HIFK kaudella 2022–2023

[F#21]

Marsu viiden vuoden sopparilla?

Miksi? Eikö muiden valmentajien ympärille voi rakentaa joukkuetta ja jatkuvuutta? Taikka eikö muut valmentajat saa nuoristaan enemmän irti kuin Tapola?

 

[Vilja]

Miksi? Eikö muiden valmentajien ympärille voi rakentaa joukkuetta ja jatkuvuutta? Taikka eikö muut valmentajat saa nuoristaan enemmän irti kuin Tapola?

Joo, voi. Kuka vaan käy, kunhan saa piiiiitkän sopparin.

 

[BOL]

Aina vähän hymyilyttää, miten lyhyt muisti jengillä täällä on. Eilen ihmeteltiin sitä, mitä vastoinkäymisiä Tapparalla muka tämän kauden aikana oli. No, olihan niitä. Oli paitsi Peltola-Kuusela-Tapola-kohut, myös pelillisesti ja tuloksellisesti vaikeaa. Oikeastaan vasta Nokia Areenan historian ekan ottelun (eli paikallispyllistyksensä) jälkeen Tappara sai juonenpäästä kiinni. Sen voitetun 7-0 Ilves-pelin jälkeen kääntyi myös Tapparan koko laiva. Siihen mennessä Tappara oli saanut 26 pelistä kokonaiset 39 pistettä, eli 1,5 pinnaa per ottelu. Kyllä siellä oltiin kauden aikana siis sarjataulukossakin täysin ynnämuut-sijoilla. Lopuista 34:stä pelistä Tappara naarasikin sitten jo 76 pinnaa, eli 2,24 pinnaa per ottelu ja koko kauden pinnakeskiarvo oli lopulta 1,92 ja runkosarjan voitto. Tämä on osoitus ihan oikeasti pitkäjänteisestä duunista. Ei kukaan panikoitunut, eikä edes meillä täällä naureskeltu Tapparalle, koska kaikki tiesivät, että kyllä ne perkeleet sieltä taas tulee. Niin kuin tulikin. Tämä on se kulttuuri, missä annamme kokonaisuutenakin paljon tasoitusta.

Tapola-Rautakorpi-Tapola ovat olleet vuosikymmenen Tapparan puikoissa ja samaan aikaan täällä ollaan sitä mieltä, että joku kolme vuotta koutsilla samassa jengissä alkaa olla ihan maksimi, koska "naama kuluu". Paskaa koutsia kenenkään nyt ei tarvitse katsoa vuotta pidempään, koska sellaisia ei pitäisi palkata muutenkaan, joten marinassani ei ole siitä kysymys. Seuran kulttuuri muodostuu lopulta ihmisten mukana ja ihmisistä. Historia on asia erikseen. Olkoot tapparalaisuudesta mitä mieltä hyvänsä, pakko on arvostaa kuitenkin sitä, että siellä todellakin tiedetään, mitä ollaan (mun mielestäni juntteja, mutta se on eri keskustelu), miten halutaan pelata ja niin myös pelataan. Jos ei kelpaa tai ei siihen pysty, tie käy ulos seurasta. Joku siihen haluaa sitoutua kuitenkin. Ja kun sitoutumista löytyy, lopputuloksen voi katsoa viime vuosien taulukoista Ja näin Tapparassa on myös ihan oikeasti tehty.

Näen nyky-HIFK:ssa häivähdyksiä siitä, että vihdoin meilläkin tiedetään, mitä halutaan olla, miten halutaan pelata ja tehdään pitkäjänteisesti työtä sen eteen. Meillä tiedetään myös, miten asioita pitää hoitaa ja millaisia ihmisiä olla. Niin, ja valmentaja tietää, miten ne ovat saavutettavissa ja vaatii työtä niiden saavuttamiseksi hyvinkin paljon. Tämä alkoi jo Pikkaraisen aikaan ja Ville jatkaa nyt siitä ja tuo oman historiansa seurassa ja muualla mukanaan. Omien junnujen merkitys on nyt oikeasti ymmärretty paremmin ja tehdään hommia sen eteen, että tulevaisuus olisi parempi kuin menneisyys. Mutta nämä asiat eivät tapahdu vuodessa eikä kahdessa. Eikä niillä korjata menneisyyden virheitä. Mutta jos tulevaisuudessa pystytään välttämään aiempia virheitä, se tarkoittaa jo itsessään korkeampaa tasoa kaikessa tekemisessä. Pitää myös hyväksyä, että maailma on muuttunut. Ja maailma muuttuu Suomessa aina ensimmäisenä Stadissa.

Fanienkin pitäisi ohjelmoida itsensä uudelleen ja lopettaa ainainen Stiga-ukkoilu ja katsoa asioita vaikkapa viiden vuoden säteellä. Jos toimistolle menisikin painetta siitä, että haluamme voittaa mestaruuden viiden vuoden päästä niin, että siellä on 15 omaa junnua, niin sielläkin saataisiin ehkä enemmän rohkeutta ajaa niitä omia junnuja sisään, vaikka sitten vähän puoliväkisin. Tämä ei kuitenkaan onnistu, jos fanit vaatii miljoonan ykkösketjua, 750k€:n kakkosketjua ja 500k€ kolmosketjua. Kai niille pakeille ja veskoillekin pitää jotain maksaa... Ja joo, rahaa pitäisi ja voisi olla enemmän, mutta ei HIFK ole mikään ajasta irrallinen asia tai tekijä. Talous on toimiston käsissä, mutta se ei varsinaisesti liity siihen, miten urheilupuolella toimitaan.

Jokainen saa tietysti vaatia mitä haluaa ja totta kai jokainen haluaa voittaa mestaruuden joka kausi. Eikä muita tavoitteita voikaan olla. Mutta samaan aikaan täytyy ymmärtää sekin, että ostojengillä harvoin voitetaan yhtään mitään. Jos mietitään meidänkin 2011 jengiä, niin siinä oli niin paljon HIFK:n paskoja vuosia taustalla, mikä myös yhdisti pelaajia, että jossain vaiheessa se mitta häviämiselle tuli vain vastaan. Ville hoiti sitten Kojon kanssa sen lopun. Pienet marginaalit, jne. Mutta kyllähän meillä oli hyviä pelaajia ollut siihen asti joka vuosi. Ja oli myös paskoja. Mutta, jos seuralla olisi ollut joku suurempi suunnitelma tai idea, ehkä ne huonotkaan pelaajat eivät olisi olleet ihan niin huonoja. Paskoja pelaajia tai vääränlaisia tyyppejä ei kannata hankkia, mutta välillä sellaistakin sattuu. Jos muu jengi on riittävän hyvä, yksittäisen pelaajan merkitys supistuu. Ja siitä kai joukkuelajeissa on kysymys.

Minä siis uskon vahvasti siihen, että jokainen jatkosopimus on osa suurempaa jatkumoa. Kysymys kun on niin paljon muustakin kuin nimistä selässä. Liigan kovin pelaaja on sitten kirsikka kakun päällä, mutta joukkue on rakennettava seuraan oikeasti sitoutuneiden pelaajien varaan. Ihan sama, mistä ovat kotoisin. Kun nämä perustukset on oikeasti kunnolla valettu, niitä omia junnujakin on helpompi tuoda ja antaa heille ihan kunnon rooleja pelaavassa kokoonpanossa ja he voivat tehdä virheitäkin ilman, että heti on pelko persiissä, että joutuu katsomoon . Mutta tämä on osa isompaa muutosprosessia, joka meillä on jo käynnissä, mutta ei ole vielä valmis. Eikä se varmaan koskaan valmis olekaan. Ehkäpä siis käyttäisin sanaa "kypsä" mieluumminkin. Itse uskon siihen, että jos nyt tehdään perustukset kunnolla ja pidetään kiinni niistä asioista, mitä on kokouksissa sovittu, HIFK nousee kyllä huipulle, voittaa mestaruuden ja pysyy huipulla pidempään kuin mihin olemme joutuneet muutaman viime vuosikymmenen aikana tottumaan.

 

[Postinjakaja]

Hieno kirjoitus @BOL

Fakta on se, että olemme ensi kaudella haastajia. Tappara ja Ilves tulee noilla yleisömäärillä+CHL peleillä olemaan meitä edellä rahallisesti.

Samaan aikaan meillä joudutaan pelkäämään osuuko tänä vuonna 2 vai 3 korona-aaltoa. Tänä vuonna tuli 3. Vertailun vuoksi, molemmat finaalijoukkueet taisi selvitä yhdellä aallolla.

Jos meillä olis ensi kaudella sarjan paras veskari ja tämä selviäisi ilman koronaa tai loukkaantumista (asia, joka ei IFKssa tule tapahtumaan), niin olisin jotenkin pirteämmällä liikkeellä.

Tällä hetkellä mieli on aika maassa ja ennen kuin meillä on Garden pystyssä tai talous muuten paremmassa kunnossa ja Lepakkoliemutauti ohi, niin ollaan "välieristä taisteleva" joukkue.

Harvoin olen näin kyyninen, mutta nyt kun kaksi kautta putkeen IFKta on koeteltu, kuten on ja lasken mukaan tähän pandemian ja Ukrainan sodan vaikutukset Gardenin rahoitukseen/rakennuskustannuksiin, niin usko on vain vähäinen, että tästä jotenkin ponnistettaisiin yhtäkkiä mestarijoukkueeksi.

 

[Vilja]

Aika putkeen pitää kaiken mennä, jos meinataan kanisterista kippailla ensi kaudella. Tampereen jengit plus Marjaperseen Näädät ja Ahokkaan Tepsukat…. Taso tulee leveällä rintamalla nousemaan ja kuten Peltola jossain haastattelussa totesi, yhtään heikkoa lenkkiä ei saa kokonaisuudessa olla.

Pahaa pelkään, että mm. pakistossa näitä on jo valmiiksi, ellei hlökohtainen taso nouse ihan helvetisti kesän/syksyn aikana. Kahvaran pakisto oli jo valmiiksi rutinoitunut, eikä yhtään harjoittelijaa ollut rosterissa.

 

[VT]

Jos jatkossa menestyttäis sitten ihan suosiolla runkosarjassa jo. Aika eri tilanne lähteä poffeihin, kun eka vastus sääleistä, ja välieriinkin kotiedulla ja ennakkosuosikkina.

Nyt sätkitään kausi toisensa jälkeen siellä huonommilla sijoilla, ja heti all in mestarisuoaikkeja vastaan. Kivasti taistellaan ja viimeistään välierissä ulos. Ja uudestaan ja uudestaan.

Ei tarvii kovin Einsteini olla siinä, että kun tämän säännöllisen runkosarjan kyykkäyksen saa kuriin, niin finaaleihin pääsyn zäänssit 10-kertaistuu.

Eikös just viime kaudella (20-21) IFK ollut runkosarjan kakkonen, klaarasi puolivälieräsarjan 3-0 ja lähti kotiedun turvin välieriin? Joo, tätä pitäisi olla enemmän, mutta vähän hassu sanoa kausi toisensa perään tässä tilanteessa. Eikä siitäkään nyt montaa kautta ole, jolloin IFK voitti runkosarjan (kevät 2016, mutta ei siitä finaalisarjasta sen enempää).

 

[douppi]

Eikös just viime kaudella (20-21) IFK ollut runkosarjan kakkonen, klaarasi puolivälieräsarjan 3-0 ja lähti kotiedun turvin välieriin? Joo, tätä pitäisi olla enemmän, mutta vähän hassu sanoa kausi toisensa perään tässä tilanteessa. Eikä siitäkään nyt montaa kautta ole, jolloin IFK voitti runkosarjan (kevät 2016, mutta ei siitä finaalisarjasta sen enempää).

Joo noilla kausilla runkosarjan sijoitus hyvä, samoin mestaruuden jälkeen 2011-12. Eli kolme kertaa hyvä sijoitus.

Mutta kun katsoo noita sijoituksia runkkarin jälkeen viimeisen 10v ajalta, niin onhan ne sen verran nihkeitä pääosin, ettei nyt hirveä ihme ole, että loppusijoituksetkin aika onnettomia. Kärkipään pinkalla kun vetelee sääleissä 4/11 kertaa (myös 5. kerta oli mahdollinen, kun runkosarja keskeytettiin 2019-20).

