Paikanpäältä nähtynä JYP oli todella hukassa. Mikään ei oikein toiminut kunnolla. Kulmaväännöt hävittiin todella selkeästi ja purkukiekot olivat huolimattomia. IFK:n ensimmäinen ja kolmas maali olivat malliesimerkkejä siitä, miten fyysisellä pelillä tehdään maaleja läheltä. Sain seurata tätä aitiopaikalta D3-katsomosta maalin takaa.
JYPin ylivoima alkoi toimimaan kunnolla vasta kolmannessa erässä, mutta laukauksia tuli ihan liian vähän. Positiivista oli, että Rööki sai maalihanat auki. Lundell lahjoitti todella helpon ja jännitys säilyi kivasti melkein loppuun asti, vaikka aika mitättömät nuo toiveet olivat. Wallinheimo torjui sen, mikä oli torjuttavissa mutta oli kumman hiljainen.
Tuomari Levosen linja oli asiallinen, eli kahvaus ei mutta taklaukset kyllä. Hauhtonen sai maistaa ekan erän loppupuolella omaa lääkettään Vopatilta ja jäi ihmettelemään miksi pilli ei soi. Kolmannessa Kultanen esitti TPS-tyylisen kamojen heittokohtauksen, kun Westcottin lapa raapaisi lärviä.
Karalahden ja Zetan poissaoloa ei todellakaan huomannut millään tavalla. JYPiltä otettiin tila pois tehokkaasti ja syötöt eivät menneet omille ja kiekonmenetyksiä tuli aivan liikaa. HIFK karvasi todella agressiivisesti, mikä oli myrkkyä Jyväskylän pojille. Harkins on kyllä kova kaveri. Syötöt lähtevät paikasta kuin paikasta mutta liikaa energiaa hän ei käytä siirtymiseen paikasta toiseen.
Kaikenkaikkiaan JYP lähti väärällä taktiikalla peliin ja HIFK käveli yli aika helposti. JYPillä ei riitä rahkeet fyysiseen peliin HIFK:ta vastaan. HIFK rokkaa nyt paremmin kuin aikoihin, joten seuraavillekin vastustajille on mustelmia tiedossa.
