Henri Kontinen ja muut suomalaiset tennismiehet

[Aleksandros]

http://www.atpworldtour.com/en/scores/current/miami/403/draws?matchType=doubles

Tuosta linkistä löytyy Miamin Masters-turnauksen nelinpelin kaavio.


Mahutin ja Herbertin pitäisi siis voittaa, jotta Mahut voisi pitää Kontisen takanaan maailmanlistalla. Parilla ensimmäisellä kierroksella ovatkin vahvoilla. Ekalla kierroksella ok neluripari Inglot/Mergea ja tokalla sitten Baker/Nestor tai Marach/Pavic. Kolmannella kierroksella vastaan asettunee erittäin kova pari Klaasen/Ram. Ja semifinaalissa jäisi voitettavaksi esimerkiksi Kubot/Melo tai Soares/J.Murray. Eli aika kovalta tie näyttää heille. Niinhän se kova on tietysti aina.

Mahutin ja Herbertin kaavio aukesi heti hieman, kun Petzschner/Peya pudottivat Klaasen/Ramin jatkosta. Tokalla kierroksella Mahut/Herbert kohtaisivat parin Baker/Nestor. Turnaus on toki vasta alkutekijöissään.

 

[Keskiviiva]

Sellainen huomio, että Kontinen on joka tapauksessa Mahutin yläpuolella 17.4. listalla vaikka Mahut voittaisi Miamin ja Kontinen häviäisi 1.kierroksella.
Syynä sellainen, että Monte Carlon Masters pelataan tänä vuonna viikkoa myöhemmin kuin vuosi sitten ja pisteet ovat voimassa aina tasan 12kk. Mahut menettää 1000 pistettä Monte Carlon viime vuoden voitosta aiemmin kuin niitä ehtii puolustaa.
Elikä ainoa uhka 17.4. listalle ATP1 rankingiin on Bryanit ja se vaatii jenkeiltä joko Miamin finaalipaikkaa tai turnausvoittoa. Jos Kontinen/Peers voittavat tänään Cabal/Farahin (pirun kova pari), niin Bryanit tarvitsee turnausvoiton.

Toki 3.4. listalla Mahut voi vielä olla Henrin edellä, mutta ei missään tapauksessa ole Kontisen edellä enää 17.4. Bryanit puolestaan puolustaa toukokuussa Rooman Mastersin voittoa 1000p ja Ranskan avointen finaalipaikkaa 1200p ja Kontisella ei koko keväänä ole merkittäviä puolustettavia pisteitä. Parin tulevan kuukaudella tähtäimellä, eiköhän Kontinen ennemmin tai myöhemmin ykköseksi nouse.

 

[Keskiviiva]

Miamissa
Kontinen/Peers vs Cabal/Farah (COL)
6-3, 4-6, 10-8

Olihan taas kova vääntö näitä vastaan, aivan kuten Australian avoimissakin nousivat kuilun partaalta voittoon. Miamin katsomossa oli satamäärin kolumbialaisia, jotka pitivät kovaa möykkää. Antoivat aplodeja Kontisen kaksoisvirheille tennisetiketin vastaisesti, hieman kuin Davis Cupeissa.
Ottelun kovin tunnelma oli heti MTB:n alussa kun rajatuomari huusi kolumbialaisten lyönnin ulos, mutta päätuomari kumosi tuomion - siihen Kontinen ja Peers menivät purnuttamaan miksei pistettä pelattu uudelleen ja siitähän yleisö innostui. Kauhea möykkä kun seisaaltaan katsomossa olleet latinot huitoivat käsillään jne ja yhtäkkiä sen jälkeen kolumbialaiset johtivat jo 7-2 ja 8-5.. 8-8 tilanteessa Farah teki hänelle harvinaisen kaksoisvirheen, suli paineessa ja villi kolumbialaisyleisö oli hiljennetty kun Peers syötti matsin himaan.

Ottelussa nähtiin Kontisella muutama taiturimainen pehmeäkätinen sijoitus ja myös erikoinen piste, kun Henri löi iskulyönnistä hudin, mutta pallo jäi elämään ja Peers jatkoi siitä ja voittivat lopulta sen pisteen.

Liverankingissa Kontisella kasassa nyt 7700p ja Bryanit olisivat finaalitappiolla pisteissä 7680, joten tärkeä matsivoitto oli tämä.

 

[Tombe76]

Herbert/Mahut pelasivatkin sitten vielä tiukemman matsin. Match tiebreak 16-14. En tiedä montako ottelupalloa selvittivät mutta tod.näk jokusen.

Mutta mitäs näitä miettimään. Lähdetään siitä että Kontinen/Peers vie turnauksen. Eikä enää kysytä nouseeko Henri ykköseksi vaan kuinka kauan siellä pysyy.

 

[Aleksandros]

Herbert/Mahut pelasivatkin sitten vielä tiukemman matsin. Match tiebreak 16-14. En tiedä montako ottelupalloa selvittivät mutta tod.näk jokusen.

Kolme ottelupalloa selvittivät ja itse rankaisivat toisesta ottelupallostaan.

