Veskapeli ja pelisysteemi... siinä ne kaksi ratkaisevinta, jos pitää jotain nostaa. Mutta ennen kaikkea sitoutunut ja yhtenäinen joukkuepeli.
Esimerkiksi mulla on mielikuva, että ainakin HPKn mestaruuden kanssa sillä ei ollut sarjan top-3 ykköspakkiparia ja paras sentterikin ja pudotuspelien MVP oli Paajanen, jota täällä meillä sijoitellaan kolmosketjuun ja sanotaan, että meiltä puuttuu eliittisentteri, koska on vain kaksi pleijareiden MVP sentteriä... Eli on meillä kyllä kaksi eliittisentteriä + Hirvonen tulee mahdollisesti olemaan koko sarjan parhaita senttereitä jos keskelle sijoitetaan. Väänänenkin on taas vuoden vanhempi ja kokeneempi ensi kaudella. Meillä on jo nyt ihan sarjan parhaita keskikaistoja. Jos Hirvonen tekee samanlaisen tasonnoston, mitä Pärssinen teki vuosi sitten, niin meillä on sarjan paras keskikaista. Jälleen kerran.
En näe IFKta suurimpana mestarisuosikkina vaikka meillä olisi vielä Honka, Auvitu ja Broadhurst ennen kuin kausi alkaa. IFK lähtee haastajana ensi kaudella ja Peltosen pelityyli tai joukkueen sitouttaminen johonkin tiettyyn sapluunaan vie meidät finaaleihin jos vie. Kuten Pennanen teki Kerhon kanssa. Toisekseen, eiköhän Helsinki ole taas suurkaupunkina Lepakkoliemikuumeen ja Apinasankkerin keskipiste, joten puolet pelaajista makaa silti jossain eristyksissä pari kuukautta kaudesta.
Kun katsoo 20-vuoden aikajanalla Liigan mestareita, niin tähän aikajanaan ei kauhean montaa "puskista" tullutta mestaruutta mahdu. Kyllä pääsääntöisesti ne on ne isot seurat, joilla on rosteri kunnossa, niin mestaruuksia voittavat. Moni voi miettiä, että Lukko ja JYP olivat pieniä seuroja, mutta kyllä heidän materiaalinsa mestaruusvuosina olivat täynnä laatua. Suurin yllätys melkein tuo Ässien mestaruus 2012. HPK voitti Pennasen johdolla 2019 ja se on se toinen paukku. Heikommalla rosterilla mestaruuden voittaminen vaatii samaan aikaan sen, että sinne saadaa oikea valmentaja, joka repii pelitavasta ja materiaalista kaiken irti ja sittenkin isojen pitää vähän kyykätä.
HPK:n mestaruus 2006 voi monen mielestä olla yllätys myös, mutta jälkikäteen kun sitä rosteria katsoo, niin maalissä Rämö, Wiikman. Puolustajina Schneider, Laitinen, Laamanen, Hietanen. Huomioikaa se, että kun HIFK:ssa ihannoidaan isoa ja kiekotonta puolustusta, niin minkälaisen pakiston Jukka Jalonen rakensi jo tuolloin. TOP 4 pakit kaikki kiekollisia ja se tuki sitä pelitapaa, jota he halusivat pelata. Muistan sen miten vittumaista sitä jengiä vastaan oli pelata, kun näki eron tulevan juuri pelitavasta, ei materiaalista. Hyökkäyksessä: Leino, Voutilainen, Sprukts...
Mikäli mestaruuden haluaa Liigassa voittaa heikommalla materiaalilla, niin palkkaa Jalonen tai Pennanen. Siinä on oikeasti ne kaksi suomalaista A-korin valmentajaa. Molemmat ansaitsisivat saumansa kokeilla rapakon takana. Sen jälkeen tulee sitten KJ ensimmäisenä jonka jälkeen Marjamäki, Virta, Rautakorpi, Taponen joihin euroni panostaisin menestystä tavoitellessani, mutta he eivät enää ole menestyksen suhteen läheskään yhtä varmoja tapauksia, kuin kaksi-kolme ensimmäistä. Peltonen ja Söderholm ovat sitten sellaisia katsomattomia kortteja vielä pitkässä juoksussa. HIFK:han olisi saanut Virran niin halutessaan ja nythän Pennasenkin varmaan saisi, jos löisi mottipäisen eteen, mutta ei hetki natsaa.
HIFK:ssahan asiat tosin ovat saattaneet mennä vituiksi, vaikka olisi palkattu A-korin valmentaja ja materiaali olisi tikissä, koska varmaan esim. Jukka Jalosen pelitapa olisi varmaan aikanaan torpedoitu dinojen/ muiden negatiivisten ulkopuolisten tekijöiden toimesta. Salmelaisen aikana uskon asioiden olevan toisin ja oikealla tiellä ollaan.
HIFK:n historiassa ei oikein tule mieleen, kuin yksi sellainen iso yläkanttiin vedetty kausi ja se oli Aravirran ensimmäinen. Käytännössä yhdellä ketjulla + Söderholm-Karalahti pakkeina maalin päähän finaaleista/mestaruudesta. Aravirta oli vielä silloin ns. primessa. Aravirta monesti muistetaan siitä seuraavasta paskakaudesta, mutta se oli juuri sitä, että HIFK osaa munia tuollaisetkin kaikenlaiseen säätämiseen.
No nyt meillä on Peltonen. Saa varmasti jengin sitoutumaan samalla tavalla, kuin joku Dufva JYP:ssä aikanaan. HIFK on ollut jo Pikkaraisen ajalta lähtien todella sitoutunut ja urheilullinen joukkue, joka ei näissä asioissa anna tasoitusta muille. Se sitten, että riittääkö pelitapa mestaruuteen asti. En osaa sanoa. Päättyneellä kaudella oli HIFK:sta riippumaton haittatekijä nimeltään korona. Lisäksi tutusti mv-peli/pakisto olivat ongelmakohtia.