Hienoa säätä pidellyt?

[Sphinx]

Rannikolla ja sisämaassa. Toki kun Lapissa asuin sisämaassa, niin en näin kiinnostunut säästä ja ilmastosta ollut, niin en ole pistänyt merkille. Onko se tuulisuus vai mikä tekijä, mikä teettää rannikkoalueista keskimääriin selkeämpiä kuin sisämaan kaupungeista?

Pääsyynä on veden suuri ominaislämpökapasiteetti.

Kun aurinko alkaa aamulla paistaa, maanpinta lämpenee nopeasti ja tyvenenä aurinkoisena kevätaamuna näkee silmälläkin, miten ilma väreilee maanpinnan yllä. Maanpinnan lämmityksestä aiheutuvat pystyvirtaukset nostavat kumpupilvet taivaalle jo ennen puoltapäivää. Meren päällä nousevia ilmavirtauksia ei synny, koska pinnan lämpötila muuttuu päivän aikana vain vähän.

Sikäli vesistöt kyllä lämpenevät aurinkoisella säällä nopeasti, että alkukesästä pienten järvien pintalämpötila saavuttaa usein 20 astetta samoihin aikoihin, kun on vasta ihan yksittäisinä päivinä ilman lämpötila käynyt 20 asteessa. Vesi nimittäin vaikka lämpenee hitaasti, imee lähes kaiken auringonsäteilyn itseensä. Mutta siltikään pilviä aikaansaavia nousuliikkeitä ei vesistöjen ylle lähde muodostumaan, koska niitä syntyy sinne, missä maanpinta lämpenee huomattavasti ilmaa lämpimämmäksi.

Rannikolta maa-merituulisolu sitten usein putsaa pilvet keväällä ja kesällä, toisaalta merituulirintaman kohdalla hieman sisämaan puolella on erityisen runsaspilvinen ja kuuroherkkä vyöhyke.

Talvellakin sisämaassa on keskimäärin hieman pilvisempää kuin rannikolla, vaikka silloin pinnanläheisiä nousuliikkeitä syntyy vain merialueilla, kun kylmää ilmaa virtaa lämpimän meren ylle. Mantereen päällä alailmakehä on syystalvella usein hyvin stabiilisti kerrostunut, jolloin matalalla roikkuva pilvilautta pysyy taivaalla hyvin sitkeästi. Nyt ilmaa lämpimämpi meri vaikuttaa siten, että meren päällä alailmakehän lämpötilaprofiili on labiilimpi ja pilvet hajoavat helpommin.

Länsi-Lapissa ja osin Pohjanmaalla on sitten myös sisämaassa keskimäärin paljon aurinkoisempaa kuin samoilla leveysasteilla hieman idempänä. Tämä johtuu vallitsevista länsivirtauksista ja Skandien vuoristosta, jonka suojan puolella laskuvirtaus kuivattaa ilmakehää. Pilvisintä Suomessa on keskimäärin Pohjois-Karjalasta itärajaa pitkin päälaen Lappiin ulottuvalla alueella. Sinne myös puskee koillistuulella Barentsinmereltä usein stabiiliin alailmakehään jumiin jäänyttä matalaa pilvilauttaa.

 

[I am not Jesus]

Pääsyynä on veden suuri ominaislämpökapasiteetti.

Kun aurinko alkaa aamulla paistaa, maanpinta lämpenee nopeasti ja tyvenenä aurinkoisena kevätaamuna näkee silmälläkin, miten ilma väreilee maanpinnan yllä. Maanpinnan lämmityksestä aiheutuvat pystyvirtaukset nostavat kumpupilvet taivaalle jo ennen puoltapäivää. Meren päällä nousevia ilmavirtauksia ei synny, koska pinnan lämpötila muuttuu päivän aikana vain vähän.