 

[Aleksandros]

Kontinen/Peers hävisivät minusta aika yllättäen parille Monroe/Sock. Nyt siis Bryanien turnausvoitto voi vielä estää Kontisen nousun ykköseksi. Bryanit kohtaavat puolivälierissä parin Cilic/Mektic, välierissä Dodig/Granollersin tai Monroe/Sockin. Finaalissa vastaan tulisi sitten esim. J.Murray/Soares tai Kubot/Melo. Finaalipaikka näyttää heille mielestäni jopa ihan todennäköiseltä. Finaali on sitten aika ympäripyöreä, ehkä Bryanit olisivat siinä lähtökohtaisesti pieniä altavastaajia, jos vastaan asettuu jompikumpi näistä "brassipareista".

Herbert ja Mahut luovuttivat toisen kierroksen matsinsa Herbertin vamman takia.

 

[Keskiviiva]

Tiukkoja matseja Bryaneilla tiedossa, kun tarkastelee kuinka tasaisesti aiemmissa turnauksissa huippupareja vastaan Cilic/Mektic pelanneet. Australian avoimissa puolestaan Bryanit voittivat erittäin niukasti parin Dodig/Granollers.

Ovat suosikkeja kahdessa seuraavassa matsissa, mutta voi näissä yllätystappiokin tulla.
Kontisen osalta oli todella tärkeää se Miamin avauskierroksen taisteluvoitto, jonka vuoksi Bryaneille ei riitä Miamin finaalipaikka, vaan jäisivät vaivaisen 30 pisteen päähän.Finaalissa jos vastassa pari Murray/Soares, niin ison haasteen edessä olisivat ensi kuussa jo 39 vuotta täyttävät jenkit.

Mikäli kuitenkin kävisi niin, että Bryanit voittaisivat Miamin (finaalissa panos 600/1000 = +400p), niin 3.4. listalla Bryanit olisivat pisteissä 8070 ja Kontisella kasassa 7700p.

Tuossa tapauksessa seuraavan kerran Kontisen ykkösrankingilla spekuloitaisiin 24.4. listalle. Äkkiseltään katsoen Bryanit eivät puolusta 17.4. alkavalla Monte Carlon peliviikolla mitään, mutta koska tenniskalenteri on tänä vuonna erinlainen kuin vuosi sitten, niin Bryanit puolustaa Barcelonan turnausvoiton 500 pistettä sillä viikolla kun porukka pelaa Monte Carlossa. Bryaneilla tippuu tuolloin automaattisesti -410p, elikä Miamin turnausvoitolla Bryanit lähtisivät Monte Carlon turnauksen aikaan ns. "projektirankingiin" pistein 7660p, kun Kontinen pysyy koko huhtikuun vähintään pisteissä 7700p.
Elikä Monte Carlossa Bryaneita pidemmälle etenemällä jälleen ykköspaikka olisi otettavissa, vaikka Bryanit voittaisivat Miamin. Toisaalta mikäli Murray/Soares pari voittaa Miamin, niin nousevat pisteisiin 7250p ja aavistuksen verran voivat sotkea kuvioita, mutta tuolla parilla tippuu 17.4. listalla automaattisesti pois -600p, ei riitä Kontisen tavoittamiseen edes kahden seuraavan Mastersin voittaminen.

Bryanit puolustaa toukokuussa Rooman voittoa 1000p ja Ranskan avointen finaalipaikkaa 1200p ja selvästi nähtävillä että ikä painaa. On kyllä tennislistojen yksi suurimmista ihmeistä ellei Kontinen nouse kevään aikana ykköseksi, kun tilastot tuota oikein tyrkyttää pelasi itse Henkka miten vain. Henkka jo ne kannuksensa ykkösrankingiin aiemmin kerännyt, nyt täytyy vain odottaa että muiden vuoden takaiset teot vanhentuvat. Kuten toisella palstalla kirjoitin, tennisranking harvoin kertoo nykyhetkestä, vaan on enemmän palkinto keskimäärin puolen vuoden takaisista saavutuksista.

 

[Tombe76]

Bryan/Bryan - Cilic/Mectic 6-7,...

Nyt on lähellä.

Edit: 2.erä 2-3* (vielä lähempänä)
3-3 (vastamurto)

6-7,6-4, 11-9.

Vielä ei Henri Kontisesta tullut tennishistorian 50. nelinpelin ykkönen. Bryanit johti 6-2 match tiebreakia mutta tilanne oli jo *7-8, ennen kuin kääntyi takaisin jenkeille. 2 pisteen päässä siis käytiin.

 

[Mane]

Bryanin veljekset hävisivät juuri päättyneen välieränsä mikä tarkoittaa sitä, että Henri Kontinen on ensi viikon listalla nelinpelissä maailman ykkönen.

Uskomaton suoritus Henriltä.

 

[Keskiviiva]

Bryanit hävisivät siis samalle parille kuin Kontinen/Peers.
Jack Sockin härkämäiset kämmenet ja Nicholas Monroen taitavat palautukset olivat liikaa.

