Vauhdikas pelihän tuo oli, Jokereilta oudon tasapainoton esitys konemaisiin kotivoittoihin tottuneelle. Ylivoimahyökkäyksiä, läpiajoja, merkkausvirheitä, imaistu maali, ei tää oon mun Jokrut. Missä se tarkka viisikkopuolustus oli? Entä missä se eleettömän varma Thomas? Se virheetön Väänänen?
Vielä huolestuttavampi asia oli kahden avainketjun hyytyminen playoff-väännössä. Pudotuspeleissähän pelataan juuri tällaista kiekkoa kuin tänään, otetaan ketjut ja jopa yksittäiset pelaajat vartiointiin. Metropolitin ketjussa Jantunen yritti tehdä kaiken itse, Valtonen oli harvoissa paikoissaan tutun tehoton ja keskushyökkääjältä itseltään Ruudun roikkuminen ja tökkiminen vei parhaan terän.
Filppulan ketjussa taas ei yksinkertaisesti riitä vääntövoima tuomaan kiekkoa kulmasta maalintekosektoriin, jos vastustaja pelaa niinkuin tänään pelasi. Variksen itseluottamus on täysin kateissa - ei edes kokeile itse maalintekoa, ei uskalla yrittää vaikeampaa syöttöä parempaan maalintekopaikkaan. Herätystä voisi hakea nelosesta.
Kukin johtama nelonen oli Jokerien paras ketju tänään. Maalintekopaikkoja olisi ollut, jonkun pitäisi vain lapioida ne kiekot sisään, vaikka väkisin. Kuusistoa vietiin taas kuin rättiä, mutta niinhän sitä aina viedään. Koiviston toipuessa voisi olla aihetta laittaa tämä maalitykki vilttiin, ei oikein ole käyttöä tuossa roolissa pelaajalla, joka häviää kaksinkamppailuistaan ehkä 90 %.
Hancockin surffailu on edelleen järkyttävää seurattavaa, mutta pelinluku kyllä on huipputasoa. Seuratkaapa: Hancock luistelee juuri sinne mihin kiekko tulee ja katkoo avaussyöttöjä useita ottelua kohden. Harmi vaan että muut avut eivät riitä luomaan noista katkoista maalintekotilanteita. Pakaslahti taklasi tänään, kahdesti. Toistan: Petri Pakaslahti, Jokerit, numero 20, taklasi tänään. Kahdesti. Huomasiko joku muu vai näinkö unta.
Mikäs Markus Kankaanperällä on? Onko tullut tieto, ettei jatkosopparia heru, vai missä on vika? Ei yhtään taklausta tänään, sen sijaan järjetön määrä harhasyöttöjä ja huonoja purkuja omalla alueella. Ei näin. Ottaisi mallia Jan Latvalasta. Latvala pysyi pois tiukimmista paikoista, joissa tiesi vaikeuksia tulevan, toimitti kiekon omille, pelasi varmaa peruspeliä. Tuossa roolissa Latvala on loistava, harmi että viime kaudella tarkoitus oli olla joku liideripakki, jollaiseksi rahkeet eivät riittäneet.
IFK:sta jäi itsestäänselvyyksien (Kurpitsapää toi virtaa, kakkonen oli ottelun paras ketju kaikessa, kapea pakkikalusto pärjäsi paljon paremmin kuin HPK:n vastaava pari viikkoa sitten, Vokoun oli jäätävän hyvä) lisäksi mieleen Pärssisen vaisuus - normaalitasoon on vielä matkaa (tai positiivisemmin: potentiaalia on vielä käyttämättä). Sentterillä voi olla osansa vaisuuteen, Harkins tuntuu olevan kokonaan pelin ulkopuolella.
IFK:lla tuntui olevan peli koko ajan hanskassa, vaikka Jokerit välillä maaleja kävikin tekemässä. Ensimmäisessä erässä Jokerit hallitsi peliä tasan ylivoimiensa ajan ja silloinkin kovin näennäisesti. Toinen erä oli selvästi IFK:n. Kolmannessa kotijoukkue peruutteli ja haki pistohyökkäyksiä, mutta mikä tärkeintä, piti vieraat kokonaan pois huippupaikoista.