kattoa nostamalla kapasiteettia voidaan kasvattaa yli 10 000 katsojaan. Vai ostavatko HIFK:n taustavoimat Ilmalan humppaliiterin?
Pelipaikka-asia on ratkaistava pikaisesti.
3) Talous
Jokereiden paluu vaikuttaa myös HIFK:n talouteen. Huomioarvo nousee, todennäköisesti HIFK:n kassa kiittää hesalaisten paluusta.
Koronapandemia kertoi koruttomasti tapahtumaliiketoiminnan arvostuksesta. HIFK:n nähdäkseni pitäisi ryhtyä Lukon mallin mukaisesti kehittämään jääkiekon, ja ylipäätään tapahtumaliiketoiminnan, ulkopuolista liiketoimintaa. Mallia voi hakea myös HJK:lta. HIFK on ollut liian laiska tässä asiassa.
Ulkopuolinen liiketoiminta voisi vankistaa HIFK:n taloudellista kivijalkaa, kunnossa oleva talous kuitenkin on kaiken toiminnan perusedellytys. Tällöin pandemia, jollainen voi hyvinkin olla edessä vielä tällä vuosikymmenellä, ei heti laittaisi seuraa taloudellisesti kyykkyyn.
Talouteen liittyy myös uusien katsojasukupolvien kasvattaminen. Jääkiekon katsominen hallissa on kallista, tälle on tehtävä jotakin. Minä menin lukioaikana E9 -seisomakatsomoon 25 markalla, halpojen lippujen vuoksi katsoin kaikki pelit. Nyt Nordis on ukkoutunut ja akkautunut, tämä näkyy tunnelmassa. Nordiksen tunnelma on laimea henkäys siitä, mitä se oli 1990-luvun puolivälissä. Hallissa oli tunnelmaa, vaikka tuolloin HIFK kynti syvällä eikä mestaruudesta tarvinnut haaveilla. HIFK:n pitää kehittää tapoja, jolla lapset ja nuoret pääsevät edullisesti peleihin.
4) Identiteetti
Mikä on HIFK? Mitä on IFK-laisuus? Miten sitä käytännössä vaalitaan muuallakin kuin juhlapuheissa ja powerpointeissa?
HIFK:ssa pitäisi tehdä avoin, rehellinen itsetutkiskelu. Kun tiedetään, ketä ollaan, miksi ollaan ja mitä tavoitellaan, kaikki seuran toimenpiteet pitää peilata sitä vasten, onko nyt tehtävä asia tai päätös seuran identiteetin mukainen ratkaisu vai ei. Käytännössä tätä voi kysyä vaikkapa Tapparasta, miksi Henrik Haapalalle ja Petri Kontiolalle sanottiin ei.
Millaisia ajatuksia teille syntyy?
1) Pelaajakasvatus
Haluttiin tai ei, Liiga levittää punaisen maton tuhlaajapojalle. On syytä varautua siihen, että tuhlaajapoika palaa SM-liigaan kaudeksi 2023-2024. Tämä tarkoittaa pelaajamarkkinoiden kilpailutilanteen kiristymistä. HIFK:n pitää malttaa, ei ole seuran etu lähteä mottipäisillä summilla "pippelinmittauskilpailuihin", joita varsinkin 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä nähtiin liiankin kanssa. Hyvänä esimerkkinä tästä on Helenius vs. Ustrunul. Saatiin isolla rahalla tappeluihin pystyvä pakki, mutta saatiinko menestystä?
Ydinkysymys on identiteetti ja siihen perustuva juniorityö. Miksi Tappara menestyy? Seuralla on identiteetti, jonka Kallu Numminen loi. Rauno Korpi, Mikko Leinonen, Jukka Rautakorpi ja Jussi Tapola ovat muokanneet identiteettiä, mutta pohjalla on ne perusarvot ja toimintatavat, jotka Kallun johdolla luotiin seuraan. Tapparan perustukset ovat betonista, seurassa tiedetään, mitä pitää tehdä menestyäkseen. Seurassa tiedetään, millaisia pelaajia markkinoilta halutaan, seurassa tiedetään millaisia valmentajia halutaan. Toiminnassa on jatkuvuus.
Miksi Ajax menestyy jalkapallossa, vaikka sen taloudelliset muskelit ovat vaatimattomat erityisesti Valioliigaseuroihin nähden? Siksi, että Ajaxilla on Rinus Michelsin ja Johan Cruijffin luoma identiteetti, tyyli ja tapa toimia. Seura ei yritä hankkia sellaisia pelaajia eikä valmentajia, jotka eivät sovi sapluunaan.
HIFK on ajautunut tilanteeseen, jossa joka vuosi joukkueeseen ostetaan isolla rahalla "palkkasotureita" maakuntaseuroista. Ostettujen pelaajien joukossa on kiistatta huippupelaajia, mutta toiminnasta puuttuu jatkuvuus, ja sen myötä identiteetti. Jos, ja toivottavasti kun, HIFK haluaa menestyä, juniorityö on laitettava kuntoon. HIFK ei pysty tuottamaan junioreistaan liigajoukkueen runkoa, joka on menestymisen vähimmäisedellytys. Oman vaikeutensa tuo jääkiekon kalleus, ja sitä kautta laskeva pelaajamäärä. Jääkiekko ei vedä junioreita samaan malliin kuin veti ennen. Jotakin jääkiekon pelaajamäärän supistumisesta kertoo esimerkiksi perinteisen junioriseura PiTan ongelmat.