Henri Kontinen ATP1.
Kymmenen vuoden Henkan seuranta tenniskeskustelupalstoilla saanut eräänlaisen välipäätöstilinteon, vai miksi tätä kutsuisi.
Se oli aikanaan keväällä 2007 hapap nimimerkki, joka ensin Kontista alkoi hehkuttaa Ylen palstalla ja meikäläinen tuli perässä muutamaa kuukautta myöhemmin, jahka livenä Kontisen bongasin Turussa.

Näinä hetkinä tekisi mieleni nostaa esiin eräs artikkeli vuodelta 2007, oliko Helsingin Sanomat vaiko mikä, jossa jotain junnukoutsia haastateltiin ja kysyttiin Suomen parhaimmista lupauksista. Vastauksena oli nimet Harri Heliövaara ja Henri Laaksonen. Mitään ei mainittu Henri Kontisesta. Vain vuotta myöhemmin alkoi Kontisen hehkutus, kun voitti ensin Ranskan avointen junnusarjan nelinpelin ja pelasi perään Wimbledonin kaksinpelin junnufinaalissa.

 

[Tombe76]

Sitten vaan puolustamaan tuota kärkipaikkaa ja keräämään viikkoja ykkösenä. Kaikista ykkösistä (Henri siis 50.) 10 viikolla nousisi sijalle 36. Mike Bryan keikkuu kärjessä 454 viikolla.

 

[Aleksandros]

Hienoa, Henri Kontinen! Komea juttu kerrassaan. Kaikkien vaikeuksien jälkeen mahtava palkinto miehelle. Itse jo jossain vaiheessa ajattelin, että uraa huipputasolla ei tule, koska paikat eivät kestä. Fiksu ratkaisu oli jättää kaksinpeliunelman jahtaaminen ja nousta isoksi nimeksi nelinpelissä. Varmasti äärimmäisen fiksu ratkaisu myös taloudellisesti.

Perisuomalaiseen tapaan haluan kuitenkin vähän pohtia tämän saavutuksen kovuutta. Eihän maailmanlistan ykköseksi nouseminen tietenkään helppoa ole. Toisaalta Kontisen nopea nousu maailmanlistan kärkeen suhteellisen rajallisella isojen kisojen voittomäärällä kertoo myös paljon lajista. Tosissaan nelinpeliin satsaavia ammattilaispareja on vain kourallinen ja on selvää, että aika iso osa kaksinpelin kärkipelaajista olisi erittäin kovia nimiä nelurissa, jos päättäisivät siihen satsata. Mikä olisi Henkan sijoitus maailmanlistalla, jos kaikki kovat nimet keskittyisivät täysillä neluriin? 15.? 30.? 50.?. En tiedä. Miten Kontisen saavutukset vertautuvat vaikkapa Jarkko Niemisen saavutuksiin ATP-turneella?

Noh, kova juttu joka tapauksessa. Hienoa, että tenniksessä on kiinnostava ja menestyvä suomalaisnimi heti Niemisen lopettamisen jälkeenkin. Sitä seuraavaa kaksinpelitähteä odotellessa.

 

[TrafficIsland]

Rankingin ykköspaikka taskussa, mahtava saavutus Henkalle! Ja vielä mahtavampaa on se, ettei ykkössijaa välttämättä tulla hetkeen haastamaan. ATP-finaaliturnauksen ja Australian Openin voitot kantavat rankingissa vielä pitkään, höystettynä hyvään loppukauden 2016 menestykseen. Periaatteessa Henkka voi olla ykkönen koko loppukauden ajan, mikä olisi huikea saavutus. Vamos Henri!

Tapetilla tuntuu nyt olevan ajatus verrata kaksinpelin ja nelinpelin tasoa ja luonnetta toisiinsa. Se on mielenkiintoista, mutta vaikeaa, ja itselleni tulee mieleen vertaus siitä, kuinka hyvin Usain Bolt pärjäisi pituushypyssä tai 400 metrin juoksussa. Intuitio sanoo, että pikamatkojen kuningas voisi helposti päästä ihan huipulle myös niissä, mutta todellisuus voi olla hieman karumpi. Voi olla, ettei Bolt ikinä edes päädy yrittämään rahkeidensa riittävyyttä pituudessa tai 400 metrillä, koska kyseessä ovat kuitenkin niin erilaisia ominaisuuksia vaativat lajit kuin 100 ja 200 metriä.

Andy Murray ja Novak Djokovic ovat olleet jo pitkään tenniksen kaksi parasta, ja molemmat ovat äärimmäisen voitontahtoisia ja kilpailuhenkisiä huippu-urheilijoita, ja heillä on yhteensä vain 3 ATP-nelinpeliturnausten voittoa. Heidän parit nelinpeliturnauksissa ovat monesti olleet ihan laadukkaita (Andyllä velipoika Jamie ja Novakilla serbi Nenad Zimonjic), joten senkään piikkiin ei voi kaikkea laittaa. Henkalla turnausvoittoja oli pelkästään viime kaudella 7 (+sekanelurin voitto Wimbledonissa). Toki samaan hengenvetoon voi todeta, että Nadalilla on 11 turnausvoittoa nelurissa ja Federerilläkin 8, ja molemmilla lisäksi nelurin olympiavoitot taskussa.