2011-12 - 3. runkosarjassa
2012-13 - 8.
2013-14 - 9.
2014-15 - 7.
2015-16 - 1.
2016-17 - 9.
2017-18 - 5.
2018-19 - 6.
2019-20 - 6. (keskeytys, korona)
2020-21 - 2.
2021-22 - 5.

Mutta eiköhän tähän ala muutosta tulemaan, vielä jaksan jostain syystä uskoa (päässä vikaa?), kunhan ymmärtävät laittaa tarvittavat asiat kuntoon asap.

 

[Janne kulmilta]

Pakko sanoa, että ansiokas kirjoitus @BOL . Toivon todella, että viimeisen kappaleen usko paremmasta huomisesta pitää paikkansa. Itsellä usko loppui ja tässä viimeisen parin kauden aikana, kun juttu ei tunnu enää omalta ja menestystäkään ei tule.

Pitää toivoa, että muilla tukijoilla on vahvempi selkäranka ja IFK pysyy vahvana myös tulevaisuudessa. Aidosti huolettaa, että kaltaisiani löytyy enemmäkin ja kun Gardenin puutteesta johtuen joudumme antamaan tasoitusta olosuhteissa Tampereelle ja lisäksi TPS sekä Kärpät ovat monessa mielessä IFK:ta edelle niin voi edessä olla hyvinkin ankeat ajat. Tähän yhdistettynä jääkiekon aseman heikkeneminen pk-seudulla, niin on kyllä Valtsun seuraajalla ja muulla johdolla paljon mietittävää. Sydämestäni toivon, että jääkiekko IFK:n tulevaisuus on valoisa ja se pystyy tarjoamaan nykyisille ja tuleville kannattajille niitä hetkiä, mitä itse parhaimmillaan tuli koettua 80-luvullta lähtien.

 

[auvo11]

IFK:lla on vittuimainen duuni kasaa rosteri ku pitää aina olla niin iso särkymävara.

Omasta kokemuksesta niin mestarilla ja menestyjillä on suht koht vähän poissaoloja.

Ens kaudella sellainen Liigan keskiarvon mukainen loukkaantumis huoli niin ollaan vahvoilla.

Täs vaiheessa en jaksa olla huolissaan kokoonpanosta paitsi jännittää meidän ykkös veska, sen täytyy olla joku kova!!!

 

[Walkin]

Fanienkin pitäisi ohjelmoida itsensä uudelleen ja lopettaa ainainen Stiga-ukkoilu ja katsoa asioita vaikkapa viiden vuoden säteellä.

Mielestäni tässä on nyt Salmelainen operoinut sen noin viisi vuotta, tuloksena nolla finaalipaikkaa. Pitääkö nyt taas ottaa katse viiden vuoden päähän? Ei. Salmelaisen tekojen aika on tullut nyt. Nyt pitää oikeasti ruveta tapahtumaan ja näkymään se osaaminen voittaa. Siitä tässä on kyse.

Itse uskon siihen, että jos nyt tehdään perustukset kunnolla ja pidetään kiinni niistä asioista, mitä on kokouksissa sovittu, HIFK nousee kyllä huipulle, voittaa mestaruuden ja pysyy huipulla pidempään kuin mihin olemme joutuneet muutaman viime vuosikymmenen aikana tottumaan.

Perustukset pitäisi olla jo kunnossa, jos Salmelainen lähtee taas johonkin viiden vuoden projektiin tms. niin voidaan todeta, että ensimmäiset viisi vuotta Salmelainen on epäonnistunut täydellisesti kun ei ole saanut aikaan tuloksia eikä edes perustoja joiden avulla rakentaa menestys.

Jos Peltosen sopimuksen päätyttyä IFK ei ole ollut finaaleissa ja hyvin mielellään myös voittanut, niin samalla ovenavauksella tulisi lähteä Peltosen kanssa myös Salmelaisen.

Muuten olen lähestulkoon kaikesta samaa mieltä. Tarvitaan enemmän omia nuoria ja IFK-sydäntä ja -sielua kehiin. Puhtailla palkka-armeijoilla tuskin koskaan voitetaan mitään.

 

[BOL]

Mielestäni tässä on nyt Salmelainen operoinut sen noin viisi vuotta, tuloksena nolla finaalipaikkaa. Pitääkö nyt taas ottaa katse viiden vuoden päähän? Ei. Salmelaisen tekojen aika on tullut nyt. Nyt pitää oikeasti ruveta tapahtumaan ja näkymään se osaaminen voittaa. Siitä tässä on kyse.

Perustukset pitäisi olla jo kunnossa, jos Salmelainen lähtee taas johonkin viiden vuoden projektiin tms. niin voidaan todeta, että ensimmäiset viisi vuotta Salmelainen on epäonnistunut täydellisesti kun ei ole saanut aikaan tuloksia eikä edes perustoja joiden avulla rakentaa menestys.

Jos Peltosen sopimuksen päätyttyä IFK ei ole ollut finaaleissa ja hyvin mielellään myös voittanut, niin samalla ovenavauksella tulisi lähteä Peltosen kanssa myös Salmelaisen.

Muuten olen lähestulkoon kaikesta samaa mieltä. Tarvitaan enemmän omia nuoria ja IFK-sydäntä ja -sielua kehiin. Puhtailla palkka-armeijoilla tuskin koskaan voitetaan mitään.

Tämä menee nyt vähän vanhan toistoksi, ainakin omalta osaltani, mutta tuloksiin kentällä vaikuttaa todella moni asia, joihin ei aina voi kukaan edes vaikuttaa. Tästä nyt esimerkkinä korona. Asioita voidaan pyrkiä minimoimaan, mutta siltikään se aina takaa mitään. Pointtini on se, että kun Salmelainen on nyt ollut sen 4+ kautta puikoissa, niistä kolme kautta ovat olleet poikkeuksellisia vrt. aiemmat kaudet. Yhden kauden pleijarit peruttiin kokonaan koronan takia, joten sitä ei voi arvostella. Kausi 2020-21 kaaduttiin koronaan juuri runkosarjan lopussa. Ja tämä kausi nyt on käsitelty jo syineen ja selityksineen. Perustusten kuntoon laittaminen ei siis minunkaan laskujeni mukaan ala vasta nyt, vaan se on jo käynnissä. Mutta sekin pitää ymmärtää, että pelit ratkaistaan aina kentällä ja siellä on myös vastustaja.

Ei kai kukaan voi sanoa, että lähdetään x vuotta kestävään projektiin, koska etukäteen ei voi olla muita kuin arvioita. Mutta kyllä ajalla on merkitystä. Ensin pitää tietää, mitä tehdään ja sitten tehdä muutokset ja tulokset näkyvät sitten "joskus". Joku aika arvio on hyvä olla olemassa, mutta ei siihen saa hirttäytyä, koska tilanteet voivat muuttua. Esim. junnujen kohdalla voi käydä niin, että ne kaikkein lahjakkaimmat ovatkin päättäneet käyttää mahdollisuuden mennä Jenkkien yliopistoihin, eivätkä ole edarin käytettävissä. Hyvä pojille, mutta edarin kannalta "resursseja" menee hukkaan, jos mittarina käytetään vain sitä, kuinka monta pelaajaa lopulta saadaan edariin. Tai sitten joku todella lahjakas junnu loukkaantuu pahasti ja tulee pidempi tauko ja muut menee ohi. Joillain ura loppuukin sitten loukkaantumiseen ja joku saa siitä lisää motivaatiota. Lasten ja nuorten kanssa ammattilaisuus ei saa olla seuran puolesta määräävä tekijä, vaan sen pitää aina perustua lapsen ja nuoren omaan tahtoon. Lisäksi pelaajissa on eroja. Toiset ovat lahjakkaampia kuin toiset ja se, että joissain muissa seuroissa on lahjakkaampia pelaajia, ei kuitenkaan automaattisesti kerro, että seura tekee huonoa duunia. Tavoite on tietenkin se, että edariin asti pääsisi mahdollisimman monta pelaajaa, mutta siihenkin vaikuttaa todella monta asiaa, jotka selviävät vasta ajan kanssa. Tämän vuoksi meidän fanienkin on jossain määrin oltava pitkämielisiä, mitä tulee junnuihin.

Mä karsastan hyvin paljon sellaista "jos se ja se ei ole saavuttanut sitä ja sitä siihen ja siihen päivään mennessä, niin sen on saatava kenkää"-meininkiä. Mun mielestä kenkää pitää saada vasta silloin, kun todetaan, että homma ei nyt vain toimi riittävällä tasolla eikä todennäköisyys todelliseen muutokseen ole korkea. Siihen toimimattomuuteen voi olla useitakin syitä aina henkilökohtaisista suhteista ja persoonasta pelillisiin asioihin. Ja kyllä minäkin menestyä haluan, mutta en epätoivoisesti. Kukaan itseään kunnioittava ei tykkää epätoivosta, koska se ohjaa tekemistä taustalla liikaa.

Täytyy nyt vain oikeasti luottaa siihen, että kurssi kääntyy ja mestaruus tulee jo ensi kaudella. Jos en siihen uskoisi, en mä jaksaisi tätä touhua edes seurata.

 

[tommy36]

Tämä menee nyt vähän vanhan toistoksi, ainakin omalta osaltani, mutta tuloksiin kentällä vaikuttaa todella moni asia, joihin ei aina voi kukaan edes vaikuttaa. Tästä nyt esimerkkinä korona. Asioita voidaan pyrkiä minimoimaan, mutta siltikään se aina takaa mitään. Pointtini on se, että kun Salmelainen on nyt ollut sen 4+ kautta puikoissa, niistä kolme kautta ovat olleet poikkeuksellisia vrt. aiemmat kaudet. Yhden kauden pleijarit peruttiin kokonaan koronan takia, joten sitä ei voi arvostella. Kausi 2020-21 kaaduttiin koronaan juuri runkosarjan lopussa. Ja tämä kausi nyt on käsitelty jo syineen ja selityksineen. Perustusten kuntoon laittaminen ei siis minunkaan laskujeni mukaan ala vasta nyt, vaan se on jo käynnissä. Mutta sekin pitää ymmärtää, että pelit ratkaistaan aina kentällä ja siellä on myös vastustaja.

Ei kai kukaan voi sanoa, että lähdetään x vuotta kestävään projektiin, koska etukäteen ei voi olla muita kuin arvioita. Mutta kyllä ajalla on merkitystä. Ensin pitää tietää, mitä tehdään ja sitten tehdä muutokset ja tulokset näkyvät sitten "joskus". Joku aika arvio on hyvä olla olemassa, mutta ei siihen saa hirttäytyä, koska tilanteet voivat muuttua. Esim. junnujen kohdalla voi käydä niin, että ne kaikkein lahjakkaimmat ovatkin päättäneet käyttää mahdollisuuden mennä Jenkkien yliopistoihin, eivätkä ole edarin käytettävissä. Hyvä pojille, mutta edarin kannalta "resursseja" menee hukkaan, jos mittarina käytetään vain sitä, kuinka monta pelaajaa lopulta saadaan edariin. Tai sitten joku todella lahjakas junnu loukkaantuu pahasti ja tulee pidempi tauko ja muut menee ohi. Joillain ura loppuukin sitten loukkaantumiseen ja joku saa siitä lisää motivaatiota. Lasten ja nuorten kanssa ammattilaisuus ei saa olla seuran puolesta määräävä tekijä, vaan sen pitää aina perustua lapsen ja nuoren omaan tahtoon. Lisäksi pelaajissa on eroja. Toiset ovat lahjakkaampia kuin toiset ja se, että joissain muissa seuroissa on lahjakkaampia pelaajia, ei kuitenkaan automaattisesti kerro, että seura tekee huonoa duunia. Tavoite on tietenkin se, että edariin asti pääsisi mahdollisimman monta pelaajaa, mutta siihenkin vaikuttaa todella monta asiaa, jotka selviävät vasta ajan kanssa. Tämän vuoksi meidän fanienkin on jossain määrin oltava pitkämielisiä, mitä tulee junnuihin.

