Viestin lähetti cobol
Tällä hetkellä on aivan selvä, että oli IFK:n valmentajana kuka hyvänsä, asiat menevät alamäkeä. Ape on munaton valmentaja eikä mun mielestäni alunperinkään ollut riskitön vaihtoehto. Josta taisin kirjoittaa... Mutta Ike, Mälkiä, Ape - ei ne kaikki olleet koko ajan väärässä. Paitsi siinä, että olivat väärässä paikassa. HIFK on kuin NHL:n Florida tai Rangers. Ihan sama ketä palkkaat ja kuinka kalliilla, joudut palkkaamaan lisää kalliita pelaajia vielä kauden aikana. Etkä siltä pääse edes playoffeihin.
Toisin sanoen HIFK taistelee liigan kalleimmalla rosterilla siitä, pääseekö se edes playoffeihin. Just kuten NY Rangers tuolla Atlantin toisella puolen.
HIFK:lla ja Rangersseilla on muutakin yhteistä kuin samanlainen ahdinko valmennus-, johto- kuin pelaajapuolellakin. Nimittäin kriittiset kannattajat. Manhattanin suunnalla ollaan totuttu saamaan kaikki nyt ja heti, kestävään kehitykseen ei uskalleta suunnata. Hektinen pörssielämä esimerkkinä on jättänyt jälkensä ihmisiinkin. Ei jakseta odottaa kehitystä, vaikka pienen laman näkyminen ei kestäisi kuin kauden-pari, mutta tappiot pidemmällä aikavälillä kuitenkin muodostuvat suuremmaksi menoeräksi tällä menolla. Tätä ajattelua ei kuitenkaan niinkin suuressa viihdeteollisuudessa kuin jääkiekkobisneksessä uskalleta toteuttaa. Jos tämä ei toimi Helsingissä, niin kuinka se voisi toimia yhdessä maailman suurimmassa bisneskaupungeista?
Jos vieläkin paljon kriittisempi Madison Square Gardenin yleisö on kuin Jäähallin vastaava, paskaa saavat ihan kohtuullisetkin hankinnat, kuten Tom Poti, Dan Blackburn jne. Jotkin pelaajat eivät uskalla edes näyttäytyä kotiyleisölle. Vieraissa uskalletaan sitten pelata omalla tasollaan, tyyliin Kimmo Kuhta. Meillä kun joku Niklas Hedberg ei yksinkertaisesti tyydytä otteillaan, vastaavan tasoisia pelaajia kun hankittiin rosteriin viimeksi Hannu Kapasen aikana ´95-´96. (hyvä on, Cipruss jne.)Toki omasta takaakin löytyy samantasoisia kavereita, joten miksi lähteä merta edemmäksi kalaan? Hedbergistä vielä sen verran, että mies sopii Alpon kouluun kuin nenä päähän, nimittäin ihmistyyppinä.
Kotiyleisön murska-arvostelu Madisonilla on ihan ymmärrettävää, eihän joukkueen tasapainoinen kasaaminen ole onnistunut sitten Rauta-Mikon. Näin siis pelkästään omasta mielestäni. Onhan muutama kohtuullinenkin kausi ollut välissä, mutta silti... Se ei toki vielä tee huonoa joukkuetta, vaikka ei mestaruutta tulisikaan. Sopivaan rakoon tulevat loukkaantumiset tai pelikiellot sekoittavat monesti peliä, vielä jos pelataan ratkaisuotteluita pääsystä jonnekin. Varaukset ovat järjestään olleet heikkolaatuisia, kun korkeista vuoroista ollaan luovuttu pudotuspelien mahdollisuutta silmällä pitäen. Tilalle saadut pelaajat ovat olleet sitten heikkoja tai jos mahdollista, vieläkin huonompia seuraavan kauden odottelijoita.
Pat LaFontainet, Bryan Berardit ja Eric Lindrosit ovat olleet lähellä uransa loppumista jo saapuessaan, Rangerssien venäläinen ruletti ei ota onnistuakseen. Samalla hankitaan isolla rahalla pelaajia, jotka eivät ole riittävän hyviä palkkaansa nähden.