 

[Mack]

Eiköhän Bolt aika hyvin pärjäisi, jos vastassa olisi keski-ikäisiä ja osin ylipainoisia juoksijoita. Ei tuo vertaus siinä mielessä nyt sama ole.

Motivaatio/raha määrittää kuitenkin paljon. Ei tuo neluri monille kaksinpelaajille merkitse oikein yhtään mitään. Pelaavat milloin sattuvat, milloin kenenkin kanssa ja asenne on ihan lottoa. Lajit eroavat toisistaan ja onhan nelinpeli taitavaa ja ihan viihdyttävää, mutta sen asema on todella kaukana kaksinpelistä.

Kontisen luulisi tekevän hyvää jälkeä tulevina vuosina.

 

[Keskiviiva]

Kun ketjun nimi on Henri Kontinen ja muut suomalaiset tennismiehet, niin mainitaan Kontisen hehkuttamisen ohessa, että Emil Ruusuvuori edennyt Kroatiassa G1 junnukisan finaaliin. Ruusuvuori s.2.4.1999, täyttää siis turnauksen finaalipäivänä 18v. Vastassa Venäjän vuotta nuorempi 17v Alen Avidzba s.24.2.2000. Voisin sanoa, että Avidzba lienee noin kolmen-neljän vuoden kuluessa "95 prosentin" todennäköisyydellä ATP:n top100 pelaaja, niin hienoa peliä pelaa youtubevideoiden perusteella ja tilastot kovaa kamaa. Aivan vastaavantasoinen lupaus, kuin esim 1996-1997 syntyneet venäläiset Khachanov, Rublev, Medvedev, jotka ottaneet teininä jo asemaa ATP-peleissä.
Avidzba voitti viime viikolla Kroatian 15 000 dollarin miesten peleissä unkarilaisen Attila Balazsin ATP282:n. (ex ATP153)
Tuon kyseisen 2000 ikäluokan superlupaus Kanadan Felix Auger-Aliassime voitti viime syksyllä junnujen Davis Cup finaalissa Avidzban vaivoin 2-6, 6-3, 6-4.

Siinä testiä Ruusuvuorelle kerrakseen, ehkä kuitenkin vuoden ikäeron turvin matsi voitettavissa. Kovilla kentillä uskoisin Emilin voittoon, mutta massalla en niinkään. Mikäli Ruusuvuori kaataa venäläislupauksen, niin nousee junnujen maailmanlistalla noin sijalle 16 ja Ranskan avointen junnuturnauksen sijoitettujen pelaajien joukkoon kenties. Mutta mikäli tappio tulee finaalissa, niin nousua ei juurikaan tapahdu nykyiseltä sijalta 26.

Hyvässä nosteessa Ruusuvuori on, kun etenee kerta toisensa jälkeen isojen junnukisojen kaavioiden loppukierroksille. Syksyllä Israelissa G2 turnausvoitto, tammikuussa Australiassa G1 semipaikka ja Grand Slam kvartsi ja nyt Kroatiassa G1 finaalissa massalla, joka Ruusuvuoren heikoin alusta.

Ruusuvuoren AO:n kvartsivastus Ranskan Corentin Moutet muuten pelasi tänään jo Ranskassa ATP-challengerin semifinaalissa ja kun katseli AO:n kvartsin avauserää jossa Ruusuvuorella oli esim 4-3* tilanteessa murtopallo, niin ei tuo 1999 ikäluokan kärkiporukka järin kaukana ole, mutta matkaa kuitenkin.

 

[Keskiviiva]

ATP-sivuilla pitkä kirjoitus Kontisen noususta listaykköseksi. Suomalaisia urheilulegendoja kun käytiin tuossa läpi,niin futispelaajista nostettu esiin Hyypiä. eikä Litmasta. Peukku alas sille, mutta muutoin oli hyvä kirjoitus ja kirjoituksessa muistettiin mainita olennainen, Henkka on tshekkiläisen tennisosaamisen kasvatti, eikä niinkään suomalaisten. Toki aikamoisen yhdistelmän tuotos erinlaisia maita ja valmentajia Kontinen on. Siinä on yhdistettynä maat FIN/SWE/CZE/FRA/USA. Tuon tien kuljettuaan, 15 vuoden matkalaukkuelämän ja sikermän tuloksena lopulta ATP1 dubbelisti.

A New Chapter For Finland's Kontinen | ATP World Tour | Tennis

 

[Amerikanihme]

Onnittelut Henkalle! Hieno saavutus. Ja tuo tosiaan pisti silmään, että duppelilistalla suurin osa väestä on kolmekymppisiä ja nelikymppisiä, joten nuorelta kaverilta huima teko. Minulla on vieläkin vaan ongelma suhteuttaa tuota doublesin listan maailmanykkösen paikkaa tenniksen kaksinpelin rankingeihin verrattuna...onko tämä nyt huimempi saavutus kuin Jarkon #13 rankkaus singleissä? Jotenkin vaan tuntuu, että ei ole. Mutta kaikki kunnia Kontiselle suomalaisen tennishistorian tekemisestä.

