Itseltäni löytyy kaikesta huolimatta vielä luottoa siihen, että Jortikka saisi sopimuskaudestaan jäljellä olevien kahden vuoden aikana palautettua TPS-junan pelillisestikin takaisin raiteilleen. En siis missään nimessä kannata miehen potkuja. En voi myöskään sanoa, että suhtautumiseni Jortsuun olisi muuttunut tämän kauden aikana erityisen negatiiviseksi: kuusi viiriä Turkuhallin kattoon valmentanut äijä saa aika paljon anteeksi.
Kuitenkin jos käännetään katseet puhtaasti nykyhetkeen ja ruvetaan miettimään, miten tähän ollaankaan luisuttu (Apulantaa mukaillakseni), Jortikkaa on mahdotonta jättää kritiikin kohteiden ulkopuolelle. Tämä siitäkin huolimatta että pääosa tyytymättömyydestä kohdistuu ainakin omalta osaltani seuran johtoportaaseen, joilla on myös pitkän aikavälin toimijoina päävastuu viime vuosien laskusuuntauksesta. Muistan Jortikan usein korostaneen sitoutumisen merkitystä ja osanneen antaa joukkueelle julkisesti kiitosta, mikäli sitä on löytynyt, kuten kaudella 98-99. Siinä onkin ominaisuus, joka Jortikalta on mielestäni tällä kaudella puuttunut. Sitoutumiseen ei riitä se, että pistää nimensä alle sopimuspaperiin, siihen vaaditaan paljon enemmän. Vaikkapa kliseisesti ilmaisten sitä, että kääritään hihat ja tehdään tosissaan pitkäjänteisesti töitä menestyksen eteen. Ei sitä, että kitistään julkisesti ongelmista ja hankaluuksista.
Siitä lähtien, kun Jortikka viime keväänä Turkuun palasi, hän on jakanut lehdistölle kommentteja, jotka osoittavat kaikkea muuta kuin sitoutumista valittuun tehtävään. Esim. ennen kauden alkua Urheiluruudussa kuultiin, että jos Jortsu olisi tuolloin voinut harkita asiaa uudestaan, hän ei olisi Turkuun tullut. Suomen Kuvalehden haastattelussa kysymys siitä, missä määrin nykyinen joukkue on valmentajansa toiveiden mukainen, sai ytimekkään vastauksen "ei yhtään". Jonkin runkosarjaottelun jälkeen Jortikka kuvaili hankalaksi yhtälöksi sitä, että hänen ja nykyisten pelaajien pitäisi sopimustensa puitteissa jatkaa yhteistä työntekoa vielä monta vuotta.
En tiedä, mitä Jortikka on asiasta joukkueen sisällä puhunut tai miten nuo kommentit ovat näkyneet tai olleet näkymättä hänen käytännön työnteossaan, mutta se, että päävalmentaja antaa jatkuvasti julkisesti ymmärtää, että häntä ei vittuakaan kiinnostaisi nykyinen toimenkuvansa, ei voi olla heijastumatta pelaajien motivaatioon ja sitä kautta peliesityksiin. Kuten Jet-Ace jo toi esiin, tärkeimmät vahvistukset eli ulkomaalaispaikoille hankitut, parhaassa iässä olevat pelaajat (Jämtin & Widing) floppasivat tämän kauden Tepsissä melko totaalisesti. Samalla perinteinen luottohevonen Kai Nurminen pelaa yllättäen huonointa kauttaan moneen vuoteen. Samanlainen kiukutteleva ja löysäilevä primadonna se on enemmän tai vähemmän ollut aina, mutta kahdella edelliskaudella Daddy Koivu sai kuitenkin revittyä miehestä irti +40 pinnaa kaudessa. En oikein jaksa uskoa, että ero tälle kaudelle selittyisi pelkästään sopivan sentterin puuttumisella ja iän kertymisellä.
Ja korostan edelleenkin: nyt puhutaan siis tästä kaudesta. Toinen, ja täysin relevantti kysymys onkin, oliko kaikki tämä julkinen avautuminen ja pelillinen pohjakosketus tarpeen, jotta seuran johtoportaassa saatiin aikaan toivottu henkilövaihdos? Oliko tämä kausi välttämätöntä uhrata (ei välttämättä alkuperäinen tarkoitus, mutta siihen on nähtävästi ajauduttu) jotta laivan kurssi saatiin käännettyä ja mahdollistettua menestyminen tulevina vuosina? Sen saa jälkimaailma arvioida. Tai siis me joskus parin vuoden päästä.
Tämä kausi on ollut TPS:ltä paskin, koskaan, ikinä, missään. Tämä on ollut vielä heikompi esitys kuin Kojon jälkimmäinen vuosi, koska silloinen kokoonpano oli selvästi nykyistä heikompi ja lopullinen sijoitus kuitenkin astetta parempi (8.) kuin nyt näyttäisi olevan tulossa. Tuolloin joukkue sai myös hivenen kiillotettua kilpeään pleijareissa. On vaikea uskoa, että tällä kaudella olisi kovin huomattavaa profiilinnostoa enää tulossa. Säälipleijaripaikka tulee jos on tullakseen, ts. jos takana hengittävä Jokerit ei saa raavittua kasaan tarvittavia pinnoja TPS:n ohittamiseen. Jotenkin kuitenkin tuntuu, että tämän kauden esityksillä ei ansaittaisi sitäkään. Samaa tasaisen hengetöntä ja huonoa menoa tämä on ainakin näin pelejä näkemättömän silmin tuntunut olevan ja viime aikoina on käynyt ilmi, ettei joukkue kerta kaikkiaan kykene ottamaan pakkovoittoja tiukassa paikassa (kotipelit Jokereita ja HIFK:ta vastaan). JHag muuten osui naulan kantaan TPS-HIFK -otteluketjussa todetessaan, että ylivoimapelin toimimattomuus on varma merkki itseluottamuksen puutteesta.
Tulevien kausien osalta olen kuitenkin huomattavasti optimistisempi. Organisaatiossa ja joukkueen kokoonpanossa tapahtuneet muutokset kielivät siitä, että Turun Palloseurassa on pitkästä aikaa tekemisen meininki. Eiköhän se pohjakosketus ole nyt otettu ja suunta on ylöspäin. Eri asia on sitten, kuinka pitkälle päästään, mutta uskon edelleen vakaasti, että Jortsu on oikea mies luotsaamaan TPS-laivaa vielä seuraavat kaksi vuotta. Kuus mestaruut hei voi tietysti tuoda kylläisyyttä, mutta luulisi miehellä olevan tämän kauden jälkeen jonkinlaisia haluja näyttää, ettei hän ole vielä entinen valmentaja, kuten esim. tälläkin sivustolla on epäilty. Näitä arvioita on nähty aina, kun Jortikalla on ollut urallaan huonompi jakso, kuten esim. 1994 - 1998. Myönnettävä on, että tällä kaudella olen alkanut epäillä samaa asiaa. Haluan kuitenkin odottaa vielä ainakin kaksi vuotta ennen lopullisen tuomion antamista.
Hannu Jortikka, aikaisemmin vaatimasi isot ratkaisut on tehty. Eli kliseisesti ilmaisten, puheiden aika on nyt ohi, tekoja kaivataan. Olet jo tuonut meille helvetisti saavutuksia, joita ei koskaan unohdeta, mutta mikäli sinulla ei ole riittävää paloa hankkia niitä lisää seuraavan kahden vuoden aikana, toivon sinun luopuvan nykyisestä tehtävästäsi välittömästi.
