Pieni huutelu vieraisiin pyörtyiin mielenkiintoisen keskustelun vuoksi. Jakella edellä oli todella erinomaiset kommentit HIFK:n toiminnasta. Pnetti kyykyttää ja tuo iloa, mutta samalla toiminta on melkoisen lyhyt näköistä. Valmentajien sopimukset ovat lyhyitä, eikä heille anneta kunnolla aikaa rakentaa oman ideologiansa näköistä joukkuetta. Menestymisen paineet on kausi toisensa jälkeen kovat. Hyvä esimerkki on mielestäni HFIK:n lakkokausi. Aralla oli palkkarissa pronssia ja hiukan tuskaisemi kausi takana. Lukko sarjassa tuli pienet vastoinkäymiset ja kaikille annettiin kenkää. Siinä meni ykkönen Pärssinen-Harks-Kuhta, maalivahdit pakit jne. Kärpillä kävi samanlainen kömmähdys viime kaudella. Mitä tehtiin? Muutokset ovat olleet tähän mennessä hvyin pienet. Samaan joyukkueeseen ja valmennukseen luotetaan edelleen.
Jake toi esille erinomaisesti myös asian kannattaako HIFK:n olla kasvattaja jengi. Suuret seurat joiksi luen esimerkkeinä Kärpät ja HIFK:n ei voi olla suuria kasvattajia. Menestyvä joukkue tarvitsee tietyn kokeneen rungon. HIFK:n ja Kärppien moelmpien juniorityö on niin hyvää, että kaikille lupauksille ei voida taata pelipaikkaa. Ramstedtin ja Korhosen tapaisia lupauksia on pakko päästää aika ajoin muualle pelaamaan.
Mielestäni Kärppien ja HIFK:n tietyssä asenteessa on huomattava ero. HIFK:n omien poikien odotetaaan joko tekevän tulosta tai muuten tennari vilkkuu takalistossa. Paikka joko on tai ei ole ratkaisukentässä. Välimaastoa ei ole. Kärpissä puolestaan kentät rakennetaan siten, että kolmeen ensimmäiseen kenttään on valmiina vahvat tutkaparit ja toiseen laitaan paikka ansaitaan. HIFK:n ratkasiukentissä ei ole "näyttöpaikkoaja". Tulosta on vain tultava tai paikalle hommataan uusi mies. Kärpissä puolestaan omille junnuille tarjotaan paikkoja tasaisen taajaan myös auringossa. Esimerkkinä Janne Pesonen pelasi kohtuullisen vaisun kauden. Silti kukaan ei ole miestä ulostamassa. Hän kuuluu yhä tiiviisti Kärppien ensimäisiin kenttiin. Kärpissä annetaan mahdollisuus näyttää ja epäonnistua.
Toinen ratkaiseva ero on tietty jatkumo. Kärpät tarjoaa vuosi toisensa jälkeen junioreille paikkoja nousta nelosesta eteenpäin ja edelleen nuorille paikkoja nelosessa. Jako menee uusiksi, jos pelit kulkee. Esimerkkinä ensikaudelle 1-3 kolmoskentän miehistä on poissa Tenkrat(Hyvönen), Saarenheimo ja Haataja. Näiden tilalle on tullut tietyllä tapaa Normio, mutta 1-3 paikka on toisaalta avoinna Aaltoselle tai Mustoselle, mikäil vain peli kulkee. Joka tapauksessa yhdelle nuorelle on isommat saappaat tarjolla. Kuka ne lopulta ottaa selviää kauden aikana.
Pentti ei tunnu vastaavassa tilanteessa toimivan samalla tavalla. Kausi toisensa jälkeen Pentin ostoslistalta löytyy ykkös/kakkossentteri, maalitykki, ykköspakki ja maalivahti. Kakkossentteri tilannetta ei esimerkkinä voi ratkaista siten, että olisi hommattu Viitaluoma ja pidetty Häppölä ja sanottu, että katsotaan järjestys kauden alussa. Toisekseen Pentillä tuntuu painavan ulkomainen nimi selässä. Katselemalla vaikka viime kkauden finalisteja voi helpolla todeta, että niissä kohtasi kaksi pitkään kasaassa saman valmentajan alaisuudessa pelannutta joukkuetta. Edelleen joukkue oli kasassa aikaisessa vaiheessa keväällä. Koska Pentin joukkue saa aloittaa harjoittelun yhdessä valmentajansa johdolla Toukokuussa? Katsokaapa Kärppiä ja HPK:ta. Ne ovat harjoitelleet jo täysillä kuukauden valmiissa kokoonpanossa.