 

[Keskiviiva]

Onnittelut Henkalle! Hieno saavutus. Ja tuo tosiaan pisti silmään, että duppelilistalla suurin osa väestä on kolmekymppisiä ja nelikymppisiä, joten nuorelta kaverilta huima teko. Minulla on vieläkin vaan ongelma suhteuttaa tuota doublesin listan maailmanykkösen paikkaa tenniksen kaksinpelin rankingeihin verrattuna...onko tämä nyt huimempi saavutus kuin Jarkon #13 rankkaus singleissä? Jotenkin vaan tuntuu, että ei ole. Mutta kaikki kunnia Kontiselle suomalaisen tennishistorian tekemisestä.

Tämä tulee olemaan jatkossa ikuisuuskysymys suomalaisessa tenniskeskustelussa. Kumpi on kovempi, Jarkko vaiko Henkka.
Mielestäni näitä ei voi juurikaan verrata, koska eri lajimuodot kyseessä. Kumpi on kovempaa, olla ykköslajin 13:s vaiko kakkoslajin nro 1.
Olla maailman paras jossain lajissa on lähes poikkeuksetta erittäin kova juttu, varsinkin sellaisessa lajissa jota harrastetaan jokaikisessä maassa kaikilla mantereilla pingviinien mannerta lukuunottamatta. Tennis on lajina kehitetty nykymuotoonsa 1800-luvulla ja nelinpeli on yksi osa tätä hienoa kuninkaalista lajia ja huikea juttu, että sellaisen lajin maailman ykkönen on nyt suomalainen. Samaan hengenvetoon sanottava, että tenniksen dubbeli on kieltämättä lähtökohtaisesti enemmän harjoitusmuoto josta kehittyy osalle todenmakuinen kilpailumuoto vasta aikuisena, kun yli 90 prosenttia tennispelaajista keskittyy kaksinpeliin, näin ollen kaksinpelin sijoitus 13:s on aivan huikea sekin.

Mutta jos mietitään vaikkapa sitä, että takavuosien suurmaa Ruotsilla on ollut kaksinpelin top10 listalla kymmenkunta pelaajaa, joka oli aikoinaan melko arkipäiväinen juttu naapurimaassa, kun taas dubbelin listakärjessä ollut vain kolme ruotsalaista pelaajaa.
Ruotsin historiassa on siis yli kymmenen kovempaa tenniksen kaksinpelaajaa kuin Jarkko Nieminen, kun taas Kontinen vertautuu dubbelin puolella jo kolmikkoon Edberg, Järryd ja Björkman! Toki kyseinen kolmikko tunnetaan enemmän kaksinpelin kautta, mutta kuitenkin olivat myös dubbeliykkösiä ja sitä on nyt Kontinenkin. Ykköseksi nouseminen vaatii aina suurkisojen voittoa ja paineensietokyvyn maksimaalista hallintaa, kun taas kaksinpelin top20 pelaajaksi pystyy nousemaan pärjäämällä lähinnä vain ns. alemman tason kisoissa, kuten ATP250 turnauksissa. Jarkko Nieminen on tosin kolminkertainen Grand Slam kaksinpelin kvartsipelaaja ja tuolla saldolla kuuluisi olla ennätyssijaltaan 8-10, eikä nro 13.

Mitä tulee spekulaatioon Kontisen tasosta nelinpelissä jos kaikki pelaisivat tosissaan dubbelia. Se on mielenkiintoinen pohdinnan aihe. Onhan Kontisella sellaisia dubbeliin soveltuvia ominaisuuksia, joihin monet kaksinpelin huippunimet eivät kykene. Urheilulehden Eerikäinen sen sanoi, Kontisella on a-ruutuun ulospäin kiertyen maailman paras syöttö yhdessä Federerin kanssa, mutta Kontinen syöttää kakkosen vielä Rogeria kovempaa.
Se oli jopa huvittavaa, kun Kontinen pelasi 2008 junnujen Wimbledonin finaalia 11 000 katsojan edessä, niin syötti juniorina -kakkossyötön- 217km/h. Se on prikulleen sama lukema kuin Jarkko Niemisen koko uran kovin -ykkössyötön- lukema.

Henkan syöttötyöskentely oli huipussaan 2011 kun voitti Espanjassa Roberto Bautista Agutin ja tutka näytti toistuvasti lukemia 222-228. Noihin lukemiin pystyy kaksinpelin Grand Slam-turnauksen aikana keskimäärin alle kymmenen pelaajaa.
Monipuolisuus myös kuvaa Kontisen syöttöä, kierteet ja nopeus vaihtelee. Lisäksi Kontisella hyvät lentolyönnit ja suoraviivainen pelityyli. Henkka ollut aina hyvä liikkumaan kentällä eteenpäin, kun taas sivuuttaisliikkuminen ollut aina heikkous. Kaksinpelaajilla tuo on lähes poikkeuksetta juuri päinvastoin. Katsokaa vaikka umpisurkeaa dubbelistia, kaksinpelissä ATP7 lukeman saavuttanutta Gael Monfilsia, niin hän ei ole hyvä liikkumaan syötön jälkeen nopeasti ylös verkolle ja mennä jaloistaan alas, liian takakenoinen siihen, mutta sivuttaissuunnassa liikkuu eläimellisesti kurottaen.