Mä karsastan hyvin paljon sellaista "jos se ja se ei ole saavuttanut sitä ja sitä siihen ja siihen päivään mennessä, niin sen on saatava kenkää"-meininkiä. Mun mielestä kenkää pitää saada vasta silloin, kun todetaan, että homma ei nyt vain toimi riittävällä tasolla eikä todennäköisyys todelliseen muutokseen ole korkea. Siihen toimimattomuuteen voi olla useitakin syitä aina henkilökohtaisista suhteista ja persoonasta pelillisiin asioihin. Ja kyllä minäkin menestyä haluan, mutta en epätoivoisesti. Kukaan itseään kunnioittava ei tykkää epätoivosta, koska se ohjaa tekemistä taustalla liikaa.

Täytyy nyt vain oikeasti luottaa siihen, että kurssi kääntyy ja mestaruus tulee jo ensi kaudella. Jos en siihen uskoisi, en mä jaksaisi tätä touhua edes seurata.

Määkin jankkaan sen verran, että ei tässä mitään isompaa mainittavaa kyllä ole IFK:n kohdalla edes Salmelaisen aikana, mutta kokonaisuudessa jos tarkastellaan mm juuri äsken (taas perkele sentään) mestaruuden voittaneen Tapparan liigahistoriaa, niin ovat joukkueena voittaneet viidesoasan kaikista mestaruuksista, joita Liigan historiassa on jaossa ollut. Finaaleissa lisäksi vielä melkoinen määrä mestaruukisen ulkopuolellakin, joten siellä on kyllä ihan validisti onnistuttu ihan liigan alusta saakka.

En mä enää jaksa ostaa näitä sadan vuoden projekteja. Jos edes joku tietää, että mitä hittoa halutaan olla ja sille on sävelet, niin ei kai tuo sataa vuotta ja viittäkymmentä UTJ:ta voi ottaa että mestaruus saadaan aikaiseksi. Kekäläinen teki sen hetkessä, ja dynastia olisi voinut alkaa siitä, mutta ei sitten alkanut, koska seuraava valinta oli melkoinen huumoripläjäys loppuviimeksi.

IFK ei ole onnistunut- ja osaksi väitän tämän johtuvan sisäsiittoisuudesta edelleenkin- rakentamaan edes uskottavaa junnukoneistoa, joka jauhaisi kaudesta kauteen mestarisuosikkina. Historia on saatanallisen pitkä, mutta jokin ylimielinen stadilaisuus (vai liekö ruotsalaisuus) on pitänyt pintansa, eikä se näytä juurikaan muuttuvan edes Salmelaisenkaan seurauksena.

Edelleen ammutaan vähän haulikolla, ja todellinen jatkuvuus on hyvin heikoissa kantimissa niin valmennuksellisesti kuin pelaajienkin suhteen.
Meillä tuntuu ainoa ikuinen olevan Åsten, joka edustaa jatkuvuutta, ja muuten on alati menossa joko valmennuksen, pelitavan tai pelaajisotn vaihtoviikot ja/tai -vuodet. Kaikki kaudet ovat välikausia, sillä lopultakin sen terävimmän kärjen sitoutuminen on melko vähäistä, ja ne muutamat huiput, joita meiltä lähtee, eivät välttämättä koskaan palaa. Meiltä siis puuttuu sellaiset Kuuselat sun muut, jotka ovat riittävän kovia Liigaan, mutta joita eivät muut sarjat nielaise kun haluavat vain aina ne parhaat päältä, ja jotka siellä jauhaessaan pitävät jatkuvuutta yllä. Åsten ei esim ole tällainen yhtä playoff suonenvetoa lukuunottamatta.

IFK siis pyrkii edelleen suonenvetomestaruuksiin, eikä saa juurikaan edes niitä ellei joku -vaikkapa se Tappara- ole jossakin sukunpolvenvaihdoksessa menossa. IFK on -ja on ollut- synonyymi keskinkertaisuudelle, eikä edes Salmelainen ole saanut tätä asiaa muutettua vaikka onkin ihan hyvä Update edelliseen UTJ:n verraten. Toki -kuten Nybarillakin- tuntuu myös Salmelaisella olevan se Blidn Spot, joka estää näkkeästä kokonaisuutta kuin sattumalta.

Jos nyt esim maalivahdiksi palaa taasen Tuohimaa, niin sekin kertonee että edelleen päätöksiä tehtäneen muilla motiivein kuin sen todellakin parhaan -vaikka jopa löydönkin- kartoittamiseksi pelipaikalleen.

Ja myönnän avoimesti, että jopa Lundellin ammatitaito on alkanut epäilyttämään, että onko sielläkin kiveenhakattu paikka, vaikka mainittavaa kehitystä -saati logiikkaa- ei tunnu olevan maalivahtien pelintasossa ja peluuttamisessa.

Heljankokin on Tapparassa kasvanut voittvaksi maalivahdiksi, jollaista mm menneellä kaudella ei juurikaan IFK:n maalinsuulla nähty kuin unissa ja selityksissä.

Vaikka lainaisin viestiäsi, ei tämä ajatus kohdistu yksin sinun ajatuksiisi, vaikka eittämättä oletkin yksi parhaimmista selittäjistä tälle ikuiselle keskinkertaisuudelle. Mutta hyvä niin, sillä jonkun pitää se hoitaa ja hoidatkin sen hyvin sekä erinomaisesti perustellenkin, vaikka juuri minä en niitä yksi yhteen ostaisikaan. Eli vaikka mahdollisesti näenkin asiat eritavalla, niin se ei estä arvostamasta näkemyksiäsi, ja jopa toivomasta sitä, että olisit oikeassa niissä.

edit. Todetaan vielä lopuksi, että ehdottomasti on jees tuo Åstenin jatko, ettei kukaan vaan mieltä pahoita.
Ja valmennuksestakin myös sen verran, että en oikein ole vieläkään päässyt täysin perille, että mikä se IFK:n identiteeti on, joka kuitenkin Salmelaisen mukaan jäällä jossakin välissä näkyi, sillä en koskaan löytänyt tarkennusta sille, missö kohtaa kautta se näkyi ja miten.
IFK on vissiinkin jotakuinkin kerran ollut jonkinlainen "uudistaja" valennuksen suhteen, ja sekin tapahtui hyvän aikaa ennen Liigaan siirtymistä.
Itse en en halua nähdä ensi kaudella sellaista liki joullun asti kestävää "opettelua" pelaamaan Villen peliä, sillä ei sen rakettitiedettä pitäisi olla kuitenkaan. Haluaisin koko kauden joukkueen sen pelkän kevään joukkueen sijaan, ja erityisesti kun se keväänkin joukkue ei jaksa koko kevättä päättyn asti. Keskinkertaisuus ei ole hyve. Eikä varsinkaan niillä kuuluisilla resursseilla. Jotakin siis -mahdollisesti jopa paljonkin- tehdään edelleen väärin.

 

[Hatchetman]

Määkin jankkaan sen verran, että ei tässä mitään isompaa mainittavaa kyllä ole IFK:n kohdalla edes Salmelaisen aikana, mutta kokonaisuudessa jos tarkastellaan mm juuri äsken (taas perkele sentään) mestaruuden voittaneen Tapparan liigahistoriaa, niin ovat joukkueena voittaneet viidesoasan kaikista mestaruuksista, joita Liigan historiassa on jaossa ollut. Finaaleissa lisäksi vielä melkoinen määrä mestaruukisen ulkopuolellakin, joten siellä on kyllä ihan validisti onnistuttu ihan liigan alusta saakka.

46 kertaa on Liigassa pelattu play offit, kun 2020 ei pelattu, eikä mitaleita jaettu.

Tappara ollut 20/46 kertaa loppuottelussa, ja voittanut siis 11/46 kultamitalista, eli vienyt ~24% Liigan mestaruuksista, ~43% finaaleista mukana.

Kaksi pitkää kuivaa jaksoa: 1989-2000 mentiin 11 vuotta ilman menestystä ( Jokereiden ja Tepsin täydellisen dominoinnin aika), ja 2004-2012 oli 9 vuoden finaaliton putki ( Kärpät dominoi mielin määrin). Noihin osuu myös HIFKin 2 viimeistä mestaruutta.

Tapparalla on vahvasti ollut omia kasvatteja kärkirooleissa, tänäkin vuonna Levtchi, Merelä, Kuusela ja Tanus, runkosarjan 4 parasta pistemiestä, kaikki omasta junnuputkesta.

Välillä noita on laitettu muihin seuroihin kasvamaan korkoa, ovat palanneet takaisin ja nostaneet tasoaan.

Eli hyvin erilainen seura kuin HIFK, varsinkin kun Tappara harvoin hankkii markkinoilta ihan niitä kalleimpia pelaajia, ennemminkin niitä hiukan tutkan alla olevia Seppälöitä ja Puhakkia, J. Karjalaisia, Heljankoja, Lehteröitä ja Ojamäkiä, jotka sitten ottavat steppiä eteenpäin.

Kapteeni Peltola lopettaa uransa tähän kauteen, koska kokee, että ei riitä, eikä omien sanojensa mukaan pelaisi missään muussa seurassa, Kuusela jatkaa enintään vuoden, mutta jos huhut pitävät paikkansa, niin Savinainen ja Luoto jatkavat, kapteeni Rauhala kantaa soihtua, ja kokoonpanossa on edelleen noita esimerkillistä vastuunkantajia, eli tekemisen kulttuuri säilyy.

Huipulle pääseminen on helpompaa kuin siellä pysyminen, eikä Tappara aio pitää välivuosia, joten uskon että askelmerkkejä on taas mietitty 2-3 vuodeksi eteenpäin.

Siinä se ero, tasaisesti ja pitkäjänteisesti. Ja maltillisesti uudistuen.

 

[Walkin]

Tapparalla on vahvasti ollut omia kasvatteja kärkirooleissa, tänäkin vuonna Levtchi, Merelä, Kuusela ja Tanus, runkosarjan 4 parasta pistemiestä, kaikki omasta junnuputkesta.

Meillä ei ihan kauheasti maailmalla ole näitä oman junnuputken pelaajia tai sitten ne ovat yksinkertaisesti liian kovia; Heiskanen, Lundell, Ma.Granlund (vanhempi veljeksistä ei meidän junnuputkessa aikaa viettänyt, mutta on toki profiloinut itsensä nimenomaan IFK:hon), Lundell, Husso, Lankinen. Mahdollisia omia junnuja jotka olisivat olleet mahdollisuuksien rajoissa saada takaisin jossain vaiheessa ovat Enlund, Borgström (pelasikin viime kauden meillä), Heljanko x 2 (nuorempi nimenomaan poistui kesken viime kauden IFK:sta), Engberg, Melart, Jurgens, Mieho. Onko muita? Tuosta jo kuitenkin huomaa sen ettei kauheasti löydy sitä potentiaalia, jos lähdetään kasaamaan omista nuorista joukkueen kärkeä. Ei vain ikävä kyllä riitä.

Nykyjoukkueessa näitä omia nuoria ovat sitten Jääskä, Tallberg, Halonen, Karvinen ja Åsten. Ei oikein riitä kärkirooliin muilla kuin Jääskällä ja Halosella maalinsuulla kenties, mutta Jääskäkin kärsinyt pitkin uraa loukkaantumisista ja Halosen otteet keväällä muistavat kaikki Liiga-seuraajat.

Tulevaisuuden nimiä kenties ovat Kaskimäki, Salin, Vinni, Sandvik, Uronen. Näidenkin kohdalla voi olla, että ainoastaan Sandvikista on pidempää iloa kun taas muut ovat sen luokan lupauksia, että taitaa rapakon takainen maailma kutsua melko nopeastikin.

 

[tmh]

Näin. Kevään 2011 joukkueesta löytyi näitä lähes koko uransa meillä pelanneita huippupelaajia liigaan, kovan tason paluumuuttajaa ja huippujunnua. Kyllä tämä ilmiö näyttää toistuvan niissä joukkueissa jotka jatkuvasti menestyvät, Kärpillä ja Tapparalla on aina ollut omaa vankkaa runkoa jonka ympärille rakentaa joukkuetta. Ilman uusia Kuhtia ja Södejä ja paluumuuttavia Peltosia en usko, että IFK:sta on kestomenestyjäksi vaikka mitä tekisi.
Melart nyt on pitkästä aikaa tullessaan oikeasti kova paluumuuttaja, aikaisempi samanlaisella statuksella palannut oli Lennu joka ei sitten ihmeisiin pystynytkään. Huippujunnuja tulee ajoittain, mutta toistaiseksi Jääskä on ainoa oma junnu aikoihin joka kehittyi hyväksi tulosketjun pelaajaksi meillä ja pysyikin meillä, eikä hänkään (vielä) sitä terävintä kärkeä ole.
Salmelaisella on toki parannettavaa ja hyvillä hankinnoilla joku finaalipaikka tai mestaruuskin on mahdollinen, mutta kestomenestyksen kannalta ongelma on syvemmällä eikä sitä millään yhden kauden poppakonsteilla ratkaista. Matka suurseuraksi on todella pitkä.

