IFK:n isoimmat ongelmat pleijareissa olivat mielestäni 1) maalineduspelaaminen vastustajan maalilla (varsinkin finaaleissa) sekä 2) tarpeeksi leveä materiaali toteuttamaan peräkkäisinä iltoina freeseillä jaloilla Stögön lätkää.
IFK siis tarvitsee materiaaliin laajuutta ja yksilötasolla röyhkeitä, kokeneita ja voimakkaita pelaajia. Eli unohdetaan Aaltoset ynnä muut ja hankitaan viisi tasapäistä hyökkäysketjua! Ramun liksalla saadaan JYPistä Lahti ja Tuppurainen (kyllä, ovat vapaana!) ja Zabon liksalla otetaan Lennu ja Wärn. Tuohon vielä päälle pari nuorta jasseikosta ja yksi joonasrsk, niin ensi kauden hyökkäys on siinä.
Stigun listan täydennykseksi vielä toivomus parista pakista, jotka osaa lämätä peräti maalille asti. Saataisiin ylivoimalle viivapelotetta. HIFK-perinteisiin kuuluu Lehtosen ruoskat ja usein noita viivatykkejä oli samaan aikaan useita jengissä.
Itse asiassa olen eri mieltä fyysisen ja totaalisen koheltajarosterin hankkimisesta hyökkäykseen. Sopivasti paljon heitäkin pitää olla, mutta menestyvässä joukkueessa pitää olla edes yksi todellinen pelintekijä. Tapparalla oli Kuusela, HIFK:lla Ramu.
@Stigu: nuo kohdat 1 ja 2 ovat aivan naulan kantaan! Finaaleissa meidän äijät oli enimmäkseen nurkissa ja varsinkin yv:llä. Jalat eivät jaksaneet lopuksi ja silti Tapparan sarja oli raskaampi. Oliko sitten harjoiteltu väärin vai oliko materiaali liian kapea.
@WPK: aivan oikein myös, meillä ei ole pitkään aikaan ollut viivapelotetta. Syksyllä kaipasin toista kädellistä pakkia Taimen lisäksi, sillä Auvitu oli väläyttänyt osaamista edelliskaudella (samoin osittain Taipalus), mutta syksyllä ei kyllä kukaan laukonut tai ollut riittävän kädellinen, paitsi Taimi. Yleisesti meidän pakit joko eivät osaa laukoa ollenkaan, tai laukovat päin kärkipuolustajaa. Sen sijaan pitäisi osata/harjoitella harhautuksia viivalla ja sitten hyvällä rannarilla tai lämärillä saada aikaan maali/hämmennystä ribarilla, jonka nuo puuttuvat maalinedustapelaajat sohisivat sisään. No Auvitu paransi, mutta Taimen loukkaannuttua hänkin katosi kuvasta. Ja mitä JMA:han tulee, niin kiitos ei tai ainoastaan mikäli saadaan sentteri, joka osaa vapauttaa snaipperin läpiajoon. Tätä ei Ramun sentteripelaaminen tue ollenkaan ja (vaikka Ramu loistava olikin) ei meidän läpiajoista maaleja tekeviä Partasta, Raskia, Ikosta ja Puustista osattu siinä asiassa hyödyntää. Samalla tavalla totesin jo syksyllä että pitäisi olla Ramun lisäksi toinen (erilainen) sentteri, joka osaisi antaa ne vapauttavat syötöt. Nyt kaivataan kahta kädellistä sentteriä ellei Hintzistä tule toista, jos/kun Ramu lähtee.
Lisäksi mielestäni meidän pitää oppia pelaamaan playoffs-kiekkoa, ts. tuomareiden sallimaa peliä (eikä sääntökirjan mukaista peliä) eli mailahäirintää, poikkaria sopivan hellästi, koukkaamista ja kiinnipitämistä sekä jopa kampitusta. Näitä kaikkia näkyi taas paljon enemmän kuin runkosarjassa. Ja taklata saa runsaammin. Runkosarjan virkamieskiekkoilu, jossa voitetaan 2-1, 3-1 tai 3-2 eikä viitsitä harjoitella enempää maalintekoa (kunhan pisteet tulee kotiin) ei pitkälle kanna, kun niitä maaleja pitää tehdä pudotuspeleissä ja vastustaja pyrkii kaikin voimin puolustamaan yhden maalin johtoa, koska ei osaa tehdä maaleja liukuhihnalla. Vaihtoehtona on pelata samanlaista peliä kuin vastustaja. Lätkä on tahtopeli, jossa lähes aina riittää, että tehdään se yksi maali enemmän kuin vastustaja.