HIFK voittaa Nokia Areenassa sitten, kun pelaa riittävän hyvin. Se on niin yksinkertaista. Ja karua. Nyt sieltä on jo yksi kokonainen piste saatu, joten sen pitäisi osoittaa, että mitään salaliittoa maailmankaikkeudella HIFK:ta vastaan ei ole.
Eilisessä Kalpa-pelin lehdistötilaisuudessa oli hyvää settiä molemmilta koutseilta, kannattaa kuunnella ajatuksella. Kalpan koutsi Karjalainen olisi hyvin voinut puhua myös osasta HIFK:n alkukauden pelejä. Tehottomuushan se meitäkin vaivasi ja tilanteita pelattiin väärin, siksi niitä pinnoja suhteessa kenttätilanteisiin menetettiinkin. Yhden maalin arvo on usein todella paljon enemmän kuin vain se yksi maali tai voitto, koska sillä yhdelläkin maalilla on merkittävä rooli siinä, miten pelaajat kentällä pelaa. Tämän näki ihan konkreettisesti torstain Kärpät-pelissä, koska Pakarisen yv-maali aivan tokan erän lopussa toi paitsi uskoa omaan tekemiseen ja jengin vain yhden maalin päähän erätauolle lähdettäessä, aiheutti vastustajassa vitutusta ja todellisen uhan siitä, että HIFK tulee entistäkin kovempaan vikaan erään. Ja jokainen jengi tietää, että meillä pelaa iso määrä vääntövoimaisia, kokeneita pelaajia. Ja kun nämä samat pelaajat ovat vääntäneet mehuja irti jo yli puolet pelistä ja joilla on "the eye on the prize" ja ovat yhden maalin päässä, kyllä se on väsyneelle vastustajalle henkisesti tiukka paikka. Varsinkin, jos se ei ole pelillisesti samalla tasolla. Plus, että takaa-ajaajan osa on aina helpompi. Kaikki kunnia Tapparan rutiinille meidän kauden avausmatsissa, mutta kyllä siinä heidän takaa-ajossaan oli rooli myös HIFK:lla. Tehtiin kentällä vääriä asioita, vaikka ihan varmasti oli painotettu, miten ei tule pelata, mm. ettei saa passivoitua. Mutta tiukassa ja epävarmassa tilanteessa ihmiset usein ottavat varman päälle ja pyrkivät minimoimaan riskejä. Ymmärrettävää, mutta aina se ei ole paras taktiikka. Valta luovutetaan vastustajalle ja se, jolla on valta, saa yleensä yliotteen. Ja pelaajien muisti on tunnetusti aika lyhyt :).
Itse en usko siihen, että kokeneet pelaajat eivät varsinaisesti syttyisi kaikkiin peleihin, mutta onhan vastustajissa ihan varmasti eroja. Ja tunnetilathan tarttuvat. Jos puoli jengiä olisi ihan fiiliksissä HPK:n kohtaamisesta, kyllä se näkyisi ja tarttuisi siihen toiseenkin puoleen, edes jotenkin. Harvemmin kukaan vain on. En tosin ihmettele, en itsekään oikein syty Kerhoon. Lisäksi, mitä kokeneempi jengi, sitä enemmän pelaajilla on muutakin elämää. Ja kun elämässä on muutakin kuin lätkä eikä arki mene enää ihan täysin omilla ehdoilla, on paljon asioita, jotka vaikuttavat mm. keskittymiseen, nukkumiseen tai vireystilaan yleensä. Esim. lapsiahan ei kiinnosta pätkän vertaa, kuinka tärkeä päivä vanhemmalla on seuraavana päivänä duunissa ja esim. lasten yöheräämiset eivät ole mitenkään suunniteltua toimintaa. En mäkään ole joka päivä samassa tikissä henkisesti tai fyysisesti, vaikka arki on suhteellisen tasaista. Mun työni luonne vain on sellaista, että erot eivät näy kuin ääripäissä ja niitä ääripäitä on kuitenkin paljon harvemmin. Urheilijoilla tilanne on täysin eri ja se oma vire voi vaikuttaa selvästi myös muiden, erityisesti samaan aikaan kentällä olevien tekemiseen.
Ja vaikka meillä on laaja runko, yhden yksittäisen pelaajan huonompi päivä voi valitettavasti näkyä myös tulostaululla. Yksittäistä pelaajaa yhtään syyttämättä. Itseäni harmittaa nyt se, että seuraava peli on vasta torstaina. Nyt pitäisi päästä tiuhaan tahtiin pelaamaan ja HIFK:lle ei ole yleensä nämä useamman päivän pelikatkot sopineet. Paremmin pelataan, kun pelejä on tiuhempaan tahtiin.