 

[Joe]

Näin. Kevään 2011 joukkueesta löytyi näitä lähes koko uransa meillä pelanneita huippupelaajia liigaan, kovan tason paluumuuttajaa ja huippujunnua. Kyllä tämä ilmiö näyttää toistuvan niissä joukkueissa jotka jatkuvasti menestyvät, Kärpillä ja Tapparalla on aina ollut omaa vankkaa runkoa jonka ympärille rakentaa joukkuetta.

Tähän muuten hyvä tarttua, että vaikka TPS:ää koko ajan hehkutetaan ympäri mediaa ja keskustelupalstoja kuinka joukkue on täynnä omia poikia. Niin olihan Suomenmestarijoukkue Tapparassakin ihan hyviä omia poikia. Pistepörssin voittaja Levtchi, Kapteeni Rauhala, Tanus, Merelä, Kuusela, Luoto, Peltola ja sitten parit omat junnut, jotka pelasivat satunnaisia pelejä vielä playoffseissakin mukana. Sitten on paljon pitkän Tappara-uran omaavia pelaajia. Runko on vankka. Toki onhan meilläkin paljon pelaajia, jotka ovat pelanneet pitkään jo meillä.

 

[stadinjätkä]

Kaikista eniten odotan mielenkiinnolla sitä että ketä on kaavailtu Innalan korvaajaksi. Ei välttämättä yksi yhteen laidalle, mutta Innalan lähdön myötä menetetyt kyvyt ja pisteet olisi jotenkin korvattava. Turunen istuisi siihen toki hienosti, mutta mulla on kutina ettei ole täällä jatkamassa. Mielelläni oon väärässä :)

 

[BOL]

Vaikka lainaisin viestiäsi, ei tämä ajatus kohdistu yksin sinun ajatuksiisi, vaikka eittämättä oletkin yksi parhaimmista selittäjistä tälle ikuiselle keskinkertaisuudelle. Mutta hyvä niin, sillä jonkun pitää se hoitaa ja hoidatkin sen hyvin sekä erinomaisesti perustellenkin, vaikka juuri minä en niitä yksi yhteen ostaisikaan. Eli vaikka mahdollisesti näenkin asiat eritavalla, niin se ei estä arvostamasta näkemyksiäsi, ja jopa toivomasta sitä, että olisit oikeassa niissä.

Tähän lainaamani osioon haluan vastata niin, että meissä kahdessa on sellainen perustavanlaatuinen ero: minä suhtaudun tulevaisuuteen positiviisesti, sinä negatiivisesti. Minä en usko, että menneisyys määrittää tulevaisuutta ja minusta tuntuu, että sinä et pääse paskoista vuosista ikinä yli. Melkein tekisi mieli myös ottaa tuo boldaamani kohta henkilökohtaisena vittuiluna, koska sana selittely tarkoittaa minun sanakirjassani huonojen asioiden kääntämistä hyviksi. Ja osaltani siitä ei todellakaan ole kysymys. Haluan nyt korostaa, koska ilmeisesti se on joillekin edelleenkin epäselvää, että minua ei tyydytä HIFK:n menestys "lähihistoriassa" (n. 35v. ajanjaksolla) kokonaisuutena edes vähää alusta ja tuon ajanjakson aikana HIFK:ssa on minun mielestäni tehty asioita milloin todella huonosti, milloin keskinkertaisesti. Tämä koskee myös isommassa kuvassa niitä ajanjaksoja, jolloin HIFK voitti mestaruutensa (98 ja 2011), koska ne jäivät yksittäisiksi iloisiksi kausiksi ja kummastakin mestaruudesta seurasi melko nopeasti paskat ajanjaksot. Kyllä kumpaakin mestaruutta voi hyvinkin kutsua suonenvetomestaruuksiksi, koska dyykkaus tapahtui nopeasti kummankin kannun jälkeen. Paskoja vuosia ei saa menestyksen vuosiksi edes selittelemällä. Pienemmässä kuvassa yksittäiset kauden voivat syystä tai toisesta mennä penkin alle, mutta isommassa kuvassa pitkäaikainen menestymättömyys ei enää ole sattumaa. Mutta mitä sille nyt enää voi tehdä? Valittaa ja märehtiä menneessä. Great! Ei kuulu mun tapoihin, sorit siitä.

Menneisyys on siis mitä on. Onneksemme kyseiset vastuuhenkilöt eivät enää vaikuta päivittäisessä toiminnassa (tosin Nybondas kyllä aktiivisesti edelleen pyrkii vetelmään taustalla naruista). Olen siis henkilökohtaisesti tavallaan resetoinut oman nykyisyyden ajanlaskun alkamaan siitä, kun Salmelainen hyppäsi puikkoihin. Ja kyllä, olen tietoinen, että marraskuussa 2022 tulee kuluneeksi 5 v. siitä, kun Salmelainen nimitettiin tehtäväänsä. Ja sinä aikana ei olla päästy kertaakaan finaaleihin. Nämä ovat faktoja. Olen omalla tavallani päästänyt paskoista vuosista irti, vaikka eiväthän ne mihinkään oikeasti unohdu. Koskaan. Mutta samaan aikaan olen hyvin tarkasti seurannut sitä, mitä seurassa tapahtuu ja minkälaisia ihan oikeita kompastuskiviä joukkue on kohdannut. Viimeisten kolmen kauden ajalta en voi laittaa organisaation piikkiin paljonkaan, sen verran paljon meillekin on sattunut ja tapahtunut asioita, joihin ei ole voinut itse vaikuttaa. Mun kirjoissani ne syyt, kuten koronan vaikutukset, eivät ole tekosyitä, vaan ihan totisinta totta.

Itse ymmärrän sen, että Salmelaisella on mennyt aikaa siihen, että hän on ensin tutustunut seuraan ja sen silloiseen tilanteeseen, tutustunut ihmisiin, sen jälkeen analysoinut näkemänsä, tehnyt omat muutosehdotuksensa, käynyt ko. asiat seuran muiden henkilöiden kanssa läpi, rekrytoinut uusia ihmisiä, jne. sen lisäksi, että on hoitanut edustusjoukkueeseen liittyviä asioita. Ei ne tulokset muutu vain sillä, että joku nimitetään tehtäväänsä.

Annan tässä ihan konkreettien esimerkin, miten ihmisten kanssa työskentely eroaa esim. tuotannollisista toimista:
Otetaan esimerkiksi kaksi keksejä valmistavaa yritystä A ja B. A:lla keksien maku on ihan jees, mutta ei kuitenkaan mikään suussa sulava elämys. Myyntiluvut ovat keskinkertaisia, mutta eivät lainkaan sellaisia, jotta saataisiin sijoitetulle pääomalle riitävästi tuottoa. Yritys on teettänyt tutkimuksia, joissa on todettu, että keksipakkaus ei herätä ostoshaluja. Ratkaisu: yritys suunnittelee pakkauksensa uudestaan ja panostaa vähän lisää markkinointiin. Tuotantolinjat puskevat uutta, hienoa pakkausta ja kauppa alkaakin käydä paremmin. Koska pakkaus on houkutteleva, yhtäkkiä keksitkin, jotka on edelleen valmistettu samalla reseptillä, alkavat saada parempia arvosanoja kuluttajatutkimuksissa. Keksit profiloituvat hittituotteeksi ja tuote pääsee kaupoissa paremmille hyllypaikoille. Kassakone kilisee ja yritys alkaa tehdä parempaa tulosta. Yritys B:llä taas on tilanne, että pakkaus on hieno ja se on tunnetun suuren yrityksen valmistama, joten se pääsee siitä syystä hyville hyllypaikoille. Keksien maku saa kuluttajatutkimuksissa kuitenkin pyyhkeitä. Moni ostaa keksejä, koska valmistaja on tunnettu ja keksipakkaukset ovat näkyvästi kaupoissa esillä ja pakkaus aiheuttaa positiivisia viboja. Moni ei kuitenkaan osta keksejä toista kertaa ensikokeilun jälkeen ja näin ollen myyntiluvuissa on paljonkin parannettavaa. Jotain pitää tehdä. Tähän asti on pärjätty kuitenkin ihan ok pelkällä brändillä, koska kynnys kokeilla tuotetta on varsin pieni, kiitos hinnan ja tunnetun valmistajan. Yritys B palkkaa uuden johtajan, jonka tehtävä on muuttaa keksien reseptiä paremmaksi, jotta niitä ostettaisiin myös uudelleen ja uudelleen. Sopiva ja herkullinen resepti löytyykin ja kun keksit ollaan saatu uudella reseptillä tuotantoon, kassakone alkaa tälläkin yrityksellä kilistä. Molemmissa tapauksissa tuotantolinjat laulaa yötä päivää ja kun muutokset on tehty, tällä voidaan mennä x vuotta, kunnes ihmisten kuluttajakäytöksessä tapahtuu taas jostain syystä muutoksia ja muutoksia pitää taas tehdä. Joka tapauksessa yhdellä muutoksella per yritys saatiin merkittävää edistystä. Tuotannosta tulevat tuotteet ovat aina tasalaatuisia, kunhan tiedetään, mitä halutaan.

Ihmisten kanssa operoidessa tällaista ei ole. Ihmisissä on valtavia eroja sekä henkisiltä että fyysisiltä ominaisuuksiltaan. Jotain asioita ja toimintatapoja voidaan muuttaa heti, joitain pienemmin askelin. Lopputulokset näkyvät joskus nopeasti, joskus vasta myöhemmin. Joskus kaikki on tehty ihan oikein, mutta ulkopuoliset muuttujat (loukkaantumiset, pelaajan omat toimet ja motivaatio, koti + koulu+ muu sosiaalinen ympäristö, jne.) vaikuttavat liikaa, eikä palkintoa toivotussa ajanjaksossa saada. Joskus sitä ei saada koskaan. Tämä vain pitää hyväksyä. Ja joskus käy vain niin, että vaikka kaikki olisi tehty periaatteessa ihan oikein ja laadukkaasti, joku muu tekee asiat vielä paremmin tai heillä nyt vain on laadukkaampi materiaali. Tämäkin kuuluu urheiluun.

Itse olen aloittanut edarin osalta Salmelaisen duunin arvostelun kaudesta 2018-19. Vaikka tuolloinkin siellä oli Nybondaksen sopimuksia taustalla, katson silti, että vastuu kaudesta kuuluu kokonaisuutena jo Salmelaiselle. Salmelaisen aikana kolme kautta on mennyt koronan vaikutusten vuoksi pleijareiden osalta ihan perseelleen. (Jos joku ei vieläkään oikeasti pysty käsittämään koronan vaikutuksia ja merkitystä, en oikeasti voi auttaa. Suosittelen tällaisille ihmisille sieltä omasta kuplasta poistumista ja esim. junnuvalmentajien ja muiden toimihenkilöiden kanssa keskustelua. Korona-aika ei ole kaikille teini-ikäisille ollut mikään "business as usual"-juttu muiden hormonihöyryjen mukana.)

Ja mitä tulee kirjoituksesi kohtaan jatkuvuudesta "vain Åstenin muodossa", totean, että se nyt on melkoista tuubaa. Jos katsot HIFK:n kokoonpanoa, sieltä saattaa löytää muitakin jatkuvuuden edustajia kuin vain Muulin, kunhan jatkosopimuksia nyt vain julkaistaan. "Jatkuvuuden" määrittelee toki kukin itse, mutta itse olen ajatellut, että n. 3 kautta nykyisessä Liigan toimintympäristössä samassa seurassa kertoo jo jonkinlaisesta jatkuvuudesta. Ehkä mittari voisi olla se, että pelaaja tekee vähintään yhden jatkosopimuksen, ellei alkuperäinen sopimus ole suoraan monivuotinen (yli 3 v. + mahdolliset optiot) ja pelaa sen min. 3 v. putkeen seurassa? Jotenkin näin.

