Mainos

Helsingin IFK:n kadonnut identiteetti ja uskottavuus

  • 7 071
  • 49
Suosikkijoukkue
IFK ilman möyrimistä, SAB, NYR, Inkvisitio 1480-
Mediassa tällä hetkellä paljon turbulenssia havaittavissa aiheen ympärillä. Helkkarin hyvä.
Todellakin! Eipä sitä itsekään ihan tätä odottanut, kun alkuvuodesta lopulliseen depressioon vajonneena toivoi sitä kuuluisaa turbulenssia takaisin. Kauden päättymisen resetointi alkoi nopeasti, kun kuulostaa oikeasti siltä, että jotain suurempaakin taitaa olla organisaatiossa työn alla. Jännä!
 

CreaseMonkey

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin IFK
Kauden päättymisen resetointi alkoi nopeasti, kun kuulostaa oikeasti siltä, että jotain suurempaakin taitaa olla organisaatiossa työn alla.

HIFK on kaiken kokenut organisaatio. Kevät on seuralle vuoden kohokohta, johon kaikki satsaa. Silloin katsotaan kuka on toimittat ja kuka ei. Valmiina ollaan tekemään kovia päätöksiä.

Yhtiökokouksessa valitaan sitten sama hallitus, joka jo järjestäytymiskokouksessaan päättää, että suoriutuminen oli tyydyttävää. Ensi vuonna varmasti valmennus kehittyy ja urheilujohto on oppinut virheistä ja HIFK on Liigan priimaa ja lähes eurooppalainen suurseura. Ei tarvetta muutoksille, paitsi muovikoffi voisi maksaa tasan kybän ja aito pelipaita neljä hunttia.
 

BLEGI

Jäsen
Suosikkijoukkue
Bleg, DRW, Man United ja Tommi Huhtala
HIFK on vahva esimerkki siitä, kuinka johtoportaan toiminta valuu vuosi toisensa jälkeen alaspäin koko seuran toimintaan ja näyttäytyy tänä sekasortona, jota on ollut HIFK vuosituhanteen vaihteesta lähtien, jos ei ota muutamaa poikkeusta huomioon.

Seuran brändi, arvot ja koko toiminta rakentuu lopulta siitä, että minkälainen johto sillä on, jotta se kykenee tekemään oikeat henkilövalinnat päivittäiseen toimintaan jäälle asti oleviin rooleihin ja niin, että kaikilla on yhteinen kuva juniorivalmentajista seuran johtaviin tahoihin siitä, että mitä halutaan olla seurana ja mihin mennään pitkässä juoksussa.

Jouduin katsomaan teidän edellisen mestaruuden valitettavan läheltä ja siitä yhdistyi tuo kaikki sellaisella tavalla, mitä on vaikea pukea sanoiksi. Oli huippuvalmennusta, kokeneita laatupelaajia ja nuoria lupauksia, johon oli yhdistetty oikeat roolipelaajat.

Seura ei vain tuntunut pääsevän tuosta eteenpäin, kuten oli aikana ennen viimeisintä mestaruutta ja rakentamaan visiota siitä, että mitä haluamme olla vaikka viiden vuoden kuluttua.

Meillä on pk-seudulla loistavat mahdollisuudet saada juniorituotannosta eniten irti Suomessa massan takia ja siinä HIFK on epäonnistunut pahasti jo pitkään. Seuran brändi ja uskottavuus rakentuu ylhäältä, mutta jos ei ole omia kasvatteja, jotka ovat käyneet sen tien läpi niin kuka kantaa niitä arvoja kaukalossa ja kenestä voimme sanoa, että tuo on se, mitä me edustamme seurana?

Miten tämä sitten muuttuu? Ei ainakaan tällä jo vuosikymmeniä jatkuneella ummehtuneella toiminnalla, jossa kaverit antavat toisilleen työpaikkoja ja ei kyetä muuttamaan perustuksia kun näitä muutoksia haluavat potkitaan pihalle parin vuoden jälkeen.

