Lare: Itse asiassa tuo minun versioni joukkueiden vahvuuksista ja niiden hyödyntämisestä ei ollut monimutkainen, vaan yksinkertaistettu versio. Kun siihen ynnää nuo mausteesi, ollaan totuuden lähteillä. HIFKillä on tällä kaudella tapana tulla pirun lujaa ekaan erään ja taklata paljon erityisesti 10 ekan minuutin aikana. Näin pyritään saamaan tuomareilta "lupa taklata". On nimittäin niin, että mikäli SM-liigassa tulee vähän taklauksia / ottelu ja nekin loppupuolella, pilli tuppaa vinkumaan pienimmästäkin hipaisusta. Tämän taktisen kuvion on esimerkiksi Aravirta myöntänyt useasti. Tämä pelitapa ei tietenkään onnistu kahvajoukkueita vastaan. Eilen(kään) ei ollut vastassa sellainen.
Ihanteellista on se, että eka erän vauhdissa, taklauksissa ja päättäväisyydessä on mukana myös tuloksenteko. Mälkiän HIFK vain kouhotti päättömästi, Aravirran HIFKin kontaktipelilläkin on tietenkin syvempi tarkoitus. Pari maalia eteen.
Toisen erän sekoiluun / seisoskeluun vaikuttaa varmasti itsensä piippuun ajaminen hulluna möyryävän kotiyleisön edessä. Varsinkin paljon minuutteja ja rooleja ottaneet Jere ja Söde olivat aika hapoilla. Ja filmirulla; samasta juteltiin eilen mm. cobolin kanssa. Esimerkiksi Vopat otettiin pois siitä aloituksesta, jonka Häppölä toistamiseen hävisi 100-0 tuhoisin seurauksin, lähinnä siksi, että Vopatkin oli puhki, eikä olisi ehtinyt av:sta vaihtoon aloituksen otettuaan.
HIFKillä ei onneksi ole kunto-ongelmaa, sillä potku löytyy 3. erässä. Mutta tuollaista luistelukonetta vastaan kuin Kärpät oli eilen, se on todellakin myöhäistä.
HIFK käytti mielestäni aikalisän ennen kaikkea itsensä kasaamiseen. Kärppien hurmoksen katkeaminen oli mukava sivutuote. Joukkue tuli, toisin kuin Alpon harvojen aikalisien jälkeen, uudistetuin ketjukoostumuksin uudella pelitavalla. Varsinkin Vopat - Spanhel -ketju lisäsi kontaktipeliä lujasti.
Asiallinen matsi. Mutta mepäs ollaan kunnossa sitten keväällä....seli seli.......