Sikäli vesistöt kyllä lämpenevät aurinkoisella säällä nopeasti, että alkukesästä pienten järvien pintalämpötila saavuttaa usein 20 astetta samoihin aikoihin, kun on vasta ihan yksittäisinä päivinä ilman lämpötila käynyt 20 asteessa. Vesi nimittäin vaikka lämpenee hitaasti, imee lähes kaiken auringonsäteilyn itseensä. Mutta siltikään pilviä aikaansaavia nousuliikkeitä ei vesistöjen ylle lähde muodostumaan, koska niitä syntyy sinne, missä maanpinta lämpenee huomattavasti ilmaa lämpimämmäksi.

Rannikolta maa-merituulisolu sitten usein putsaa pilvet keväällä ja kesällä, toisaalta merituulirintaman kohdalla hieman sisämaan puolella on erityisen runsaspilvinen ja kuuroherkkä vyöhyke.

Talvellakin sisämaassa on keskimäärin hieman pilvisempää kuin rannikolla, vaikka silloin pinnanläheisiä nousuliikkeitä syntyy vain merialueilla, kun kylmää ilmaa virtaa lämpimän meren ylle. Mantereen päällä alailmakehä on syystalvella usein hyvin stabiilisti kerrostunut, jolloin matalalla roikkuva pilvilautta pysyy taivaalla hyvin sitkeästi. Nyt ilmaa lämpimämpi meri vaikuttaa siten, että meren päällä alailmakehän lämpötilaprofiili on labiilimpi ja pilvet hajoavat helpommin.

Länsi-Lapissa ja osin Pohjanmaalla on sitten myös sisämaassa keskimäärin paljon aurinkoisempaa kuin samoilla leveysasteilla hieman idempänä. Tämä johtuu vallitsevista länsivirtauksista ja Skandien vuoristosta, jonka suojan puolella laskuvirtaus kuivattaa ilmakehää. Pilvisintä Suomessa on keskimäärin Pohjois-Karjalasta itärajaa pitkin päälaen Lappiin ulottuvalla alueella. Sinne myös puskee koillistuulella Barentsinmereltä usein stabiiliin alailmakehään jumiin jäänyttä matalaa pilvilauttaa.

Olipas hyvä ja mielenkiintoinen viesti pilvisyyttä koskien! Kiitos siitä.

Ensi viikko näyttää mukavalta loppukesän viikolta. Aurinkoista ja 20 astetta mennee rikki täällä Uudenmaan sisäosissa. Shortsikelit tulevat takaisin sateisten ja vähän viileämpien päivien jälkeen.

 

[Rinksu]

Rankkasateiden seuraus Helsingissä: vettä valui useisiin liiketiloihin, Kluuvin parkkihalli ja Alko suljettiin

Esimerkiksi Saiturin Pörssin työntekijät saapuivat aamulla märkiin olosuhteisiin. Myös Tokmannin katosta tippui vettä. Helsingin yliopiston metroasema oli pois käytöstä.

yle.fi

Ja seuraavaa tulvauutista.

Jos nyt jotain posia hakee sääennusteista, niin ensi viikolla näyttäisi nyt olevan muutosta haussa ja tämä läpimärkä etelä-virtaus nyt taukoaisi. Ma-ti tienoilla maan yli olisi kulkemassa sateita, mutta nämä ovat jo enemmän tuolta lännen kantilta ja vähäisempiä.

Viikon mittaan Skandinavian eteläosiin alkaisi muodostua korkeapaine.

Sitä odotellessa viikonloppu menee jälleen etelästä nousevan matalan kanssa ja kuinka ollakaan, kaatosateet jälleen mahdollisia varsinkin rannikkoseudulla.

Tänään varsinkin runsasta sadetta voi odotella ihan Lappia myöden, kun eiliset Baltian ukkossateiden jämät kulkevat Länsi-Suomen yli pohjan maan kautta Lappiin.

Kuinkahan törkeät elokuun sademäärät ympäri Suomen tästä tulee.

 

[Kiekkokanaria]

Viikon mittaan Skandinavian eteläosiin alkaisi muodostua korkeapaine.

Tarkoittaako tämä meille selkeitä, jopa aurinkoisia kelejä? Syyskuussakin tuo aurinko jaksaa aika hyvin lämmittää varsinkin Etelä-Suomea.

 

[DAF]

Siellä on taas mukava, komia ilmiö tuottanut mukavia, komioita juttuja.