Koko toiminta täytyisi puhdistaa ja löytää oikeat tahot kehittämään seuraa, tekemään uskaliaita päätöksiä palkkausten suhteen ja lopettamaan dinotornin varjossa päätösten tekemisen.

Pahoittelut vieraisiin pöytiin huutelusta, mutta kiinnostaa nämä brändiasiat ja muut kokonaisuuksien muuttamiset kun on saanut olla mukana yritysmaailmassa rakentamassa näitä ja näkemään sen, miten myrkyllistä huono johto on koko toiminnalle ja ei se tule muuttumaan, jos ei asioita oikeasti ravistella vaan keskitytään yksittäiseen tekijään kokonaisuuden keskellä.

Nähdään ensi kaudella Liigassa.
 
Suosikkijoukkue
Helsingin IFK
HIFK on vahva esimerkki siitä, kuinka johtoportaan toiminta valuu vuosi toisensa jälkeen alaspäin koko seuran toimintaan ja näyttäytyy tänä sekasortona, jota on ollut HIFK vuosituhanteen vaihteesta lähtien, jos ei ota muutamaa poikkeusta huomioon.

Seuran brändi, arvot ja koko toiminta rakentuu lopulta siitä, että minkälainen johto sillä on, jotta se kykenee tekemään oikeat henkilövalinnat päivittäiseen toimintaan jäälle asti oleviin rooleihin ja niin, että kaikilla on yhteinen kuva juniorivalmentajista seuran johtaviin tahoihin siitä, että mitä halutaan olla seurana ja mihin mennään pitkässä juoksussa.

Jouduin katsomaan teidän edellisen mestaruuden valitettavan läheltä ja siitä yhdistyi tuo kaikki sellaisella tavalla, mitä on vaikea pukea sanoiksi. Oli huippuvalmennusta, kokeneita laatupelaajia ja nuoria lupauksia, johon oli yhdistetty oikeat roolipelaajat.

Seura ei vain tuntunut pääsevän tuosta eteenpäin, kuten oli aikana ennen viimeisintä mestaruutta ja rakentamaan visiota siitä, että mitä haluamme olla vaikka viiden vuoden kuluttua.

Meillä on pk-seudulla loistavat mahdollisuudet saada juniorituotannosta eniten irti Suomessa massan takia ja siinä HIFK on epäonnistunut pahasti jo pitkään. Seuran brändi ja uskottavuus rakentuu ylhäältä, mutta jos ei ole omia kasvatteja, jotka ovat käyneet sen tien läpi niin kuka kantaa niitä arvoja kaukalossa ja kenestä voimme sanoa, että tuo on se, mitä me edustamme seurana?

Miten tämä sitten muuttuu? Ei ainakaan tällä jo vuosikymmeniä jatkuneella ummehtuneella toiminnalla, jossa kaverit antavat toisilleen työpaikkoja ja ei kyetä muuttamaan perustuksia kun näitä muutoksia haluavat potkitaan pihalle parin vuoden jälkeen.

Koko toiminta täytyisi puhdistaa ja löytää oikeat tahot kehittämään seuraa, tekemään uskaliaita päätöksiä palkkausten suhteen ja lopettamaan dinotornin varjossa päätösten tekemisen.

Pahoittelut vieraisiin pöytiin huutelusta, mutta kiinnostaa nämä brändiasiat ja muut kokonaisuuksien muuttamiset kun on saanut olla mukana yritysmaailmassa rakentamassa näitä ja näkemään sen, miten myrkyllistä huono johto on koko toiminnalle ja ei se tule muuttumaan, jos ei asioita oikeasti ravistella vaan keskitytään yksittäiseen tekijään kokonaisuuden keskellä.