HIFK:n pitäisi luoda HJK:n mallin mukaisesti kaupunginosatoimintaa jääkiekkoon. Matala aloituskynnys, perusasioiden opettelua. Kaupunginosajoukkueissa lapsi ja nuoret voivat pelata useita vuosia, vasta D-/C -junnuihin voidaan koota kaksi-kolme joukkuetta kaupunginosajengien parhaimmistosta. Näin HJK toimii, ja seura kasvattaa hyviä pelaajia jopa yli oman tarpeensa. Tällä mallilla pelaajille kasvaa HIFK-identiteetti, pelataan seuralle, logolle. Olennaista toki on myös se, että koulutetut valmentajat valmentavat jokaista kaupunginosajengiä samalla tavalla. Pitää määritellä, millainen on HIFK:n pelillinen identiteetti. Esimerkkinä: Ajaxin juniorit pelaavat samalla 4-3-3 -järjestelmällä kuin edustusjoukkue. Ajaxilla edustusjoukkueen päävalmentajalla ei ole oikeutta muuttaa peliryhmitystä, koska peliryhmitykseen perustuva pelaajakasvatus on seuran identiteetin ja menestyksen perusta. Tähän pitää päästä myös HIFK:ssa.
Junioritoiminnan kuntoon laittaminen on kaiken a ja o. Junioritoiminnassa HIFK on kiistatta epäonnistunut, sen vuoksi "edariin" ei kasva riittävästi omia runkopelaajia. Ostojoukkueen kallis kierre on valmis. Pysyvää menestystä ei tule niin kauan, kun joukkueen runkoa ei saada vakiinnutettua. Kenties HIFK:ssa pitäisi mennä siihen, että vaikka "väkisin" joka vuosi joukkueeseen nostetaan kaksi omaa junnua, ja heille annetaan aidosti aikaa ja peliaikaa kasvaa runkopelaajiksi. Tämä vaatisi HIFK:n oloissa poikkeuksellista kärsivällisyyttä seuran johdolta, valmentajilta ja katsojilta.
2) Pelipaikka
Missä HIFK pelaa? Garden-hanke on tunnetuista syistä viivästynyt, toivottavasti sentään joskus toteutuu. Reilun vuoden kuluttua edessä voi olla tilanne, jossa tuhlaajapoika tulee "meidän" halliin takaisin. Missä HIFK pelaa ja millä ehdoilla? Halliasia pitäisi saada ratkaistua kestävällä tavalla. Se on avain myös jääkiekon ulkopuolisen liiketoiminnan kehittämisessä. Jos Gardenia ei rakenneta, voitaisiinko Ruotsin mallin mukaisesti ostaa Nordis? Nordiksesta on aikoinaan tehty suunnitelma, jossa kattoa nostamalla kapasiteettia voidaan kasvattaa yli 10 000 katsojaan. Vai ostavatko HIFK:n taustavoimat Ilmalan humppaliiterin?
Pelipaikka-asia on ratkaistava pikaisesti.
3) Talous
Jokereiden paluu vaikuttaa myös HIFK:n talouteen. Huomioarvo nousee, todennäköisesti HIFK:n kassa kiittää hesalaisten paluusta.
Koronapandemia kertoi koruttomasti tapahtumaliiketoiminnan arvostuksesta. HIFK:n nähdäkseni pitäisi ryhtyä Lukon mallin mukaisesti kehittämään jääkiekon, ja ylipäätään tapahtumaliiketoiminnan, ulkopuolista liiketoimintaa. Mallia voi hakea myös HJK:lta. HIFK on ollut liian laiska tässä asiassa.
Ulkopuolinen liiketoiminta voisi vankistaa HIFK:n taloudellista kivijalkaa, kunnossa oleva talous kuitenkin on kaiken toiminnan perusedellytys. Tällöin pandemia, jollainen voi hyvinkin olla edessä vielä tällä vuosikymmenellä, ei heti laittaisi seuraa taloudellisesti kyykkyyn.
Talouteen liittyy myös uusien katsojasukupolvien kasvattaminen. Jääkiekon katsominen hallissa on kallista, tälle on tehtävä jotakin. Minä menin lukioaikana E9 -seisomakatsomoon 25 markalla, halpojen lippujen vuoksi katsoin kaikki pelit. Nyt Nordis on ukkoutunut ja akkautunut, tämä näkyy tunnelmassa. Nordiksen tunnelma on laimea henkäys siitä, mitä se oli 1990-luvun puolivälissä. Hallissa oli tunnelmaa, vaikka tuolloin HIFK kynti syvällä eikä mestaruudesta tarvinnut haaveilla. HIFK:n pitää kehittää tapoja, jolla lapset ja nuoret pääsevät edullisesti peleihin.
4) Identiteetti
Mikä on HIFK? Mitä on IFK-laisuus? Miten sitä käytännössä vaalitaan muuallakin kuin juhlapuheissa ja powerpointeissa?
HIFK:ssa pitäisi tehdä avoin, rehellinen itsetutkiskelu. Kun tiedetään, ketä ollaan, miksi ollaan ja mitä tavoitellaan, kaikki seuran toimenpiteet pitää peilata sitä vasten, onko nyt tehtävä asia tai päätös seuran identiteetin mukainen ratkaisu vai ei. Käytännössä tätä voi kysyä vaikkapa Tapparasta, miksi Henrik Haapalalle ja Petri Kontiolalle sanottiin ei.
Millaisia ajatuksia teille syntyy?
Viimeksi muokattu: