Ilmatieteen laitoksella on tässä syksyllä, eritoten joulukuussa ollut vaikeuksia saada edes kahden päivän sääennustetta kohdalleen. Niinpä suivaantuneena asianhaarasta soitin laitokselle ja kysyin, mikä mättää, mikä on ettei onnistu.
Asiakaspalvelija totesi, että ilmatieteenlaitoksella on meteorologeilla monta koulukuntaa siitä, miten saada säätä ennustettua valmiista tietokoneajosta.
Yhtä koulukuntaa (oma määritelmäni) voitaisiin kutsua vakkapa auguureiksi. Aikaisemmin nämä ennustivat sisälmyksistä (eläinten), mutta ovat nyttemmin siistineet tapojaan. Ennustavat esimerkiksi lintujen lennosta tms. Ei ollut vielä 1970-luvulla tavatonta, että laitoksella teurastettiin (varsinkin joulun edellä) elävä sika, jonka kirkuna kaikui laitoksen käytävillä. Näistä sitten teki joku meteorologi ennusteensa. Lopuksi kinkku tietysti syötiin.
Toinen koulukunta luotti kansanviisauksiin, voisi sanoa heitä traditionalisteiksi. Niinpä he koko vuoden tarkkailivat luonnon merkkejä, kuten muurahaispesiä tai kasveja ja niistä sitten sorvasivat ennusteensa. Kerrotaanpa, että kuuluisa Koivuniemen Jannekin oli laitoksen konsulttina pitkän aikaa, epävirallisesti tosin, koska laitoksessa jotkut pitivät meteorologiaa tieteenä.
On olemassa myös Seija Paasonen, joka kuulemma teki ennusteen taideteoksien perusteella. Menetelmä on monimutkainen ja vain esimies itse tietää, miten se toimii. Luultavasti kuitenkin fifty/sixty, kuten muutkin.
Aloin jo vähän hermostua näihin juttuihin ja kysäisin suoraan, tekeekö joku meteorologi oikeasti tieteellisiä ennusteita. Vastaaja totesi, että toki:
Neljäs koulukunta kutsuu itseään tieteelliseksi. Niinpä kun valmiit säämallit ovat nokan edessä, jotkut heittävät kolikkoa. Menetelmä on epäkäytännöllinen, jos malleja on monta. Siksi toiset käyttävät noppaa ennustamiseen. Muitakin tapoja on, joskus on järjestetty erityisen kiperän sään ollessa arvontoja. Tiettävästi vanha lottoarvontamasiinakin on vuokrattu laitoksen käyttöön.
Vastaus hieman huojensi mieltäni, mutta kysyin silti, osaako joku oikeasti ennustaa sään edes päivälleen, jolloin vastaaja totesi hieman kainosti, että heillä on yksi, joka tekee 100% ennusteita. Hänen metodinsa on seuraava: hän katsoo aamulla ikkunasta säätilan, jonka jälkeen tarkastaa muun datan ja sen perusteella tekee ennusteen seuraavasta tunnista. Muilla paikkakunnilla hän käyttää livekuvaa ja joskus soittaa kavereilleen säätilasta.
Suljin puhelimen ja mietiskelin hetken aikaa tieteellisen edistyksen käsitettä, jonka jälkeen katsoin päivän säätä ikkunasta.