Kommentti: Hälytyskellot soivat, HIFK
Maikkarilla ihan aiheellinen kolumni IFK:sta.
"Jääkiekkotermeillä kyseinen kulttuurimuotoilu tarkoittaa sitä, että HIFK:n pelissä ei ole sinänsä mitään isompia rakenteellisia vikoja. HIFK:n peli kyllä tuottaa ja pystyy tuottamaan.
Ongelma on se, että HIFK:n jänne ei meinaa koskaan kestää täyttä 60 minuuttia. Suoritustaso ailahtelee pelistä toiseen.
Yhdessä vaiheessa näyttää hyvältä ja painopiste on vahvasti vastustajan päädyssä. Vain hetkessä suunta muuttuu ja piakkoin kaiken maailman maalilaulut lähtevät soimaan.
Miksi näin?
HIFK:n päävalmentaja Peltonen esikuntineen on selkeästi pyrkinyt jämäköittämään punapetojen puolustuspelaamista. Ja se on kunnossa, kyllä. IFK puolustaa hyvin jämäkästi ydintään. Osaltaan tämän takia se pelaa jatkuvasti hyvin vähämaalisia pelejä.
Tällä, painotuksella, on ollut kuitenkin myös hyvin toisenlaisia seuraamuksia.
Vaikuttaa siltä, että ”peräpää edellä” -mentaliteetti on syönyt hyökkäyspelin raikasta virtausta eli flow’ta. Sen myötä yksilöt ovat kadonneet tyystin kuvasta. Missä on esimerkiksi syksyllä loistanut Kristian Vesalainen? Saadaanko Jori Lehterästä vieläkään parasta irti? Miksi useat HIFK:n avainpelaajat alisuorittavat – vieläpä hyvin merkittävällä tavalla?
HIFK:lle on käynyt vähän niin kuin Lauri Marjamäen Kärpille. Ylenpalttinen kontrollointi on vetänyt joukkueen kuoreen.
Tämä taas näkyy siinä, että pienetkin takaiskut horjuttavat liikaa laivaa.
Ja tunne katoaa."
Ajattelin päässäni ennen viikko sitten pelattua Ilves-peliä, että tämä on iso vedenjakaja tähän kauteen.
Mielestäni se oli erittäinkin hyvä ottelu IFK:lta, mutta kun taas tuli turpaan, niin näinköhän on henkisiä selkärankoja napsunut poikki.
No, nyt viikko myöhemmin, ehkä tämä on jotain Tukholman syndroomaa tämän seuran kanssa, mutta ajattelen taas samalla tavalla. Vielä kerran! Nyt on se vedenjakaja-ottelu tänään.
Tänään hyvä peli ja voitto ja kelkka kääntyy, pelaajat saa boostia, fanit saa boostia, Ville löytää roskiksesta jonkun Stögön vanhan pelikirjan jne.