Enkä lähde näihin yksittäisten pelaajien "ei riitä"-arvosteluihin mukaan lainkaan, koska täällä pitäisi kyllä olla kokemusta siitä, että se nimi selässä ei kerro vielä mitään. Nimi ja aiempi menestys ovat toki jonkinlainen indikaattori tulevasta, mutta liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei voi tehdä, koska jokainen seura, liiga ja kausi on omanlaisensa. Aika surullista on kuitenkin se, että joillakin faneilla on pokkaa ylenkatsoa esim. maajoukkuetasolla pelaavaa Frans Tuohimaata. Samaan aikaan ollaan ihan mehuissa turkulaisesta Joni Ortiosta, joka pelasi täällä yhden kauden n. 10 v. sitten ja jonka statsit olivat KHL:ssä tällä kaudella 90,7% ja 2,74 m/o. Vertailun vuoksi, Tuohimaalla KHL:n statsit olivat 2,53 m/o ja 90,6%. Eli, ihan saman tason kaverit kysymyksessä tilastojen valossa, toki maaleissa Tuohimaalla parempi tilasto. Joukkueissa oli varmasti eroja, mutta niinhän se on liigassakin ja tilastoja tuijotellaan sokeasti silti. Ja nyt siis tämä turkulainen on se, joka kelpaa, mutta Tuohimaa on nähty ja täällä paskaksi todettu? Vaikea tällaisiin perusteisiin on mitenkään järjellä argumentoida.

Itse koen, että Tuohimaa olisi joka tapauksessa enemmän sitoutunut HIFK:hon kuin Joni Ortio, ihan jo henk.koht. historiansa vuoksi. Tätä palstaa lukiessa tulee vahva fiilis, että jos joku pelaaja on yhdenkin kerran aiheuttanut suuren pettymyksen fanille, sen voi pyyhkiä pois vain yksin voitettu mestaruus. Jos silloinkaan. Odotukset ovat niin suuria, että ei niitä varmaan voi täyttää muut kuin Miro Heiskanen ja Anton Lundell.

Itselläni on sellainen kutina, että todennäköisesti veskariasiassa sanelee jotain myös Halosen "kohtalo". Ja jos Haloselle ei meinata antaa pelejä ja tonttia kasvaa ykkösvahdiksi meillä, HIFK:n pitäisi ehdottomasti purkaa Halosen sopimus, iskeä kertakorvaus handuun ja sanoa, että etsii itselleen toisen seuran, missä pääsee pelaamaan. Mitään takeita siitä ei ole, että Halonen tulee meillä breikkaamaan kunnolla, kuten ei kyllä kenenkään muunkaan kohdalla, mutta mun nähdäkseni Niilo Halonen-kortti kannattaa ehdottomasti katsoa, koska Halosessa on nähty jo pidemmän aikaa potentiaalia ja sitä on nähty myös kentällä. Tämä on sitä pitkäjänteistä, mitä HIFK:n tuleekin tehdä. Näissä ei lyhyellä otannalla tehdä yhtään mitään, eivätkä päätökset saa perustua päivän fiilikseen. Asioita pitää seurata oikeasti aktiivisesti, analysoida, tehdä tarvittavia muutoksia ja odottaa niiden tehoamista ja sitten katsoa taas uudestaan. Joskus ehkä joudutaan sanomaan jollekin, että nyt ei vain riitä meille, mutta kehitykselle pitää jättää myös tilaa. Seuralla pitää olla valmius tarvittaessa reagoida myös kesken kauden, jos tilanne sitä vaatii.

Mä näkisin, että Salmelaisen aikana HIFK on ottanut isot askeleet eteenpäin mm. Mestis-yhteistyössä ja siinä näyttää olevan kaikille osapuolille selkeät suunnitelmat. Tällaista ei Nybondaksen aikana juurikaan ollut, vaan Mestikseenkin heiteltiin pelaajia lyhyille stinteille "hakemaan tuntumaa" tai muuten vain todettiin, että et pääse pelamaan edarissa ja etsitään sulle mesta Mestiksestä ja me maksetaan sun palkka, mutta mitään pidemmän tähtäimen suunnitelmaa ei ollut. En näe tuollaisessa toiminnassa mitään varsinaista strategiaa, vaan on toimittu vain fiilispohjalta, kun jotain on pitänyt äkkiä keksiä. Nyt pelaajille on luotu pelaajapolku suunnitelmineen, jota noudatetaan ja jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, pelaaja saa näyttöpaikan edarissa.

Toki, tätä reittiä pitkin junnuprospektien täytyy kyllä myös päästä oikeasti antamaan niitä näyttöjä ja pelaamaan Liigassa useampikin peli, koska muuten se kääntyy itseään vastaan ja pelaajien puheissa asia muuttuu, että HIFK:ssa kusetettiin mua, jne. Tässäkin kohtaa korostuu scouttauksen merkitys. Putkeen pitää ottaa pelaajia, joissa on oikeaa potentiaalia kehittyä riittävälle tasolle. Tämä tosin kohdistuu vähän vanhempiin junnuihin, mutta kyllä sekin mun mielestäni pitää hyväksyä, että jokainen HIFK-junnu ei edes tähtää ammattilaiseksi. Ja itse suon nuoremmille junnuille ilomielin pelkän harrastamisen ilo. Mutta kaikkia pk-seudun junnuja ei tietenkään voida ottaa siihen meidän putkeen mukaan, koska sellainen ei ole realismia eikä se palvele pelaajiakaan. Myöskään resurssit eivät ole pohjattomat. Nämä ovat hyvin sensitiivisiä asioita ja siellä on aina ihminen keskiössä. Luotan Salmelaisen osaamiseen tässä ja uskon, että hän osaa selvittää pelaajille rakentavasti myös negatiiviset asiat, jolloin yhteistyölle tulevaisuudessa jää mahdollisuus. Ihan vastaavaa joudutaan tekemään muuallakin, mutta tieto ei vain kulkeudu tänne meille asti. Asiat eivät ole mustavalkoisia ja joskus tehdään vääriäkin päätöksiä. Niin kauan, kun enemmistö tehdyistä päätöksistä on edes paperilla fiksuja, mun mielestäni ei meidänkään pitäisi voida kauheasti valittaa.

 

[tommy36]

Tähän lainaamani osioon haluan vastata niin, että meissä kahdessa on sellainen perustavanlaatuinen ero: minä suhtaudun tulevaisuuteen positiviisesti, sinä negatiivisesti. Minä en usko, että menneisyys määrittää tulevaisuutta ja minusta tuntuu, että sinä et pääse paskoista vuosista ikinä yli. Melkein tekisi mieli myös ottaa tuo boldaamani kohta henkilökohtaisena vittuiluna, koska sana selittely tarkoittaa minun sanakirjassani huonojen asioiden kääntämistä hyviksi. Ja osaltani siitä ei todellakaan ole kysymys. Haluan nyt korostaa, koska ilmeisesti se on joillekin edelleenkin epäselvää, että minua ei tyydytä HIFK:n menestys "lähihistoriassa" (n. 35v. ajanjaksolla) kokonaisuutena edes vähää alusta ja tuon ajanjakson aikana HIFK:ssa on minun mielestäni tehty asioita milloin todella huonosti, milloin keskinkertaisesti. Tämä koskee myös isommassa kuvassa niitä ajanjaksoja, jolloin HIFK voitti mestaruutensa (98 ja 2011), koska ne jäivät yksittäisiksi iloisiksi kausiksi ja kummastakin mestaruudesta seurasi melko nopeasti paskat ajanjaksot. Kyllä kumpaakin mestaruutta voi hyvinkin kutsua suonenvetomestaruuksiksi, koska dyykkaus tapahtui nopeasti kummankin kannun jälkeen. Paskoja vuosia ei saa menestyksen vuosiksi edes selittelemällä. Pienemmässä kuvassa yksittäiset kauden voivat syystä tai toisesta mennä penkin alle, mutta isommassa kuvassa pitkäaikainen menestymättömyys ei enää ole sattumaa. Mutta mitä sille nyt enää voi tehdä? Valittaa ja märehtiä menneessä. Great! Ei kuulu mun tapoihin, sorit siitä.

Menneisyys on siis mitä on. Onneksemme kyseiset vastuuhenkilöt eivät enää vaikuta päivittäisessä toiminnassa (tosin Nybondas kyllä aktiivisesti edelleen pyrkii vetelmään taustalla naruista). Olen siis henkilökohtaisesti tavallaan resetoinut oman nykyisyyden ajanlaskun alkamaan siitä, kun Salmelainen hyppäsi puikkoihin. Ja kyllä, olen tietoinen, että marraskuussa 2022 tulee kuluneeksi 5 v. siitä, kun Salmelainen nimitettiin tehtäväänsä. Ja sinä aikana ei olla päästy kertaakaan finaaleihin. Nämä ovat faktoja. Olen omalla tavallani päästänyt paskoista vuosista irti, vaikka eiväthän ne mihinkään oikeasti unohdu. Koskaan. Mutta samaan aikaan olen hyvin tarkasti seurannut sitä, mitä seurassa tapahtuu ja minkälaisia ihan oikeita kompastuskiviä joukkue on kohdannut. Viimeisten kolmen kauden ajalta en voi laittaa organisaation piikkiin paljonkaan, sen verran paljon meillekin on sattunut ja tapahtunut asioita, joihin ei ole voinut itse vaikuttaa. Mun kirjoissani ne syyt, kuten koronan vaikutukset, eivät ole tekosyitä, vaan ihan totisinta totta.

Itse ymmärrän sen, että Salmelaisella on mennyt aikaa siihen, että hän on ensin tutustunut seuraan ja sen silloiseen tilanteeseen, tutustunut ihmisiin, sen jälkeen analysoinut näkemänsä, tehnyt omat muutosehdotuksensa, käynyt ko. asiat seuran muiden henkilöiden kanssa läpi, rekrytoinut uusia ihmisiä, jne. sen lisäksi, että on hoitanut edustusjoukkueeseen liittyviä asioita. Ei ne tulokset muutu vain sillä, että joku nimitetään tehtäväänsä.

Annan tässä ihan konkreettien esimerkin, miten ihmisten kanssa työskentely eroaa esim. tuotannollisista toimista:
Otetaan esimerkiksi kaksi keksejä valmistavaa yritystä A ja B. A:lla keksien maku on ihan jees, mutta ei kuitenkaan mikään suussa sulava elämys. Myyntiluvut ovat keskinkertaisia, mutta eivät lainkaan sellaisia, jotta saataisiin sijoitetulle pääomalle riitävästi tuottoa. Yritys on teettänyt tutkimuksia, joissa on todettu, että keksipakkaus ei herätä ostoshaluja. Ratkaisu: yritys suunnittelee pakkauksensa uudestaan ja panostaa vähän lisää markkinointiin. Tuotantolinjat puskevat uutta, hienoa pakkausta ja kauppa alkaakin käydä paremmin. Koska pakkaus on houkutteleva, yhtäkkiä keksitkin, jotka on edelleen valmistettu samalla reseptillä, alkavat saada parempia arvosanoja kuluttajatutkimuksissa. Keksit profiloituvat hittituotteeksi ja tuote pääsee kaupoissa paremmille hyllypaikoille. Kassakone kilisee ja yritys alkaa tehdä parempaa tulosta. Yritys B:llä taas on tilanne, että pakkaus on hieno ja se on tunnetun suuren yrityksen valmistama, joten se pääsee siitä syystä hyville hyllypaikoille. Keksien maku saa kuluttajatutkimuksissa kuitenkin pyyhkeitä. Moni ostaa keksejä, koska valmistaja on tunnettu ja keksipakkaukset ovat näkyvästi kaupoissa esillä ja pakkaus aiheuttaa positiivisia viboja. Moni ei kuitenkaan osta keksejä toista kertaa ensikokeilun jälkeen ja näin ollen myyntiluvuissa on paljonkin parannettavaa. Jotain pitää tehdä. Tähän asti on pärjätty kuitenkin ihan ok pelkällä brändillä, koska kynnys kokeilla tuotetta on varsin pieni, kiitos hinnan ja tunnetun valmistajan. Yritys B palkkaa uuden johtajan, jonka tehtävä on muuttaa keksien reseptiä paremmaksi, jotta niitä ostettaisiin myös uudelleen ja uudelleen. Sopiva ja herkullinen resepti löytyykin ja kun keksit ollaan saatu uudella reseptillä tuotantoon, kassakone alkaa tälläkin yrityksellä kilistä. Molemmissa tapauksissa tuotantolinjat laulaa yötä päivää ja kun muutokset on tehty, tällä voidaan mennä x vuotta, kunnes ihmisten kuluttajakäytöksessä tapahtuu taas jostain syystä muutoksia ja muutoksia pitää taas tehdä. Joka tapauksessa yhdellä muutoksella per yritys saatiin merkittävää edistystä. Tuotannosta tulevat tuotteet ovat aina tasalaatuisia, kunhan tiedetään, mitä halutaan.