Meillä on kaksi kaikkien aikojen suomalaista tennispelaajaa. Kaksinpelissä Nieminen ja nelinpelissä Kontinen. Ei ole mielekästä verrata heitä siinä mielessä toisiinsa että kumpi parempi. Ovat täysin eri tyyppisiä pelaajina joilla erinlaiset vahvuudet.

Se on kyllä sanottava, että jahka Suomi saa joku päivä jälleen uuden (nuoren?) top100 kaksinpelaajan, niin tulen olemaan(ja niin tulee moni muukin olemaan) siitä aivan yhtä täpinöissä kuin tästä Kontisen dubbelin ykköspaikasta ja tuo kertoo jotain vertailusta kaksinpeli ja nelinpeli.

 

[Amerikanihme]

Kiitos @Keskiviiva hyvästä pohdiskelusta Jarkon ja Henkan saavutuksia verrattaessa. Varmaan samaan tyyliin minä pohtisin niitä, ja ehkä moni muukin. Henkilökohtaisesti minulle nelinpeli on ollut lähinnä seurustelua mukavassa seurassa, kun taas kaksinpeliä olen vääntänyt tosissani (joskaan en koskaan millään rankatulla tasolla).

Varmaan tätäkin on moneen otteeseen pohdittu, mutta olisiko Kontisella ollut eväitä kaksinpelin 100 parhaan joukkoon ilman loukkaantumisia? Luulisin niin, mutta kuinkahan korkealle olisivat eväät riittäneet? Varmaan turhaa pohdintaa, mutta jälkeenpäin sitä tulee aina ajatelleeksi, että "what if...".

 

[Captain K]

@Amerikanihme Kyllä Henkka ois helpostikin voinut top-50 tasoa olla ja luultavasti olisi ollutkin jo jopa alle 25v ikäisenä kaksarissa, kun jotkut optimistisemmat veikkasivat jo joskus nuorena poikana Henkasta että voisi olla jopa top-20 tasoa parhaimmillaan joskus. Kyllähän miehellä lahjoja on sen on kaikki nähnyt, ja tietyllä tapaa sitten ihan erityyppinen pelaaja kuin Jakke oli kun tuollainen hirmu syöttö ja kovat pommit sekä singlehanded rysty vielä. Mielestäni potentiaali olisi ollut ehkä suurempi kuin Jakella isommissa kisoissa ja nopeilla alustoilla varsinkin jotain kärkiäijiä vastaan kun kaikki aseet löytyy miehen pelistä, mutta siitä en olisi ollut niinkään varma että olisiko sitten ollut yhtä tasainen suorittaja aina kun Jakke oli lähes läpi kauden yli vuosikymmenen.

 

[TrafficIsland]

Parhaimpina vertailukohtina Henkalle kaksinpelin puolelta tulee itselleni mieleen top10-pelaaja Dimitrov ja top50-pelaaja Mahut. Molemmat ovat Henkan kanssa kutakuinkin saman kokoisia, ja molemmilta löytyy Henkan tavoin hyvä ja tarkka syöttö, tehokas kämmen, pehmeä kosketus lyönteihin ja hyvä pelisilmä ylipäänsä. Rysty ja fysiikka taas pieniä heikkouksia.

Mahut on sikälikin hyvä vertailukohta, että on panostanut tosissaan molempiin pelimuotoihin. Nelinpelissä kahminut toki enemmän titteleitä ja oli tosiaan ennen Henkkaa rankingykkösenä pitkään, mutta myös kaksinpelissä ottanut muutaman turnausvoiton ruohokentillä. Yksi mielenkiintoinen aspekti olisi tietää, miten miehen 7,6 miljoonan dollarin uranaikaiset tienestit jakautuvat kaksinpelin ja nelurin kesken, mutta sitä tietoa en nyt äkkiseltään mistään löydä.

 

[Opatsu]

Yksi mielenkiintoinen aspekti olisi tietää, miten miehen 7,6 miljoonan dollarin uranaikaiset tienestit jakautuvat kaksinpelin ja nelurin kesken, mutta sitä tietoa en nyt äkkiseltään mistään löydä.

Tuolta löytää kaksin- ja nelinpelirahat eroteltuna kausittain ja koko uran ajalta.

Singles: $4,433,207
Doubles: $3,249,204

 

[Keskiviiva]

Kun tarkastelee entisien ATP1 dubbelistien rankingeja kaksinpelin puolelta 1990-luvulta lähtien, niin sieltä voinee tehdä jotain päätelmää mihin haarukkaan Kontisella olisi ollut mahdollisuudet kaksinpelissä. Nämä esille ottamani pelaajat siis sellaisia, jotka panostaneet kaksinpeliin myös parhaassa peli-iässä ja nousseet ATP1 dubbelisteiksi.

