Mun mielikuva Leskisestä on taas erittäin monipuolinen maalintekijä, joka ei elä syöttökoneista, vaan tekee itse maalipaikkansa. Josain vaiheessa bravuurina oli lätyn nouto omista, kuskaus vastustajan siniselle, ja siitä karmea rannari. Pariin viimevuoteen en ole jaksanut häntä seurata, mutta tuossa hyvä katsaus siitä Leskisestä jonka minä muistan:
Vaikka meneekin rankasti ohi ketjun aiheen, niin vastataan vielä tähän:
Kun Leskinen dominoi viimeksi Liigassa, pelitapakulttuuri oli murroksessa. Se palveli Leskisen kaltaisia taitopelaajia, kun tilaa ja aikaa oli enemmän. Puolustusvelvoitteiden kanssa homma ei ollut niin tarkkaa: pystyit varastamaan hyökkäyssuuntaan.
Mutta jotain tapahtui Ruotsissa Kärppien tykkikauden jälkeen. Leskiseltä katosi nälkä. Aivan kuin mies olisi päättänyt, että maksimit on nyt saavutettu, eikä enää ole tarvetta olla Liigan paras pelaaja.
Sitten Helsingissä läjä loukkaantumisia, koronaa etc. Leskisen tavaramerkiksi muodostunut todella vahva luistelu katosi, sekä kiima tehdä maaleja. Nykyään Leskinen siirtää mielummin vastuuta, kuin ratkaisee itse.
Kolme avaintekijää, miksi Leskinen ei ole enää sarjaa dominoiva pelaaja, vaikka lahjat ovat edelleen läsnä:
1. Pelitapakulttuuri (tila/aika pois, puolustusvalmiudet priimaa)
2. Luisteluvoiman puute
3. Kuntopohja (Leskinen ei ole ikinä ollut mikään himotreenaaja. JM Aaltosen tavoin lahjoilla pääsee tiettyyn pisteeseen saakka)