Rankkasateiden seuraus Helsingissä: vettä valui useisiin liiketiloihin, Kluuvin parkkihalli ja Alko suljettiin

Esimerkiksi Saiturin Pörssin työntekijät saapuivat aamulla märkiin olosuhteisiin. Myös Tokmannin katosta tippui vettä. Helsingin yliopiston metroasema oli pois käytöstä.

yle.fi

 

[Rinksu]

Tarkoittaako tämä meille selkeitä, jopa aurinkoisia kelejä? Syyskuussakin tuo aurinko jaksaa aika hyvin lämmittää varsinkin Etelä-Suomea.

Mahdollisesti.

Riippuu tietysti siitä, kuinka tuo korkea positioituu.

GFS varsinkin on liputellut lähiajat ihan pidempikestoisenkin poutaisen jakson puolesta. Katsellaan.

 

[444]

Sellainen kesä sitten tänä vuonna. No onneksi tuli nautittua molemmista kesäpäivistä.

 

[I am not Jesus]

Siellä on taas mukava, komia ilmiö tuottanut mukavia, komioita juttuja.

Rankkasateiden seuraus Helsingissä: vettä valui useisiin liiketiloihin, Kluuvin parkkihalli ja Alko suljettiin

Esimerkiksi Saiturin Pörssin työntekijät saapuivat aamulla märkiin olosuhteisiin. Myös Tokmannin katosta tippui vettä. Helsingin yliopiston metroasema oli pois käytöstä.

yle.fi

Tästä lähtien aina, kun joku nauttii helteistä postailen tänne juttuja maastopaloista ja helteisiin kuolleista ihmisistä.

 

[Alex]

Siellä on taas mukava, komia ilmiö tuottanut mukavia, komioita juttuja.

Rankkasateiden seuraus Helsingissä: vettä valui useisiin liiketiloihin, Kluuvin parkkihalli ja Alko suljettiin

Esimerkiksi Saiturin Pörssin työntekijät saapuivat aamulla märkiin olosuhteisiin. Myös Tokmannin katosta tippui vettä. Helsingin yliopiston metroasema oli pois käytöstä.

yle.fi

Hyvä että vettä tulee, sitä luonto kaipaa.

 

[Straight Edge]

Sellainen kesä sitten tänä vuonna. No onneksi tuli nautittua molemmista kesäpäivistä.

Missä olit kesäkuussa, kun oli aivan tuskallisen kuumaa viikkotolkulla? Vai oliko sitä vaan täällä etelässä?

 

[Individual]

Hyvä että vettä tulee, sitä luonto kaipaa.

Heinä- ja elokuun jälkeenkin vielä?

 

[sunnuntai]

Hyvä että vettä tulee, sitä luonto kaipaa.

Ei tarvitse edes totuutta hirveästi värittää, kun sanoo, jotta täällä Itä-Suomessa satoi vettä toukokuusta elokuun puolväliin. Pari viikkoa on ollut nyt aika hienoja kelejä.

Moni on sanonut, jottei heidän eläessään ole ollut vedenpinnat näin korkealla (nyt ovat laskusuunnassa).

Joten kyllä on luonto ainakin täällä suunnalla saanut kaipaamaansa vettä.

 

[Rinksu]

Moni on sanonut, jottei heidän eläessään ole ollut vedenpinnat näin korkealla (nyt ovat laskusuunnassa).

Pielinen ainakin käväisi 70 senttiä ajankohdan keskiarvojen päällä.

 

[K.A.H]

Missä olit kesäkuussa, kun oli aivan tuskallisen kuumaa viikkotolkulla? Vai oliko sitä vaan täällä etelässä?

Mitään tuskallisen kuumaa ole ollut missään vaiheessa. Yöt oli viileitä kesäkuussa. Päivisin käytiin muutaman tunnin ajaksi yli +25°c:n. Se ei ole kuumaa nähnytkään. Kosteuttakaan ei juuri silloin ollut.

 

[Straight Edge]

Mitään tuskallisen kuumaa ole ollut missään vaiheessa. Yöt oli viileitä kesäkuussa. Päivisin käytiin muutaman tunnin ajaksi yli +25°c:n. Se ei ole kuumaa nähnytkään. Kosteuttakaan ei juuri silloin ollut.

"Kesäkuun 12. päivästä lähtien maassa oli 19 hellepäivää peräkkäin."
"Kesäkuun korkein lämpötila, 31,6 astetta, mitattiin Kankaanpäässä Niinisalon lentokentällä."

 

[El Gordo]

Siellä on taas mukava, komia ilmiö tuottanut mukavia, komioita juttuja.

Rankkasateiden seuraus Helsingissä: vettä valui useisiin liiketiloihin, Kluuvin parkkihalli ja Alko suljettiin

Esimerkiksi Saiturin Pörssin työntekijät saapuivat aamulla märkiin olosuhteisiin. Myös Tokmannin katosta tippui vettä. Helsingin yliopiston metroasema oli pois käytöstä.

yle.fi

Tietenkin on.

Ukkoset & salamointi, rankkasateet, myrskytuulet ovat luonnollisia joskin ajoittain tuhoisia ilmiöitä, jotka ovat seurausta fysiikan laeista. Niiden on oltava olemassa koska niin ilmakehän prosessit toimivat ja hakeutuvat tasapanoon. Ja kun tämä sääsysteemi on käynnissä maapallolla kaiken aikaa kaikkialla, niin vääjäämättä rankkasateita ja ukkosmyrskyjä osuu myös tänne meidän kulmillemme, ennemmin tai myöhemmin. Sitä ei voi estää ja on hyödytöntä toivoa, ettei näin tapahtuisi.

(Ilmaston lämmetessä tosin rankkasateet tuppaavat lisääntymään, mikä olisi ilmastonmuutosta hillitsevillä toimilla estettävissä.)

Kun joku tuollainen luonnon voimainnäyttö osuu kohdalle, niin ei kai siinä ole muuta tehtävissä kuin pysytellä suojassa ja yrittää löytää positiiviset puolet tilanteesta. Näyttävän luonnonilmiön katselun tuoma jännitys ja esteettinen nautinto on hyvinkin näitä positiivisia puolia

Eettinen kysymys, saako elämästä nauttia kun toisille ihmisille tapahtuu samassa asiayhteydessä kamalia asioita, riippuu kai etäisyydestä niihin tapahtumiin. Nykymaailmassa tieto kulkee joten tiedämme, että maailma on täynnä kärsimystä ja traagisia ihmiskohtaloita kaiken aikaa. Yleinen käsitys kuitenkin on, että elämästä saa nauttia tästä huolimatta. Mutta jos keskittyy omaan nautintoonsa silloinkin, kun toisten ihmisten kärsimys on läsnä juuri siellä missä itse on, niin se ei ole ok, vaan silloin pidetään empatiakyvyttömänä psykopaattina.

Sitten on tietysti myös kysymys "arvattavissa" olevasta kärsimyksestä. Eli esim. ukrainalaiset varmaan voi nähdä miten pommeja putoilee johonkin kaupunginosaan, jossa itse eivät kuitenkaan ole. Eivät siis näe suoraan toisten ihmisten kärsimystä, mutta sen voi arvata. Odotusarvo on että silloin normaalin ihmisen tunnetilat olisivat järkyttyneitä ja surullisia

Missä määrin tämä "arvattava kärsimys" sitten soveltuu tavanomaiseen suomalaiseen ukkosmyräkkään, on sitten kyseenalaisempi juttu. Odotusarvo normaalisti on, ettei kukaan kuole eikä kenenkään koti tuhoudu (tämä riippuu tietysti tilanteesta, rajuilman voimakkuudesta ja minne se osuu ym).

Jonkun metsää varmasti kaatuu, ja muuta materiaalista vahinkoa ja harmia voi tulla, se on kyllä arvattavissa. Mutta itse tulkitsisin nämä normaaleiksi elämän vastoinkäymisiksi, jotka kohtaavat suurta osaa ihmisistä tavalla tai toisella ilman myrskyjäkin. Harva kai kuitenkaan ulottaa yleistä empatiavaatimusta tuntemattomien ihmisten taloudellisiin tappioihin.

 

[Rinksu]

Ukkoset & salamointi, rankkasateet, myrskytuulet ovat luonnollisia joskin ajoittain tuhoisia ilmiöitä, jotka ovat seurausta fysiikan laeista. Niiden on oltava olemassa koska niin ilmakehän prosessit toimivat ja hakeutuvat tasapanoon. Ja kun tämä sääsysteemi on käynnissä maapallolla kaiken aikaa kaikkialla, niin vääjäämättä rankkasateita ja ukkosmyrskyjä osuu myös tänne meidän kulmillemme, ennemmin tai myöhemmin. Sitä ei voi estää ja on hyödytöntä toivoa, ettei näin tapahtuisi.

(Ilmaston lämmetessä tosin rankkasateet tuppaavat lisääntymään, mikä olisi ilmastonmuutosta hillitsevillä toimilla estettävissä.)

Toinen asia tietenkin taajamissa on se, että tarvis miettiä miten ja mihin rakennetaan. Jotta vahinkoja koitettaisiin mahdollisimman paljon ainakin vähentää. Kokonaan niiden välttäminen lienee mahdotonta.

Se nyt on ihan selvä, että paljon betonia ja asfalttia ja muuta materiaalia, joka ei vettä sido näissä ja tulva on näillä sademäärillä valmis.

Osittain näiden kanssa myös pitäisi siis oppia sopeutumaan. Sikäli mikäli nämä ilmiöt tulevat kovenemaan tulevaisuudessa. Kuten mainitsitkin, tämä on jatkuvasti käynnissä olevaa leikkiä ilmakehässä, jonain kesänä nämä vain kiertävät enimmäkseen meidät, nyt sitten osuvat päälle. Ilmaston lämpiäminen sitten omalta osaltaan nostaa tuhopotentiaalia, vaikka itsessään ilmiötä tietenkään ei aiheutakaan.

 

[Rinksu]

3 1962
10 1987
15 1998
17 1965
19 2015, 2017
20 2008, 2012
21 1964, 1974
23 1993
24 1990
25 1981
26 1977
27 1991
29 1976
30 1985
31 1982
32 1966, 1967, 1979, 1983, 1984, 1996
33 1968
34 1978
35 1971, 1992, 2000, 2005, 2016
36 1994
37 1986, 2007
38 2004, 2019
39 1970, 2001, 2003, 2009
40 1980, 2020, 2023
42 1989
43 1975, 1995, 2022
44 1969, 1988
46 1963, 1999, 2011
51 2014
52 2013
53 1973
54 1972
55 2021
57 1997, 2010
61 2006
64 2018
65 2002

No niin, koskapa alkaa näyttää siltä, että tämän kesään helteet ovat takana päin ja viime heteken syyskuista lämpöaaltoa ei tule, niin päivitellään tämäkin lista. Eli päivät jolloin tämän kesän aikana on mitattu hellettä jossain päin Suomea.

Niin sitä vaan tämänkin epävakaisen kesän aikana ollaan kuitenkin nk. "2000-luvun tahdissa". Yksittäisistä kuukausista heinäkuu oli se viileä kesä- ja elokuut puolestaan keskiarvoja lämpimämmät. Kesäkuu nousi 1960-luvulta alkaneen digitoidun historian 3. helteisemmäksi. Elokuu oli helteiden suhteen keskiarvoissa, mutta keskilämpöjen suhteen kuukausi oli lämmin, vaihdellen etelä-Suomen 1-1,5 poikkeamasta Lapin 2-2,5 asteen poikkeamaan.

Koko kesä, eli kesä, heinä, elokuut päätyi suurimmassa osassa maata hieman keskiarvoja lämpöisemmäksi.

Varsin sateinen ja epävakainenhan tämä kesä oli, kuivien poikkeamien rajoittuessa lähinnä Päijät-Hämeeseen ja osaan Lapista sekä Turun saaristoon.

Terminen kesä toki jatkuu vielä viikkojen ajan etelä-Suomessa ainakin.

Lähiaikojen ennusteet povaavat vaihteeksi kuivempaa eteläiseen Suomeen, matalapaine-toiminnan nyt ainakin jonkin aikaa keskittyessä pohjoiseen. Tämä suursäätila pitää ensi viikosta lähtien etelän vielä ajoittain ihan mukavissakin kesäkeleissä.

 

[Individual]

Tänään oli ja on edelleen täällä Helsingissä aamun sateisuuden vastapainoksi jopa lämmin, varmasti monen mielestä miltei kuuma. Sellainen kuivempi jakso loppukesäisen/ alkusyksyisen auringonpaisteen voidellessa arkiseen aherrukseen palanneita sieluparkoja olisi ihan paikallaan. Kohta kuitenkin kaikki peittyy harmaaseen vaippaan.

 

[Rinksu]

Sellainen kuivempi jakso loppukesäisen/ alkusyksyisen auringonpaisteen voidellessa arkiseen aherrukseen palanneita sieluparkoja olisi ihan paikallaan. Kohta kuitenkin kaikki peittyy harmaaseen vaippaan.

Kyllä malleissa nyt on niin vahva signaali tähän suuntaan, että uskaltaa jo vähän liputtaa.

Eli Suomen päälle olisi nyt vahvistumassa sitten ensi viikon aikana korkeapaine. Samalla se sysäisi suihkuvirtauksen kulkemaan pohjoisempaa reittiä, joka puolestaan sitten pitää meidät siellä suihkuvirtauksen lämpimällä puolella.

Matalapaine olisi enemmän tuolla Huippuvuorten suunnalla.

Eli hyvältä näyttää tällä hetkellä ja voipi olla, että tästä kuitenkin saadaan vielä vallan mainio sellainen inkkarikesä-pätkä tähän kesän päätteeksi ennen sitä masentavaa paskaa, joka alkaa siis tuolla lokakuun puolella sitten joskus.

 

[Tadu]

Vielä aamulla ennustukset näyttivät poutaista päivää Lahteen, mutta vettähän täällä tulee taas valtoimenaan.

 

[El Gordo]

Vielä aamulla ennustukset näyttivät poutaista päivää Lahteen, mutta vettähän täällä tulee taas valtoimenaan.

Etelästä ja idästä alkaen sade- ja ukkoskuuroja, mahdollisesti runsaita.

Joku tuollainen se aamun ennusteteksti oli Etelä-Suomeen, jonka radiossa lukivat. Eli sateet sinänsä ennustettua. Taisi olla kyllä eilen jo ennusteessa että kuurosateita.

 

[Rinksu]

Joku tuollainen se aamun ennusteteksti oli Etelä-Suomeen, jonka radiossa lukivat. Eli sateet sinänsä ennustettua. Taisi olla kyllä eilen jo ennusteessa että kuurosateita.

Ollut jo päivätolkulla ennustemalleissa tämä matalapaine pyörimässä lounais-Suomen päällä.

Joidenkin yksittäisten sadekuurojen ennustaminen on paikkakuntakohtaisesti on sitä sun tätä aina.

 

[El Gordo]

Joidenkin yksittäisten sadekuurojen ennustaminen on paikkakuntakohtaisesti on sitä sun tätä aina.

Sateen todennäköisyydessä saattaisi paikkakuntakohtaisessa ennusteessakin näkyä. Mutta en tiedä noteeraako ihmiset sitä lukemaa juurikaan ennusteita katsoessaan.

 

[Rinksu]

Sateen todennäköisyydessä saattaisi paikkakuntakohtaisessa ennusteessakin näkyä. Mutta en tiedä noteeraako ihmiset sitä lukemaa juurikaan ennusteita katsoessaan.

Tuskin. Eiköhän se vain katsota, että auringon kuvaa näyttää ja sillä mennään.

Ja onhan tuolla Forecan sivuilla se 3 vrk sade-ennustekarttakin, jota kannattaa vilkuilla.

Ja kyllä ainakin se (viimeinen päivitys 10 aamulla) näyttää sadekuuroja oikeastaan koko Vaasasta Lappeenrantaan piirrettävän viivan lounaispuoliselle alueelle tälle päivälle