HIFK:n pelityylin kehittyminen
Aluksi haluan kertoa että se mitä kirjoitan on täysin oma mielipiteeni ja nuoren ikäni (15)takia kirjoitukseni viittaa vain 5 viime HIFK:n kauteen.
HIFK:n pelityyli on mielestäni kehittynyt ja muuttunut aika radikaalisti runsaan kolmen vuoden aikana. HIFK pelasi mestaruuskaudella kovaa ja rehtiä peliä taklasi, mutta sikailuja mahtui paljon mukaan. Vaikka HIFK ei pelannut ainakaan paljoa rumemmin kuin mikään muukaan joukkue niin se leimattin/leimataan "sikajoukkueeksi". Se mikä minut vangitsi IFK:n pelissä oli: rajaton tsemppi, loistava joukkuehenki, hienoja yksilöitä/yksilösuorituksia, punainen väri, ja tietynlainen hulluus. Sitä hulluutta kunnioitetaan mutta myös halveksitaan suunnattomasti monissa seuroissa.
HIFK on joukkue jossa "kaikki" haluaa ainakin joskus uransa aikana pelata. HIFK on tunnettu perinteistään, hyvin hoidetusta taloudestaan, loistavista faneista, sekä Joukkueena isolla J:llä. Sitä samaa kunnioitusta harva seura pysty harva koskaan saamaan.
Paljon puhutaan siitä että fanit ottavat mielummin pronssin agressiivisella pelillä kuin kultaa "neitikiekolla". Kun Alpo Suhonen astui IFK:n ruoriin niin noin 80% leimasi jo IFK:n tulevan tyylin "neitikiekoksi" mutta Alpo kun ammattilainen on, niin on kunnioittanut faneja sekä perinteitä. Ei Alpo mielestäni koskaan ole mitään älyttömän pehmeätä peliä peluuttanut. Alpo on yleensäkin hyvin moitittu valmentaja, ja syy tähän on varmasti monen mielestä potkut Jokeri-leiristä. Mutta jos tarkkaan ajatellaan niin ei surkea, tai edes keskivertoinen valmentaja koskaan saa edes mahdollisuutta kokeilla rapakon takana, se meidän kaikkien on muistettava.
Alpon tulon jälkeen olen nähnyt paljon hyvää IFK:n peleissä kuten sen että nyt pelataan hyvin suoraviivaista ja kovaa, mutta samalla rehtiä peliä. Alpon palkkaaminen oli hieno työ Pentti Matikaiselta joka ei viime kaudella oikein onnistunut joukkueen kasaamisessa, mutta kiitoksia sinne Pentille vaan.
Kun Ismo Lehkonen oli luotsina niin peli ei vaan sujunut. Se ehkä liittyy siihen että hankittiin vääriä pelajia vääriin rooleihin. Ei Toni Sihvosen paikka ole taitosentterinä ykkösketjussa vaan 2-3 ketjun työmyyränä, joten ei Ismoa kaikesta voida syyttää mutta hänen pelityylinsä oli kovaa kiekkoa josta kuitenkin puuttui sydän. Kun Heikki Mälkiä taas oli luotsina, pelistä ei tullut mitään, ei yhtikäs mitään. Peli oli aivan liian monimutkaista ja passiivista. HPK:hon olisi moinen pelityyli ehkä hyvin rantautunut mutta ei HIFK:hon.
Itse olen seurannut tarkkaan monien taitopelaajien kehitystä IFK:ssa ja nähnyt miten HPK:n hyvästä pakista tulee IFK:ssa SM-liigan paras pakki ja myöhemmin hän on USA:n kantavia voimia OLYMPIALAISISSA. Myös Caloun oli jokseenkin keskeneräinen IFK:hon tullessaan mutta nyt hän on ehkä kaikkien aikojen kunnioitetuin ulkomaalainen joka koskaan HIFK:ssa on pelannut. Myös Marek, oma suosikkini oli hyvä peruspakki kun tuli meille, nyt hän on Sm-liigan ehdoton ykkönen. Marekin ura eteni hitaaaaasti ennekuin teki 2000 play-offseissa Tapparaa vastaan 2 ottelussa tokassa j.a erässä osuman. Sen jälkeen hän kehittyy päivä päivältä aivan uskomatonta luokkaa, ja on pakko myöntää että mies pelaa aivan väärässä sarjassa, hänelle soisi mielellään paikan NHL:ään.
Siihen tulokseen tulin, että HIFK on hyvä joukkue.
-lintu