Ihmisten kanssa operoidessa tällaista ei ole. Ihmisissä on valtavia eroja sekä henkisiltä että fyysisiltä ominaisuuksiltaan. Jotain asioita ja toimintatapoja voidaan muuttaa heti, joitain pienemmin askelin. Lopputulokset näkyvät joskus nopeasti, joskus vasta myöhemmin. Joskus kaikki on tehty ihan oikein, mutta ulkopuoliset muuttujat (loukkaantumiset, pelaajan omat toimet ja motivaatio, koti + koulu+ muu sosiaalinen ympäristö, jne.) vaikuttavat liikaa, eikä palkintoa toivotussa ajanjaksossa saada. Joskus sitä ei saada koskaan. Tämä vain pitää hyväksyä. Ja joskus käy vain niin, että vaikka kaikki olisi tehty periaatteessa ihan oikein ja laadukkaasti, joku muu tekee asiat vielä paremmin tai heillä nyt vain on laadukkaampi materiaali. Tämäkin kuuluu urheiluun.

Itse olen aloittanut edarin osalta Salmelaisen duunin arvostelun kaudesta 2018-19. Vaikka tuolloinkin siellä oli Nybondaksen sopimuksia taustalla, katson silti, että vastuu kaudesta kuuluu kokonaisuutena jo Salmelaiselle. Salmelaisen aikana kolme kautta on mennyt koronan vaikutusten vuoksi pleijareiden osalta ihan perseelleen. (Jos joku ei vieläkään oikeasti pysty käsittämään koronan vaikutuksia ja merkitystä, en oikeasti voi auttaa. Suosittelen tällaisille ihmisille sieltä omasta kuplasta poistumista ja esim. junnuvalmentajien ja muiden toimihenkilöiden kanssa keskustelua. Korona-aika ei ole kaikille teini-ikäisille ollut mikään "business as usual"-juttu muiden hormonihöyryjen mukana.)

Ja mitä tulee kirjoituksesi kohtaan jatkuvuudesta "vain Åstenin muodossa", totean, että se nyt on melkoista tuubaa. Jos katsot HIFK:n kokoonpanoa, sieltä saattaa löytää muitakin jatkuvuuden edustajia kuin vain Muulin, kunhan jatkosopimuksia nyt vain julkaistaan. "Jatkuvuuden" määrittelee toki kukin itse, mutta itse olen ajatellut, että n. 3 kautta nykyisessä Liigan toimintympäristössä samassa seurassa kertoo jo jonkinlaisesta jatkuvuudesta. Ehkä mittari voisi olla se, että pelaaja tekee vähintään yhden jatkosopimuksen, ellei alkuperäinen sopimus ole suoraan monivuotinen (yli 3 v. + mahdolliset optiot) ja pelaa sen min. 3 v. putkeen seurassa? Jotenkin näin.

Enkä lähde näihin yksittäisten pelaajien "ei riitä"-arvosteluihin mukaan lainkaan, koska täällä pitäisi kyllä olla kokemusta siitä, että se nimi selässä ei kerro vielä mitään. Nimi ja aiempi menestys ovat toki jonkinlainen indikaattori tulevasta, mutta liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei voi tehdä, koska jokainen seura, liiga ja kausi on omanlaisensa. Aika surullista on kuitenkin se, että joillakin faneilla on pokkaa ylenkatsoa esim. maajoukkuetasolla pelaavaa Frans Tuohimaata. Samaan aikaan ollaan ihan mehuissa turkulaisesta Joni Ortiosta, joka pelasi täällä yhden kauden n. 10 v. sitten ja jonka statsit olivat KHL:ssä tällä kaudella 90,7% ja 2,74 m/o. Vertailun vuoksi, Tuohimaalla KHL:n statsit olivat 2,53 m/o ja 90,6%. Eli, ihan saman tason kaverit kysymyksessä tilastojen valossa, toki maaleissa Tuohimaalla parempi tilasto. Joukkueissa oli varmasti eroja, mutta niinhän se on liigassakin ja tilastoja tuijotellaan sokeasti silti. Ja nyt siis tämä turkulainen on se, joka kelpaa, mutta Tuohimaa on nähty ja täällä paskaksi todettu? Vaikea tällaisiin perusteisiin on mitenkään järjellä argumentoida.

Itse koen, että Tuohimaa olisi joka tapauksessa enemmän sitoutunut HIFK:hon kuin Joni Ortio, ihan jo henk.koht. historiansa vuoksi. Tätä palstaa lukiessa tulee vahva fiilis, että jos joku pelaaja on yhdenkin kerran aiheuttanut suuren pettymyksen fanille, sen voi pyyhkiä pois vain yksin voitettu mestaruus. Jos silloinkaan. Odotukset ovat niin suuria, että ei niitä varmaan voi täyttää muut kuin Miro Heiskanen ja Anton Lundell.

Itselläni on sellainen kutina, että todennäköisesti veskariasiassa sanelee jotain myös Halosen "kohtalo". Ja jos Haloselle ei meinata antaa pelejä ja tonttia kasvaa ykkösvahdiksi meillä, HIFK:n pitäisi ehdottomasti purkaa Halosen sopimus, iskeä kertakorvaus handuun ja sanoa, että etsii itselleen toisen seuran, missä pääsee pelaamaan. Mitään takeita siitä ei ole, että Halonen tulee meillä breikkaamaan kunnolla, kuten ei kyllä kenenkään muunkaan kohdalla, mutta mun nähdäkseni Niilo Halonen-kortti kannattaa ehdottomasti katsoa, koska Halosessa on nähty jo pidemmän aikaa potentiaalia ja sitä on nähty myös kentällä. Tämä on sitä pitkäjänteistä, mitä HIFK:n tuleekin tehdä. Näissä ei lyhyellä otannalla tehdä yhtään mitään, eivätkä päätökset saa perustua päivän fiilikseen. Asioita pitää seurata oikeasti aktiivisesti, analysoida, tehdä tarvittavia muutoksia ja odottaa niiden tehoamista ja sitten katsoa taas uudestaan. Joskus ehkä joudutaan sanomaan jollekin, että nyt ei vain riitä meille, mutta kehitykselle pitää jättää myös tilaa. Seuralla pitää olla valmius tarvittaessa reagoida myös kesken kauden, jos tilanne sitä vaatii.

Mä näkisin, että Salmelaisen aikana HIFK on ottanut isot askeleet eteenpäin mm. Mestis-yhteistyössä ja siinä näyttää olevan kaikille osapuolille selkeät suunnitelmat. Tällaista ei Nybondaksen aikana juurikaan ollut, vaan Mestikseenkin heiteltiin pelaajia lyhyille stinteille "hakemaan tuntumaa" tai muuten vain todettiin, että et pääse pelamaan edarissa ja etsitään sulle mesta Mestiksestä ja me maksetaan sun palkka, mutta mitään pidemmän tähtäimen suunnitelmaa ei ollut. En näe tuollaisessa toiminnassa mitään varsinaista strategiaa, vaan on toimittu vain fiilispohjalta, kun jotain on pitänyt äkkiä keksiä. Nyt pelaajille on luotu pelaajapolku suunnitelmineen, jota noudatetaan ja jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, pelaaja saa näyttöpaikan edarissa.

Toki, tätä reittiä pitkin junnuprospektien täytyy kyllä myös päästä oikeasti antamaan niitä näyttöjä ja pelaamaan Liigassa useampikin peli, koska muuten se kääntyy itseään vastaan ja pelaajien puheissa asia muuttuu, että HIFK:ssa kusetettiin mua, jne. Tässäkin kohtaa korostuu scouttauksen merkitys. Putkeen pitää ottaa pelaajia, joissa on oikeaa potentiaalia kehittyä riittävälle tasolle. Tämä tosin kohdistuu vähän vanhempiin junnuihin, mutta kyllä sekin mun mielestäni pitää hyväksyä, että jokainen HIFK-junnu ei edes tähtää ammattilaiseksi. Ja itse suon nuoremmille junnuille ilomielin pelkän harrastamisen ilo. Mutta kaikkia pk-seudun junnuja ei tietenkään voida ottaa siihen meidän putkeen mukaan, koska sellainen ei ole realismia eikä se palvele pelaajiakaan. Myöskään resurssit eivät ole pohjattomat. Nämä ovat hyvin sensitiivisiä asioita ja siellä on aina ihminen keskiössä. Luotan Salmelaisen osaamiseen tässä ja uskon, että hän osaa selvittää pelaajille rakentavasti myös negatiiviset asiat, jolloin yhteistyölle tulevaisuudessa jää mahdollisuus. Ihan vastaavaa joudutaan tekemään muuallakin, mutta tieto ei vain kulkeudu tänne meille asti. Asiat eivät ole mustavalkoisia ja joskus tehdään vääriäkin päätöksiä. Niin kauan, kun enemmistö tehdyistä päätöksistä on edes paperilla fiksuja, mun mielestäni ei meidänkään pitäisi voida kauheasti valittaa.

Vastaan jo heti sen verran, ennenkuin luen pidemmälle, että missään nimessä en tarkoittanut vittuilla sinulle, ja sanavalinta siinä mielessä oli huono josta pahoitteluni. Arvostan kovin kirjoituksiasi -ainakin pääosin- eikä siinä ole mitään väärää pyrkiä selittelemään asioita joko itselle tahi toisille -kummasta sitten kyse pääosin lieneekin.
Negatiivisuudesta -tahi positiivisuudestakaan- en vetäisi kuitenkaan yleisellä tasolla kovinkaan pitkälle vietyjä johtopäätöksiä, sillä juuei enempää emme taida toistemme elämästä tietää, ja nämä edellä mainitut piirteet saattavat korostua meissä hyvinkin eriävissä tilanteissa. Eli eivät välttämättä ole mitään kiveenhakattuja toimintamalleja jokaista elämän asiaa käsiteltäessä.

Ja edelleen totean, että nimenomaan sinä olet erinomaisen hyvä perustelemaan sen, miksi IFK milloinkin on keskinkertaisuuteensa jäänyt. Ja mikä tärkeintä, olet voinut hyvinkin olla kaikessa oikeassa, kun taas minulla on ollut -juurikin IFK:n tapauksessa- jäädä vain sen negatiivisuuden vangiksi, ja antanut sen määrittää mahdollisesti jopa tulevaisuuttakin.

Tosin, vaikka se ei aina näykäään, niin itsekin usein uskon siihen huomiseen vaikkapa kauden alussa, mutta yhtäkaikki saan huomata kauden päätteeksi sen keskinkertaisuuden jälleen osoittautuneen vallitsevaksi totuudeksi sen mahdollisista syistä huolimatta.

Mutta vielä kerran pyydän vlipittömästi anteeksi, että koit viestini henkilökohtaiseksi vittuiluksi, ja/tai että mitenkään erehtyisin vähättelemään sinun näkemyksiäsi. On oikeastikin hyvä asia, että kykenee siellä tunteidenkin välissä tarkastelemaan asioita melko analyyttisesti, ja uskomaan siksi parempaan huomiseen. Ja jopa IFK:n kyseessä ollessa. Kiitos siis vastauksestasi, johon nyt alan tarkemmin syventymään.

 

[BOL]

@tommy36 , all good :). Enkä mä väitä, että mä olen oikeassa ja moni muu väärässä. Mutta missään nimessä mä en ole sinisilmäinen ja hyväuskoinen tyyppi.