Jonas Björkman (SWE) ATP4
Andres Järryd (SWE) ATP5
Max Mirnyi (BLR) ATP18
Paul Haarhuis (NED) ATP18
Jacco Eltingh (NED) ATP19
Todd Woodbridge (AUS) ATP19
Mark Woodforde (AUS) ATP19
Richey Reneberg (USA) ATP20
Byron Black (ZIM) ATP22
John Fitzgerald (AUS) ATP25
Jonathan Stark (USA) ATP36
Nicolas Mahut (FRA) ATP37
Daniel Nestor (CAN) ATP58
Leander Paes (IND) ATP73 (Atlannan olympiapronssia kaksinpelissä)
Mark Knowles (BAH) ATP96

Tuossa siis tukku sellaisia viime vuosikymmenien dubbeliykkösiä, jotka keskittyneet myös kaksinpeliin nuoruusvuosien jälkeen. Melko helppo nähdä Kontisen kaksinpelitason olevan jotain tuolla väliltä ilman polvivaivoja. Toki ruotsalaiskaksikko sijoilla 4-5 tuntuu aavistuksen kaukaiselta, mutta kyllä Henkan pelillä Wimbledonin nurmella oisi voitu pystyä Björkmanin kaltaiseen semipaikkaihmeeseen. Wimbledonin kaksinpelissä melko useinkin nähty pitkällä sellaisia pelaajatyyppejä jotka eivät muualla juuri menesty.
Mutta realistisemmin eiköhän Kontisen kaksinpelitaso olisi jotain tuolta 18-37 väliltä, jossa iso tukku dubbeliykkösiä. Mutta ei toki Henkan tämän hetken kaksinpeli riittäisi kovin korkealle, kun ei sitä ole moneen vuoteen treenannut, asia erikseen olisi jos polvet kestäisivät sen rasitusta, niin tennikselliset kyvyt olisivat helpostikin verrattavissa mainittuun poppooseen.

 

[Keskiviiva]

Hieman muistelmaa väliin. Tuossa Wimbledonin junnufinaalista lyhyt kooste 2008 Kontinen vs Dimitrov.
Grigor Dimitrov vs. Henri Kontinen 7-5, 6-3 Wimbledon - Boys' Singles (F) 06.07.2008. - YouTube

Kannattaa katsoa varsinkin väli 0:33-0:48
Siinä osoitus Henrin kyvyistä nurmella syöttö-volleypelistä kaksinpelissä. Aivan mieletön puolilentolyöntistoppari, kannattaa katsoa myös hidastettuna. Mahdollisimman hankalasta paikkaa omista jaloista kuollettaa pallon vastustajan verkon aivan viereen. Onnistuu vain taitureilta, eikä ollut tuuria. Tuollaisia vastaavia suorituksia Kontinen teki Wimbledonin junnusemissä Bernard Tomicia vastaan lukuisia. Semimatsihan näytettiin maikkarilla ja sen hetkinen junnuykkönen Tomic oli selvästi aivan ihmeissään että kuka kumma tämä pelaaja on.
Tuolla pelityylillä Henkka olisi ollut Wimbledonin miesten sarjassa vähintään yhtä suuri peto kuin Björkman (semifinaali) tai Stepanek (kvartsipaikka).
Henkan ryntäillyt verkolle olivat mielestäni sulavimmillaan 18-19 vuotiaana. Sen jälkeen polvivaivat ja muutamat polvileikkaukset jäykistivät Henkkaa ja onkin melkoinen juttu, että pystynyt nousemaan dubbelin ATP1 sijalle vaikka on ollut koko dubbeliuransa aikana puolitehoinen jaloista alas menemisen suhteen.

 

[Keskiviiva]

Hieman junnu-uutisia tännekin taas. Suomen lähes superlupaus Otto Virtanen aloitti korkean tason 18v-sarjan turnauksensa tällä viikolla Bulgariassa.
Junnupelaajien tilastokehitystä kuin raamattua lukevalle tennisuskovaiselle Virtasen tämän viikon tulokset kertoo jo pirun paljon.

Ikää 15v 9kk (s.21.6.2001) ja aloitti kauden ensimmäisen massakenttäturnauksensa kaatamalla helposti Serbian 1999 ikäluokan kakkosen 6-4, 6-2. Toisella kierroksella vastassa oli turnauksen 1-sijoitettu Ukrainan Mashtakov 18v, joka pelasi viime viikolla miesten Davis Cupissa Portugalin ATP36 Sousaa vastaan. Ukrainan Davis Cup kapteeni on muuten Ranskan avointen vuoden 1999 finalisti Andei Medvedev, joka johti Andrei Agassia vastaan GS-finaalia jo erin 2-0, mutta jenkki vei loput erät. Medvedev heitti siis maan ykkösjunnun juuri Sousaa vastaan ennemmin kuin CH-tason miespelaajansa. Samainen pelaaja oli tänään hilkulla hävitä 15 vuotiaalle suomalaiselle. Virtanen taipui 7-6(5), 6-7(4), 3-6. Mashtakov oli aiemmin tänä vuonna ITF24 ja pelaa junnujen Grand Slam-kisat kesällä.