Nähdään ensi kaudella Liigassa.
Aivan oivaa vieraaseen pöytään huutelua, kiitos. Tällainen on ainakin minun mielestäni aina tervetullutta: tarkkanäköistä ja relevanttia analyysia.

Siellä teidän sunnallakin oli ne omat johtajuushaasteet, joten uskon että tiedät mistä puhut – tuon mainitsemasi työkokemuksesi lisäksi.

Tämän ummehtuneen ja oikeaikaiseen sekä oikeasuuntaiseen päätöksentekoon kykenemättömän johdon argumentin allekirjoitan täysin. Siitä olen itsekin täällä useasti kirjoittanut. Sen verran minullakin on näistä kokemusta yritysmaailmasta, että samankaltainen kaava näissä usein toistuu, jos kohta ei kuitenkaan pilkulleen tarkasti. Suuntaviivat ovat kuitenkin usein yhtenevät. Ulkoisen viestinnän sattumanvaraisuus, sisäiset rekrytoinnint, suurien tulevaisuuden kuvien maalailu ja suurieleiseleisesti alkavat mutta yhtäkkiä kuihtuvat (ei suunnitelmallisesti poistuvat) markkinoitikampanjat ovat minulle aina niitä ensisignaaleja ongelmista.

Laadukkaan päivittäistoiminnan edellytyksenä on todella se, että johto takaa resurssit operatiivisille toimijoille, mutta luovuttaa muuten päätöksentekovallan operatiiviselle osastolle. Ylimmän johdon tehtävänä on ennen kaikkea luoda erilaisia strategiaskenaarioita eri aikajänteille tunnistamalla ulkoisen että sisäisen toimintaympäristön haasteet ja mahdollisuudet osallistamalla operatiiviset toimijat sekä sitten toimeenpanna valittu skenaario; strategiatyö on ylimmän johdon merkittävin tehtävä sisältäen tavoitteet, keinot, arvot, käytännöt, brändin jne. Tämä näyttäisi olevan IFK:ssa täysin retuperällä.

Eräs seikka, mikä minua vaivaa suuresti on se, että IFK:lta puuttuu organisaation kasvot – se henkilö, johon mielikuva IFK:sta organisaationa rakentuu. Se ei näytä olevan Ville Peltonen, ei liioin Tobias Salmelainen puhumattakaan toimitusjohtaja Lindströmistä – tämäkin oli muuten vähemmän yllättäen sisäinen rekrytointi. Eskola on nyt pyrkinyt tulemaan esiin ja toivon, että hän ottaa vielä vahvemman roolin organisaation ulkoisessa viestinnässä.

Kasvojen puuttuminen ilmentää minulle sekasortoista ja sattumanvaraista, reaktiivista organisaatiokulttuuria, tulipalojen sammuttamisen kulttuuria.
 

douppi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool
HIFK on vahva esimerkki siitä, kuinka johtoportaan toiminta valuu vuosi toisensa jälkeen alaspäin koko seuran toimintaan ja näyttäytyy tänä sekasortona, jota on ollut HIFK vuosituhanteen vaihteesta lähtien, jos ei ota muutamaa poikkeusta huomioon.

Seuran brändi, arvot ja koko toiminta rakentuu lopulta siitä, että minkälainen johto sillä on, jotta se kykenee tekemään oikeat henkilövalinnat päivittäiseen toimintaan jäälle asti oleviin rooleihin ja niin, että kaikilla on yhteinen kuva juniorivalmentajista seuran johtaviin tahoihin siitä, että mitä halutaan olla seurana ja mihin mennään pitkässä juoksussa.

Jouduin katsomaan teidän edellisen mestaruuden valitettavan läheltä ja siitä yhdistyi tuo kaikki sellaisella tavalla, mitä on vaikea pukea sanoiksi. Oli huippuvalmennusta, kokeneita laatupelaajia ja nuoria lupauksia, johon oli yhdistetty oikeat roolipelaajat.