Jos Nybondas olisi edelleen puikoissa ja HIFK olisi organisaationa tyytynyt häneen, en usko, että kirjoittelisin positiivisia juttujani uskostani parempaan huomiseen. Enkä ole mikään Salmelais-kulttilainenkaan, mutta teen johtopäätökseni niistä asioista, mitä näen ja mitkä fiilikset mulle jää näkemistäni/kokemistani asioista. Ja mulle on jäänyt käsitys, että HIFK:ssa nyt ihan oikeasti, VIHDOINKIN, nähdään isompi kuva ja päätösten taustalla on käytetty oikeasti harkintaa. Virheitä ja vääriäkin päätöksiä tullaan varmasti tekemään ja pettymyksiä kokemaan, koska sitähän urheilu on. Mutta hyväksyn sen. Mutta ylimielisyyttä, laiskuutta ja vastuunpakoilua edellisten vuoksi mä en hyväksy.

 

[tommy36]

Tähän lainaamani osioon haluan vastata niin, että meissä kahdessa on sellainen perustavanlaatuinen ero: minä suhtaudun tulevaisuuteen positiviisesti, sinä negatiivisesti. Minä en usko, että menneisyys määrittää tulevaisuutta ja minusta tuntuu, että sinä et pääse paskoista vuosista ikinä yli. Melkein tekisi mieli myös ottaa tuo boldaamani kohta henkilökohtaisena vittuiluna, koska sana selittely tarkoittaa minun sanakirjassani huonojen asioiden kääntämistä hyviksi. Ja osaltani siitä ei todellakaan ole kysymys. Haluan nyt korostaa, koska ilmeisesti se on joillekin edelleenkin epäselvää, että minua ei tyydytä HIFK:n menestys "lähihistoriassa" (n. 35v. ajanjaksolla) kokonaisuutena edes vähää alusta ja tuon ajanjakson aikana HIFK:ssa on minun mielestäni tehty asioita milloin todella huonosti, milloin keskinkertaisesti. Tämä koskee myös isommassa kuvassa niitä ajanjaksoja, jolloin HIFK voitti mestaruutensa (98 ja 2011), koska ne jäivät yksittäisiksi iloisiksi kausiksi ja kummastakin mestaruudesta seurasi melko nopeasti paskat ajanjaksot. Kyllä kumpaakin mestaruutta voi hyvinkin kutsua suonenvetomestaruuksiksi, koska dyykkaus tapahtui nopeasti kummankin kannun jälkeen. Paskoja vuosia ei saa menestyksen vuosiksi edes selittelemällä. Pienemmässä kuvassa yksittäiset kauden voivat syystä tai toisesta mennä penkin alle, mutta isommassa kuvassa pitkäaikainen menestymättömyys ei enää ole sattumaa. Mutta mitä sille nyt enää voi tehdä? Valittaa ja märehtiä menneessä. Great! Ei kuulu mun tapoihin, sorit siitä.

Menneisyys on siis mitä on. Onneksemme kyseiset vastuuhenkilöt eivät enää vaikuta päivittäisessä toiminnassa (tosin Nybondas kyllä aktiivisesti edelleen pyrkii vetelmään taustalla naruista). Olen siis henkilökohtaisesti tavallaan resetoinut oman nykyisyyden ajanlaskun alkamaan siitä, kun Salmelainen hyppäsi puikkoihin. Ja kyllä, olen tietoinen, että marraskuussa 2022 tulee kuluneeksi 5 v. siitä, kun Salmelainen nimitettiin tehtäväänsä. Ja sinä aikana ei olla päästy kertaakaan finaaleihin. Nämä ovat faktoja. Olen omalla tavallani päästänyt paskoista vuosista irti, vaikka eiväthän ne mihinkään oikeasti unohdu. Koskaan. Mutta samaan aikaan olen hyvin tarkasti seurannut sitä, mitä seurassa tapahtuu ja minkälaisia ihan oikeita kompastuskiviä joukkue on kohdannut. Viimeisten kolmen kauden ajalta en voi laittaa organisaation piikkiin paljonkaan, sen verran paljon meillekin on sattunut ja tapahtunut asioita, joihin ei ole voinut itse vaikuttaa. Mun kirjoissani ne syyt, kuten koronan vaikutukset, eivät ole tekosyitä, vaan ihan totisinta totta.

Itse ymmärrän sen, että Salmelaisella on mennyt aikaa siihen, että hän on ensin tutustunut seuraan ja sen silloiseen tilanteeseen, tutustunut ihmisiin, sen jälkeen analysoinut näkemänsä, tehnyt omat muutosehdotuksensa, käynyt ko. asiat seuran muiden henkilöiden kanssa läpi, rekrytoinut uusia ihmisiä, jne. sen lisäksi, että on hoitanut edustusjoukkueeseen liittyviä asioita. Ei ne tulokset muutu vain sillä, että joku nimitetään tehtäväänsä.

Annan tässä ihan konkreettien esimerkin, miten ihmisten kanssa työskentely eroaa esim. tuotannollisista toimista:
Otetaan esimerkiksi kaksi keksejä valmistavaa yritystä A ja B. A:lla keksien maku on ihan jees, mutta ei kuitenkaan mikään suussa sulava elämys. Myyntiluvut ovat keskinkertaisia, mutta eivät lainkaan sellaisia, jotta saataisiin sijoitetulle pääomalle riitävästi tuottoa. Yritys on teettänyt tutkimuksia, joissa on todettu, että keksipakkaus ei herätä ostoshaluja. Ratkaisu: yritys suunnittelee pakkauksensa uudestaan ja panostaa vähän lisää markkinointiin. Tuotantolinjat puskevat uutta, hienoa pakkausta ja kauppa alkaakin käydä paremmin. Koska pakkaus on houkutteleva, yhtäkkiä keksitkin, jotka on edelleen valmistettu samalla reseptillä, alkavat saada parempia arvosanoja kuluttajatutkimuksissa. Keksit profiloituvat hittituotteeksi ja tuote pääsee kaupoissa paremmille hyllypaikoille. Kassakone kilisee ja yritys alkaa tehdä parempaa tulosta. Yritys B:llä taas on tilanne, että pakkaus on hieno ja se on tunnetun suuren yrityksen valmistama, joten se pääsee siitä syystä hyville hyllypaikoille. Keksien maku saa kuluttajatutkimuksissa kuitenkin pyyhkeitä. Moni ostaa keksejä, koska valmistaja on tunnettu ja keksipakkaukset ovat näkyvästi kaupoissa esillä ja pakkaus aiheuttaa positiivisia viboja. Moni ei kuitenkaan osta keksejä toista kertaa ensikokeilun jälkeen ja näin ollen myyntiluvuissa on paljonkin parannettavaa. Jotain pitää tehdä. Tähän asti on pärjätty kuitenkin ihan ok pelkällä brändillä, koska kynnys kokeilla tuotetta on varsin pieni, kiitos hinnan ja tunnetun valmistajan. Yritys B palkkaa uuden johtajan, jonka tehtävä on muuttaa keksien reseptiä paremmaksi, jotta niitä ostettaisiin myös uudelleen ja uudelleen. Sopiva ja herkullinen resepti löytyykin ja kun keksit ollaan saatu uudella reseptillä tuotantoon, kassakone alkaa tälläkin yrityksellä kilistä. Molemmissa tapauksissa tuotantolinjat laulaa yötä päivää ja kun muutokset on tehty, tällä voidaan mennä x vuotta, kunnes ihmisten kuluttajakäytöksessä tapahtuu taas jostain syystä muutoksia ja muutoksia pitää taas tehdä. Joka tapauksessa yhdellä muutoksella per yritys saatiin merkittävää edistystä. Tuotannosta tulevat tuotteet ovat aina tasalaatuisia, kunhan tiedetään, mitä halutaan.

Ihmisten kanssa operoidessa tällaista ei ole. Ihmisissä on valtavia eroja sekä henkisiltä että fyysisiltä ominaisuuksiltaan. Jotain asioita ja toimintatapoja voidaan muuttaa heti, joitain pienemmin askelin. Lopputulokset näkyvät joskus nopeasti, joskus vasta myöhemmin. Joskus kaikki on tehty ihan oikein, mutta ulkopuoliset muuttujat (loukkaantumiset, pelaajan omat toimet ja motivaatio, koti + koulu+ muu sosiaalinen ympäristö, jne.) vaikuttavat liikaa, eikä palkintoa toivotussa ajanjaksossa saada. Joskus sitä ei saada koskaan. Tämä vain pitää hyväksyä. Ja joskus käy vain niin, että vaikka kaikki olisi tehty periaatteessa ihan oikein ja laadukkaasti, joku muu tekee asiat vielä paremmin tai heillä nyt vain on laadukkaampi materiaali. Tämäkin kuuluu urheiluun.

Itse olen aloittanut edarin osalta Salmelaisen duunin arvostelun kaudesta 2018-19. Vaikka tuolloinkin siellä oli Nybondaksen sopimuksia taustalla, katson silti, että vastuu kaudesta kuuluu kokonaisuutena jo Salmelaiselle. Salmelaisen aikana kolme kautta on mennyt koronan vaikutusten vuoksi pleijareiden osalta ihan perseelleen. (Jos joku ei vieläkään oikeasti pysty käsittämään koronan vaikutuksia ja merkitystä, en oikeasti voi auttaa. Suosittelen tällaisille ihmisille sieltä omasta kuplasta poistumista ja esim. junnuvalmentajien ja muiden toimihenkilöiden kanssa keskustelua. Korona-aika ei ole kaikille teini-ikäisille ollut mikään "business as usual"-juttu muiden hormonihöyryjen mukana.)

Ja mitä tulee kirjoituksesi kohtaan jatkuvuudesta "vain Åstenin muodossa", totean, että se nyt on melkoista tuubaa. Jos katsot HIFK:n kokoonpanoa, sieltä saattaa löytää muitakin jatkuvuuden edustajia kuin vain Muulin, kunhan jatkosopimuksia nyt vain julkaistaan. "Jatkuvuuden" määrittelee toki kukin itse, mutta itse olen ajatellut, että n. 3 kautta nykyisessä Liigan toimintympäristössä samassa seurassa kertoo jo jonkinlaisesta jatkuvuudesta. Ehkä mittari voisi olla se, että pelaaja tekee vähintään yhden jatkosopimuksen, ellei alkuperäinen sopimus ole suoraan monivuotinen (yli 3 v. + mahdolliset optiot) ja pelaa sen min. 3 v. putkeen seurassa? Jotenkin näin.

Enkä lähde näihin yksittäisten pelaajien "ei riitä"-arvosteluihin mukaan lainkaan, koska täällä pitäisi kyllä olla kokemusta siitä, että se nimi selässä ei kerro vielä mitään. Nimi ja aiempi menestys ovat toki jonkinlainen indikaattori tulevasta, mutta liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei voi tehdä, koska jokainen seura, liiga ja kausi on omanlaisensa. Aika surullista on kuitenkin se, että joillakin faneilla on pokkaa ylenkatsoa esim. maajoukkuetasolla pelaavaa Frans Tuohimaata. Samaan aikaan ollaan ihan mehuissa turkulaisesta Joni Ortiosta, joka pelasi täällä yhden kauden n. 10 v. sitten ja jonka statsit olivat KHL:ssä tällä kaudella 90,7% ja 2,74 m/o. Vertailun vuoksi, Tuohimaalla KHL:n statsit olivat 2,53 m/o ja 90,6%. Eli, ihan saman tason kaverit kysymyksessä tilastojen valossa, toki maaleissa Tuohimaalla parempi tilasto. Joukkueissa oli varmasti eroja, mutta niinhän se on liigassakin ja tilastoja tuijotellaan sokeasti silti. Ja nyt siis tämä turkulainen on se, joka kelpaa, mutta Tuohimaa on nähty ja täällä paskaksi todettu? Vaikea tällaisiin perusteisiin on mitenkään järjellä argumentoida.

Itse koen, että Tuohimaa olisi joka tapauksessa enemmän sitoutunut HIFK:hon kuin Joni Ortio, ihan jo henk.koht. historiansa vuoksi. Tätä palstaa lukiessa tulee vahva fiilis, että jos joku pelaaja on yhdenkin kerran aiheuttanut suuren pettymyksen fanille, sen voi pyyhkiä pois vain yksin voitettu mestaruus. Jos silloinkaan. Odotukset ovat niin suuria, että ei niitä varmaan voi täyttää muut kuin Miro Heiskanen ja Anton Lundell.

