Pikaraportti ottelusta.
Ensimmäinen erä perinteistä äheltämistä, puolin ja toisin. Yksi hieno yhdistelmä ja tolppa kotijoukkueelle. Jyp kampesi, vaan ei esittänyt mitään hienoa. Maalivahditkaan eivät joutuneet kummemmin töihin.
Toisessa erässä alkoi tapahtua, vauhti ja vaaralliset tilanteet lisääntyivät huimasti. Vaan tuomari Repo ei pysynyt kaikessa perässä, voisin ihan kirkkain silmin väittää, että Pärän 5 min ”selkään taklauksesta ” tuli perinteisesti maalaisittain selän kääntämisestä juuri ennen taklausta, joka olisi muuten ollut käsittääkseni puhdas. Ja perään Vihkon kakkonen hyökkäyspäässä Valmet-juntin epämääräisestä tasapainottelusta. Jäi omienkin mokia viheltämättä. Yritti Repo paikata joitakin tilanteita, mutta linja ei vaan pysynyt kasassa. Ei tosin ratkaissut lopullisesti mitään. Onneksi…
Kolmannessa mentiin jo parempaa kotijoukkueen kannalta, hyviä tilanteita loi sekä 1-, 2- että kolmoskenttä. Mrazek, my man! FM seisoi taas maalivahdin edessä, kampesi ja hieroi nyrkillä mukavasti nenää, ja oli lähdössä pari kertaa mukaan, vaan meni farmareilla pupu pöksyyn, kun Iso Mies osoitti halukkuutensa oikeasti.
Vihkolle ja Hirsolle pisteet myös erinomaisesta yrittämisestä. Kantor jysäytti pari kunnon pommia ihan avojäälläkin. Ja pakeista myös Söderholm osoitti taas, miksi kuuluu maajoukkuekalustoon. Z hiukan epävarma.
Miinuspuolella, arvaa kuka? No meidän Niccehän se taas nostatti hiuksia pystyyn oikein kunnolla, oli muuten toisen ja kolmannen maalin syntyessä juuri maalintekijän ja veskarin välissä… Lisäksi laskin noin 5-6 melko pahaa kiekon menetystä omassa päädyssä. Jeesus, Pena ja Ape!!!
6200 ja risat maksanutta, ei taida olla kassanvartija tyytyväinen. Minä kaiken kaikkiaan olin, en lopputulokseen, mutta sirkushuvia melkein koko rahalla.