Pelaajapolitiikka on aivan yhtä surkea kuin kotoisessa IFK:ssakin. Pidemmän aikaa. Pelaajahankinnoista vastaavat eivät löydä ensinnäkään tasapainoisia joukkueita kausille, puhumattakaan pelaajatyypeistä. Tälläkään kaudella ei ole voittaja-tyyppejä saatu joukkueeseen muutamaa lukuunottamatta. Loput ovat kohtuullisia, tai hyviä pelaajia, joitten henkinen puoli ei ole samalla viivalla pelitaitojen kanssa. Voittaja-tyypeiksi tästä IFK:sta tällä fiiliksellä ei nouse esiin kuin Dave Stathos, Marek Zidlicky ja Tuomo Ruutu. Yksinkertaisesti näin vähällä ei pitkälle pötkitä. Lisäksi pelaajien kartoittaminen eri tehtäviin ei ole onnistunut kuin korkeintaan välttävästi. Nykyisin erikoistilanne-pelaaminen on yksi avain voittoon, kun jokainen ryhmä pysyy 5-5:ttä vastaan hyvin roikkuen pelissä mukana tai ainakin 1-2 maalin takaa-ajoasemissa tuntumassa.
Toki ei voi sanoa, että jos joskus on ollut tälläinen, niin aina olisi tälläinen. Siksi näitä toivotaan, toivotaan-osaston miehiä hankitaankin. Monesti he ovat edullisempia kuin huippukauden pelannut pelaaja, johon pitäisi satsata reilusti taaloja/euroja/markkoja, miljoona-sopimuksen ostamiseen kun lasketaan siirtotappiot sun muut kulut, joita hänestä koituu. Jos on näyttöjä aikaisemmilta vuosilta, on kynnys siihen, että uskoo maisemanvaihdoksen olevan riittävä tekijä tason nostoon, selkeästi pienempi kuin aina huonosti pelanneella. Jos toivotaan, toivotaan-osasto on yhtä suuri kuin meillä tällä kaudella, niin se on liian suuri riski lähteä kauteen. Aina vähintään puolet näistä miehistä floppaa, toiset enemmän, toiset vähemmän.
IFK:ssa on pitkään ollut trendi, että jokin osa-alue on huippuluokkaa, muut tulevat sitten perässä ja uskotaan että se yksi osasto nostaa muittenkin tasoa automaattisesti. Huippumaalivahteja kuin huippuvalmentajiakin saa sitten etsiä suurennuslasin kanssa. Tasapainoa ei olla löydetty, eikä valmentajat ole saaneet sellaista joukkuetta joilla olisi mahdollista menestyä, jos peli ei olisi ollut valmennuksesta kiinni. Alpo Suhosen tyyli valmentaa on ollut ylimielinen jo alusta lähtien. Pojat pelaa, hän itse suuressa persoonassaan ei jaksa kuin silloin tällöin käydä ohjaamassa ja katsastamassa poikien toimia, oli sitten kyseessä harjoittelu tai pelaaminen. Chicagossa, kuten täälläkin on jo moneen kertaan mainittu, mies oli täysin samanlainen. Vaikea sanoa minkälainen valmentaja mies olisi, jos tosissaan palkkansa eteen hommia tekisi.
Tänä vuonna keskityttiin satsaamaan hyökkääjistöön, joka ei sekään kyllä kestä vertailua loppuun asti. Liian tasapaksu kokonaisuus ja kokeneen tahtohyökkääjän (ei tarkoita välttämättä luunmurtajaa, mutta ei sekään pahitteeksi olisi) puuttuminen näkyy tässä vaiheessa kautta. Tähän kokeneen hyökkääjän rooliin meillä on sitten ilmeisesti tarjolla Kimmo Salminen...
Puolustus on oman näkemykseni mukaan ollut suurin puute koko kauden. Vääriä äijiä väärissä rooleissa, ei taitoa, ei tahtoa. Enemmän taitoa kuin tahtoa kuitenkin. Tahtopelaajia ei ole noita muutamaa mainitsemaani enempää. En olisi kyllä ensimmäisenä hankkimassa tämänvuotiseen joukkueeseen vahvistuksiksi pakistoon miehiä nimeltä Jarno Kultanen, Kaj Linna tai Toni Lydman. Vaikka jokainen täyttäisikin IFK:n suurimman reiän kevyesti perustasollaankin pelaten. Kaikki nämä toki ovat tervetulleita tulevaisuuden IFK:hon pelaamaan (Linna muihin tehtäviin), mutta tänä vuonna miehistöstä uupuu Jere Karalahden, Derian Hatcherin tai Jeff Beukeboomin näköisiä miehiä...
Ei kyse ole mielestäni muusta kuin samasta ongelmasta verrattuna New York Rangersseihin. Huonoja, kallispalkkaisia ja tahdottomia pelaajia lisättynä valmentajien epäsointuun joukkueen kokoon, näköön ja väriin nähden sekä väärät miehet johtotehtävissä harjoittamassa vanhan totutun bisneksensa toimivuutta vähäisellä riskillä. Se taala/markka/euro-tappio ei ole sama Helsingissä kuin mitä se on Lappeenrannassa, miljoonatappiot eivät vielä johda konkurssiin. Siitä pitää suurempi markkina-alue huolen.
Edit. viilaamista