Itselläni on sellainen kutina, että todennäköisesti veskariasiassa sanelee jotain myös Halosen "kohtalo". Ja jos Haloselle ei meinata antaa pelejä ja tonttia kasvaa ykkösvahdiksi meillä, HIFK:n pitäisi ehdottomasti purkaa Halosen sopimus, iskeä kertakorvaus handuun ja sanoa, että etsii itselleen toisen seuran, missä pääsee pelaamaan. Mitään takeita siitä ei ole, että Halonen tulee meillä breikkaamaan kunnolla, kuten ei kyllä kenenkään muunkaan kohdalla, mutta mun nähdäkseni Niilo Halonen-kortti kannattaa ehdottomasti katsoa, koska Halosessa on nähty jo pidemmän aikaa potentiaalia ja sitä on nähty myös kentällä. Tämä on sitä pitkäjänteistä, mitä HIFK:n tuleekin tehdä. Näissä ei lyhyellä otannalla tehdä yhtään mitään, eivätkä päätökset saa perustua päivän fiilikseen. Asioita pitää seurata oikeasti aktiivisesti, analysoida, tehdä tarvittavia muutoksia ja odottaa niiden tehoamista ja sitten katsoa taas uudestaan. Joskus ehkä joudutaan sanomaan jollekin, että nyt ei vain riitä meille, mutta kehitykselle pitää jättää myös tilaa. Seuralla pitää olla valmius tarvittaessa reagoida myös kesken kauden, jos tilanne sitä vaatii.

Mä näkisin, että Salmelaisen aikana HIFK on ottanut isot askeleet eteenpäin mm. Mestis-yhteistyössä ja siinä näyttää olevan kaikille osapuolille selkeät suunnitelmat. Tällaista ei Nybondaksen aikana juurikaan ollut, vaan Mestikseenkin heiteltiin pelaajia lyhyille stinteille "hakemaan tuntumaa" tai muuten vain todettiin, että et pääse pelamaan edarissa ja etsitään sulle mesta Mestiksestä ja me maksetaan sun palkka, mutta mitään pidemmän tähtäimen suunnitelmaa ei ollut. En näe tuollaisessa toiminnassa mitään varsinaista strategiaa, vaan on toimittu vain fiilispohjalta, kun jotain on pitänyt äkkiä keksiä. Nyt pelaajille on luotu pelaajapolku suunnitelmineen, jota noudatetaan ja jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, pelaaja saa näyttöpaikan edarissa.

Toki, tätä reittiä pitkin junnuprospektien täytyy kyllä myös päästä oikeasti antamaan niitä näyttöjä ja pelaamaan Liigassa useampikin peli, koska muuten se kääntyy itseään vastaan ja pelaajien puheissa asia muuttuu, että HIFK:ssa kusetettiin mua, jne. Tässäkin kohtaa korostuu scouttauksen merkitys. Putkeen pitää ottaa pelaajia, joissa on oikeaa potentiaalia kehittyä riittävälle tasolle. Tämä tosin kohdistuu vähän vanhempiin junnuihin, mutta kyllä sekin mun mielestäni pitää hyväksyä, että jokainen HIFK-junnu ei edes tähtää ammattilaiseksi. Ja itse suon nuoremmille junnuille ilomielin pelkän harrastamisen ilo. Mutta kaikkia pk-seudun junnuja ei tietenkään voida ottaa siihen meidän putkeen mukaan, koska sellainen ei ole realismia eikä se palvele pelaajiakaan. Myöskään resurssit eivät ole pohjattomat. Nämä ovat hyvin sensitiivisiä asioita ja siellä on aina ihminen keskiössä. Luotan Salmelaisen osaamiseen tässä ja uskon, että hän osaa selvittää pelaajille rakentavasti myös negatiiviset asiat, jolloin yhteistyölle tulevaisuudessa jää mahdollisuus. Ihan vastaavaa joudutaan tekemään muuallakin, mutta tieto ei vain kulkeudu tänne meille asti. Asiat eivät ole mustavalkoisia ja joskus tehdään vääriäkin päätöksiä. Niin kauan, kun enemmistö tehdyistä päätöksistä on edes paperilla fiksuja, mun mielestäni ei meidänkään pitäisi voida kauheasti valittaa.

Ja sitten vielä vastaus, luettuani koko viestisi.

Vaikka voisinkin muutamassa kohdassa alkaa tarkentamaan ajatuksiani (mm tuosta jatkuvuudesta), niin koen tarpeettomaksi jatkaa asain veivaamista, sillä se mennee vähän turhaan jankkaamiseksi sen asian ympärillä jatkossa, joten en jää siihen kiinni enempää sillä lopulta ero näkemyksissä ei ole kovinkaan suuri. Ja siitäkin huolimatta, että joskus juurikin ne pienet -sinänsä mitättömänkin pienet- detaljit ovat niitä ratkaisevia sen lopputuleman suhteen.

Vastauksesi oli kuienkin jälleen todella hyvä, ja siitä jälleen kiitos.

Vielä on hyvä mainita kuitenkin se, vaikka olenkin ajoittain vähän kaksijakoisesti asiaan perusteluna suhtautunut, niin itse en missään nimessä ole missään vaiheessa väheksynyt koronaa.

Kun ei tosiaankaan ole tietoa siitäkään, millaisella asteella itse kunkin korona on jyllännyt, ja mitä mahdollisia "arpia" omaan pelaamiseen jättänyt, niin asiaa on kokonaisuudessaan vaikeaa sivullisen arvioida, ja onkin pakko vain todeta, että jos se yksistään on ollut se IFK:n mestaruuksista erottanut tekijä viimeisen kahden kauden aikana, niin todella paska on kyllä IFK:;n tuuri.

Mutta vaikka uskonkin koronan osaltaan ollut todellinen tekijä vaikuttamassa noihin peliesityksiin, niin haluan kutienkin todeta senkin, että en ole joitakin kauden/kausien aikaisia suonenvetoja huolimattakaan nähnyt peleissä sellaista IFK:ta, jolla olisi tuntunut olevan sellainen selkeä pelitavallinen identiteetti sekä selkänoja, jolla mestaruudet olisivat tulleet koronastakaan huolimatta, mutta tätä asiaa emme koskaan tule tietämään, niin siihenkään lienee turha jäädä kiinni jankkaamaan.

Isossa kuvassa IFK:n ongelmat ovat edelleen syvemmällä, ja osin viesteistäsi selviää hyvinkin se tosiasia, että ne samaanaikaan vaatisivat hitokseen pitkäjänteisyyttä -vähintäänkin osassa asioita, joissa ei oikotietä onneen ole, vaikka sitäkin koetetaan- sekä onnistumista lyhyemmän kantaman tekijöissäkin.

Eli toisaalta olisi kyllä myös mahdollista rakentaa asioita pitkäjänteisestikin, mutta sittenkin myös ulosmitata nopeampaakin menestystä, jossa IFK ei ole onnistunut juurikaan, jonka tarkoista syistä voidaan väitellä hamaan tappiinn saakka, alkaen vaikkapa valmentajista tahi joukkueiden tasapainoisuudesta, jatkaen edelleen pelaajatarkkailuun saakka.

Maintsemasi Tuohimaakin voi olla osoitus järkevästä pelaajahankinasta, tai vastaavasti toiminnasta jossa tosiaankin pyritään menemään aitojen ali. Tämä on asia, josta en itsekään osaa täysin varmasti sanoa. Historia ei kuitenkaan tue tätä hankintaa, mutta vastaavasti tilastot ja raha mahdollisestikin kyllä. Näistä "omista pojistahan" täälläkin kovin puhellaan, ja siinä mielessä Tuohimaa voi jälleen olla kumpaa vaan -joko hyvä oman pojan paluu, tai vain sellainen perinteinen "sisäsiitoinen" ratkaisu. Toivotaan että se on tuo ensimmäinen vaihtoehto, vaikka ymmäränkin että monen mielestä voikin tuntua pettymykseltä. Olihan aina sekin vaihtoehto, että kyettäisiin tekemään niitä "löytöjä" maailmalta itsekin, joista sitten voisi mahdollisesti kasvaa niitä uusia "omia poikia". Hankala juttu.

edit. Lisään kuitenkin case Tuohimaahan liittyen sen, että itselle saattaa jäädä tämän toteutuessa kuitenkin enemmän sinne pettymyksen puolelle jäävä fiilis, mutta kivahan se olisi sitten kauden myötä nähdä Tuohimaan olevankin sarjan kuumin maalivahti, joten mahdollisesta pettymyksestäkin huolimatta toivoo tietenkin kyllä sitten kaikkea hyvää siihen tulevaan kauteen. Haloseen itsellä on kyllä vähän usko koetuksella, että onko kaverista lopultakaan -ainakaan IFK:ssa- edes vakaaksi liigapelaajaksi. Tosin kyse voi olla myös siitäkin, että Lundell ei ehkä olekaan maineensa (IFK-fanien keskuudessa) veroinen valmentajavelho. Tämän taas saa joku muu paremmin asiaa tunteva arvioida.

 

[Mikki71]

Mä kyllä olen todella pettynyt jos Tuohimaa on meidän ratkaisu. Jälleen sisäsiittoinen ratkaisu jolla ei edes yritetä tehdä asioita paremmin kuin helpoimmalla aidan matalimman kohdan ylityksellä. Saan jo nyt flashareita siitä miten imuroi ja taas huudetaan miksi kausi jälleen kaatuu molareihin. Paha uni.

 

[ruoska]

Mä kyllä olen todella pettynyt jos Tuohimaa on meidän ratkaisu. Jälleen sisäsiittoinen ratkaisu jolla ei edes yritetä tehdä asioita paremmin kuin helpoimmalla aidan matalimman kohdan ylityksellä. Saan jo nyt flashareita siitä miten imuroi ja taas huudetaan miksi kausi jälleen kaatuu molareihin. Paha uni.

Ei mitään lisättävää. Noin se valitettavasti on. Meillä ei pystytä tajuamaan ilmeisesti, että voittamisen kulttuuria voitaisiin tuoda muualta. Tuohimaa ei ole todellakaan ratkaisu tähän asiaan. Nyt tarvitaan pomminvarma kassari tänne, jos halutaan jotain vielä voittaa. Mitä tällä valinnalla alkaisin epäilemään. Mulle on aivan sama, että Tuohimaa teki maajoukkueessa maalin tai oli kultaa voittavassa joukkueessa yms. Pelaamatta kyllä sekuntiakaan. Meillä hän ei ainakaan olisi sitä parasta kategoriaa mitä nyt tarvitaan. Nimenomaan helppo valinta ja siitä mistä aita on aina meillä matalin. Mukava kaveri ja omia kavereita. Eihän näille voi selkää kääntää

 

[McTorso]

Fakta on se, että olemme ensi kaudella haastajia. Tappara ja Ilves tulee noilla yleisömäärillä+CHL peleillä olemaan meitä edellä rahallisesti.

Minä luulen, että HIFK:lla on myös ensi kaudella Liigan suurin pelaajabudjetti. Saa nähdä, minkälaisen kilpailuedun tamperelaiset lopulta uudesta hallista saavat. Hallivuokra on kuitenkin kohtuullisen kova. Sellaisen luvun kuulin, että 5000 katsojaa on Tampereen uudessa hallissa se taitekohta, jonka jälkeen ottelutapahtuma alkaa tuottamaan voittoa. Mahdollisuudet ovat suuret, mutta kyllä siellä riskit ovat myös, kuten urheilubisneksessä aina.

Yhtäkaikki, ei HIFK:n menestys ensi kaudellakaan jää rahasta kiinni.

 

[Snakster]

Mä kyllä olen todella pettynyt jos Tuohimaa on meidän ratkaisu. Jälleen sisäsiittoinen ratkaisu jolla ei edes yritetä tehdä asioita paremmin kuin helpoimmalla aidan matalimman kohdan ylityksellä. Saan jo nyt flashareita siitä miten imuroi ja taas huudetaan miksi kausi jälleen kaatuu molareihin. Paha uni.

En ota tässä nyt kantaa Tuohimaahan, mutta onhan se jännä, että toisaalta huudetaan, että ratkaisut ovat sisäsiittoisia ja toisaalta, että omia poikia ei ole joukkueessa tarpeeksi. Ihan helppo ei ole fänejä miellyttää.