Tällä viikolla YLE Femman Sportmagasinetissa oli Otto Virtanen, löytyy myös Yle Areenasta edelleen. Siinä Jarkko Niemisen akatemian junnukoutsi Siivonen sanoi hyvin. "Otto on fyysisesti tennispelaajan prototyyppi, jolla on huikean hyvä kämmen ja syöttö". Otolta kysyttiin että kenen maailman kärkipelaajan kämmen on teknillisesti samanlainen kuin hänellä. Vastauksena vaatimattomasti Roger Federer. Täsmälleen samaa mieltä olen minä, 15 vuotias suomalaispoika todella lyö kämmenensä hyvin pitkälle samalta näyttävällä tekniikalla kuin Federer ja se jo on yksistään erittäin lupaava asia. Kuten myös tuo fyysinen puoli. Kaverilla mittaa jo nyt lähemmäs 190cm ja kasvanee vielä sen noin 5cm lisää ja ei ole kropaltaan yltiöhoikka eikä toisaalta liian lihaksikas tennispelaajaksi, vaan juuri sellainen kroppatyyppi jossa yhdistyy optimaalisesti voima sekä letkeys. Tuota kelpaa jatkossa kehittää kohden ammattilaispelien vaatimaa tasoa.

Mitä tulee tilastoihin, niin esim 2008 EM16 kultaa voittanut Henri Laaksonen kukisti 16v-kaudella kaksi kpl pelaajia sijoilta ITF70-100 ja muutoin otti pataan näitä kovan tason 18 vuotiaita pelaajia vastaan ja nuo matsit sen jälkeen kun Laaksonen oli jo 16v täyttänyt vuodelta 2008.
Virtanen oli jo hiuskarvan päässä top50 tason 18 vuotiaan kaatamisesta. Tulee kova kesä tästä vielä hänen osaltaan.
Kun katselee historian saatosta ATP-pelaajien urapolkua, niin keskimääräinen jana on sellainen, että 15 vuotiaana voitetaan G4-tason ITF-kisa, 16 vuotiaana noustaan G2/G1 tasolle ja putkautetaan yksi menestys ja Grand Slam-junnukisat pelataan 16-17 vuotiaana ja 18v-kaudella keskitytään jo pääosin miesten peleihin. Otto Virtanen on tällä hetkellä aivan saman tason 15-16 vuotias kuin olivat esim. muutama vuosi sitten nimet Elias Ymer, Stefanos Tsitsipas, Casper Ruud jne. Toivottavasti on myös muutaman vuoden kuluttua.

Sekin on mielenkiintoista, ettei Roger Federer ollut keväällä 1997 tässä iässä yhtään parempi kuin nyt on Otto Virtanen. Roger Federer hävisi Italian G2 kisan avauskierroksella maaliskuussa vuonna 1997 sijoittamattomana pelaajana ja ylsi junnujen Grand Slam-kaavioihin 17v-kaudella 1998. Mutta Roger toki putkautti vuonna 1997 yhden G2-tason turnausvoitonkin ja tuo on todella yleinen kaava ATP-pelaajien junnu-uran alkutaipaleella juurikin 16v-kauden aikana. Virtanen on niin oikealla tiellä kuin olla ja voi, mutta kaipaa juuri tällä kaudella yhtä G2 tason turnausvoittoa ja eipä kaukana näytä olevan.

Sekin on mielenkiintoinen piirre, että lopulta kovimmat nimet miesten peleissä ei yleensä ole niitä ketkä ovat 16 vuotiaana ikäluokan sijoilla 1-2, vaan sellaiset, ketkä ovat jossain sijoilla 5-10 ikäluokassaan ja joilla on suuri peli. Muistelen vaikkapa ikäluokkaa 1995 syntyneet, Nick Kyrgios oli 16 vuotiaana ikäluokansa sijoilla 5-15 ja Kyrgiosin G2 kisojen saldo tuolta ajalta samalla tasolla vuonna 2011 kuin nyt Virtasella vaikuttaa olevan.
Tällä hetkellä 2001 ikäluokan maailman ykkönen Venäjän 21.1.2001 syntynyt Timofey Skatov, jolla varma peruspeli, mutta jolla ei isoa syöttöä tai kämmentä, eikä ole fyysisesti kovin ulottuva ja saa lisäksi etua tammikuun syntymästään. Skatov on niin tyypillinen 16 vuotiaiden ykkönen kuin olla ja voi ja harvoin näistä myöhemmin paljoa kuullaan. Virtasen osalta sen sijaan näyttää lupaavammalta. Junassa mukana, mutta ei keulilla vielä. Puolentoista vuoden kuluessa toki keulapaikoille 2001 ikäluokassa täytyy iskeä, jotta se superlupaus status realisoituisi. Mitä se vaatii? Ensi vuonna 17v-kaudella pitkälle menemistä junnujen Grand Slam-kisassa ja ATP-rankingissa nousu tonnin sakkiin 17v-kaudella. Katsellaan mitä tuleman pitää.

Toki löytyy esimerkkejä myös kovista junnuista jotka eivät ole lyönneet läpi myöhemmin miesten peleissä, mutta junnutilastot läpikotaisin tuntevalle, niin ei voi muuta sanoa kuin että O.Virtasen osalta vaikuttaa kaikki palaset olevan optimaalisella tavalla kohdallaan. Jatko on siltikin vielä osin arvoitus, mutta tietyt asiat jo ennustettavissa.