Pääsyynä on veden suuri ominaislämpökapasiteetti.Rannikolla ja sisämaassa. Toki kun Lapissa asuin sisämaassa, niin en näin kiinnostunut säästä ja ilmastosta ollut, niin en ole pistänyt merkille. Onko se tuulisuus vai mikä tekijä, mikä teettää rannikkoalueista keskimääriin selkeämpiä kuin sisämaan kaupungeista?
Kun aurinko alkaa aamulla paistaa, maanpinta lämpenee nopeasti ja tyvenenä aurinkoisena kevätaamuna näkee silmälläkin, miten ilma väreilee maanpinnan yllä. Maanpinnan lämmityksestä aiheutuvat pystyvirtaukset nostavat kumpupilvet taivaalle jo ennen puoltapäivää. Meren päällä nousevia ilmavirtauksia ei synny, koska pinnan lämpötila muuttuu päivän aikana vain vähän.
Sikäli vesistöt kyllä lämpenevät aurinkoisella säällä nopeasti, että alkukesästä pienten järvien pintalämpötila saavuttaa usein 20 astetta samoihin aikoihin, kun on vasta ihan yksittäisinä päivinä ilman lämpötila käynyt 20 asteessa. Vesi nimittäin vaikka lämpenee hitaasti, imee lähes kaiken auringonsäteilyn itseensä. Mutta siltikään pilviä aikaansaavia nousuliikkeitä ei vesistöjen ylle lähde muodostumaan, koska niitä syntyy sinne, missä maanpinta lämpenee huomattavasti ilmaa lämpimämmäksi.
Rannikolta maa-merituulisolu sitten usein putsaa pilvet keväällä ja kesällä, toisaalta merituulirintaman kohdalla hieman sisämaan puolella on erityisen runsaspilvinen ja kuuroherkkä vyöhyke.
Talvellakin sisämaassa on keskimäärin hieman pilvisempää kuin rannikolla, vaikka silloin pinnanläheisiä nousuliikkeitä syntyy vain merialueilla, kun kylmää ilmaa virtaa lämpimän meren ylle. Mantereen päällä alailmakehä on syystalvella usein hyvin stabiilisti kerrostunut, jolloin matalalla roikkuva pilvilautta pysyy taivaalla hyvin sitkeästi. Nyt ilmaa lämpimämpi meri vaikuttaa siten, että meren päällä alailmakehän lämpötilaprofiili on labiilimpi ja pilvet hajoavat helpommin.
Länsi-Lapissa ja osin Pohjanmaalla on sitten myös sisämaassa keskimäärin paljon aurinkoisempaa kuin samoilla leveysasteilla hieman idempänä. Tämä johtuu vallitsevista länsivirtauksista ja Skandien vuoristosta, jonka suojan puolella laskuvirtaus kuivattaa ilmakehää. Pilvisintä Suomessa on keskimäärin Pohjois-Karjalasta itärajaa pitkin päälaen Lappiin ulottuvalla alueella. Sinne myös puskee koillistuulella Barentsinmereltä usein stabiiliin alailmakehään jumiin jäänyttä matalaa pilvilauttaa.