Samaa mieltä. Menee jo huumorin puolelle.
IFK häviää: kaikki on paskaa. kaikille kenkää.
IFK voittaa: tuuri/vastustajan paskuutta
Tappara/Ilves häviää: siellä on vaan treenattu kovaa. Muuten olisivat voittaneet.
Tappara/Ilves voittaa: Aivan ylivoimaisia/”niin vaan onnistuvat kääntämään tiukat pelit edukseen”/pelitavallista ylivaltaa ja vastustajan valmentaja löytyy taskusta.
Itse en muuta omaa näkemystäni hävityn pelin tai voitetun pelin perusteella. Sehän olisi kauhean helppoa tehdä niin. Itse katson pelejä seuraavin kriteerein.
1. Pelin viihdearvo: Pääasiassa HIFK:n pelit ovat sellaista 6-7 tasoa. (Tänään 8) Tietysti jos viihdearvoa haluaa hakea viimeisten erien sulamisista, niin sitä ollaan tarjoiltu meille kyllä. En pidä tästä hyvin puolustusvoittoisesta pelitavasta suhteessa pelaajamateriaaliin.
2. Runkosarjasijoitus: Itse runkosarjasijoitus on kohtalaisen hyvä. Tosin odotin HIFK:n pelaavan tosissaan runkosarjan voitosta. Sija kolme on ihan OK, mutta sija kaksi olisi merkittävästi parempi, koska sääleistä tullut joukkue on yleensä helpompi ja väsyneempi.
3. Pelillinen taso: Ehdottomasti tärkein tekijä. Kohdat 2. ja 3. ovat sivuseikkoja. Miten HIFK pärjää suhteessa päävastustajiin keskinäisissä peleissä ja mikä on rutiinitaso? Etenkin kiekollisen pelin rutiinitaso. Voitetaanko me Tappara tai Ilves paras 7 sarjassa keväällä. Mikäli minulta kysytään asiaa nyt, niin ei voiteta. Se on minun henk. koht. mielipide tällä hetkellä ja on vähän ihmeellistä, että sitä ei voi sanoa täällä ilman kritiikkiä. Sehän on mielipide jonka lopullisen vastauksen saamme keväällä ja kertomalla tämän asetan itseni alttiiksi ivailulle. Mitä helvetin keskustelua tai analyysia se olisi, että aina hävityn pelin jälkeen haukkuu ja voitetun pelin jälkeen kehuu? Pitäisikö meillä täällä HIFK osiossa pitäisi olla joku yhteinen mielipide ja jos olet sitä vastaan, niin olet "vääränlainen" kannattaja?
Toki pitää aina perustella näkemyksensä:
Asioita mitkä ovat positiivisia:
+ Puolustuspelaaminen omalla alueella
+ Alivoima
+/- Maalivahtipeli on parempaan suuntaan menossa kokonaisuudessaan. Hovisen jumalmoodi alkaa olemaan takana ja palaamassa hyvälle perustasolle ja vastaavasti Taponen parantanut merkittävästi.
Asioita, josta olen huolissani:
-Avauspelaaminen: Mikäli vastustaja pystyy antamaan painetta, niin menee roiskimiseksi. Mikäli vastustaja vetää trap-pelaamista, niin keskialueen ylitys menee puskemiseksi ja hyökkäykset ajautuvat kulmiin.
-HIFK:lla pitäisi olla leveä rosteri, josta löytyy riittävää kärkiosaamista, mutta myös vähintään kolmelta kaistalta ratkaisuvoimaa. Liikaa ollaan muutamien yksilöiden varassa. Se on minusta huono merkki, jos kovemmissakin sarjoissa/muissa joukkueissa tulosta tehneet pelaajat eivät saa oikein mitään aikaiseksi.
-Ylivoimapeli
Minusta HIFK:n hyökkäyspelaamisessa oli parempia aihioita viime kaudella. Silloinkin kun olimme tappioputkessa. HIFK kontrolloi suurimmassa osassa pelejä kiekonhallintaa ja loi vastustajaa vaarallisempia maalipaikkoja merkittävästi enemmän, mutta hävisi pelejä heikkoon maalivahtipeliin ja tehottomuuteen. Nyt on parempi joukkue, mutta kiekollinen peli on heikommalla tasolla. Runkosarjasijoitus on parantunut paremman maalivahtipelin, alivoiman ja puolustuspelaamisen sekä rosterin laadun ansiosta.
Mikäli HIFK nyt kohtaisi pudotuspeleissä TPS:n, Lukon, Kalpan, Kärpät, Pelicansin tai Jukurit, niin aika 50/50 jossa saattaisi kolikko pyörähtää suuntaan tai toiseen. Etenkään Tapparaa vastaan en usko edes tasaiseen sarjaan. Ilves on arvoitus tällä hetkellä monessakin mielessä.
HIFK on taas vähän muuttanut pelaamistaan siihen suuntaan, että pyritään palauttamaan alas ja hakemaan rytmejä hyökkäyksiin sitä kautta. Suunta sinänsä tässä oikea, koska typerä puskeminen aiheuttaa vaan niitä jatkuvia päätykiekkoja ja kulmaralleja. Passiivisia vastustajia vastaan tämä toimii ihan ok. Eilen jopa JYP sai karvauspelaamisellaan ihan sekaisin, samoin KooKoo tappiopelin viimeisessä erässä ja tänään Kärpät. Kun HIFK menettää pelin kontrollin, niin ei millään saada sitä enää takaisin.
Minusta tässä HIFK:n pelaamisessa on pelottavan paljon samaa, kuin Ismo Lehkosen HIFK:ssa aikanaan jolloin myös runkosarjasijoitus oli hyvä. Toinen esimerkki jota olen käyttänyt on Petu Matikaisen HIFK, hyvä materiaali, hyvä runkosarjasijoitus ja jopa viihdearvoltaan peli ihan OK, mutta kaikki hälytysmerkit olivat ilmassa pelillisesti. Valitettavasti tässä näen ihan sitä samaa.