Seura ei vain tuntunut pääsevän tuosta eteenpäin, kuten oli aikana ennen viimeisintä mestaruutta ja rakentamaan visiota siitä, että mitä haluamme olla vaikka viiden vuoden kuluttua.

Meillä on pk-seudulla loistavat mahdollisuudet saada juniorituotannosta eniten irti Suomessa massan takia ja siinä HIFK on epäonnistunut pahasti jo pitkään. Seuran brändi ja uskottavuus rakentuu ylhäältä, mutta jos ei ole omia kasvatteja, jotka ovat käyneet sen tien läpi niin kuka kantaa niitä arvoja kaukalossa ja kenestä voimme sanoa, että tuo on se, mitä me edustamme seurana?

Miten tämä sitten muuttuu? Ei ainakaan tällä jo vuosikymmeniä jatkuneella ummehtuneella toiminnalla, jossa kaverit antavat toisilleen työpaikkoja ja ei kyetä muuttamaan perustuksia kun näitä muutoksia haluavat potkitaan pihalle parin vuoden jälkeen.

Koko toiminta täytyisi puhdistaa ja löytää oikeat tahot kehittämään seuraa, tekemään uskaliaita päätöksiä palkkausten suhteen ja lopettamaan dinotornin varjossa päätösten tekemisen.

Pahoittelut vieraisiin pöytiin huutelusta, mutta kiinnostaa nämä brändiasiat ja muut kokonaisuuksien muuttamiset kun on saanut olla mukana yritysmaailmassa rakentamassa näitä ja näkemään sen, miten myrkyllistä huono johto on koko toiminnalle ja ei se tule muuttumaan, jos ei asioita oikeasti ravistella vaan keskitytään yksittäiseen tekijään kokonaisuuden keskellä.

Nähdään ensi kaudella Liigassa.

Hyvä kirjoitus. En ole varma kuka on IFK:ssa mihinkin syyllinen, kenen pitäisi kenkää saada ja mistä pestistä, mutta ei mua niin haittais tosiaan jos IFK:ssa kävis oikein kunnon muutostuulet ekaa kertaa ikinä. Jotkut asiat tossa seurassa nyt jumittaa, kun samojen asioiden/ongelmien kanssa painitaan vuodesta toiseen. Kaikki lopulta nivoutuu sitten laihaan urheilulliseen menestykseen. Yksi on pysyvämpi ja se on taustavoimat hallitukseen.

Aiemmin jo mainitsin tuosta sarjasijoitusten laahaamisesta. Katoin tossa huvikseni IFK:n runkosarjasijoituksia (jotka suht usein ennakoi menestystä myös keväällä) 2000-luvulta, ja tollanen 6.sija on hyvin tyypillinen sijoitus. Jokainen joukkue ja kausi tietysti oma juttunsa. Noh, tuo tyypillinen 6-sija tarkoittaa että Kannun saadakseen pitää yleensä voittaa runkosarjan 3, 2 ja 1. Siis yleisimmin menee niin. Sitten on säälisijoja, jokunen 4-5 sija ja yksi 1-sija ja pari 3-sijaa. Eipä ihmekään ettei ole finaaleja enempää kuin 2kpl. Ja ne on juuri niiltä 1 ja 3 paikoilta. Muissa on karahdettu viimeistään välieriin.
 
Viimeksi muokattu:

Stratman

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Se on virkaatekevältä päävalmentajalta oman epäonnistumisensa jälkeen äärimmäisen fiksu veto hyökätä mediaa ja kannattajia vastaan. Kyseessä kaksi kriittisintä ja nälkäisintä osastoa.

Edit. Pakko laittaa lainaus Pekka Virtaa tänne.

”Virta muistuttaa, että urheilun tekijät nostavat isot palkat, heitä nostetaan kansakunnan kaapin päälle ja he saavat tv-aikaa.

– Kyllä he ovat viimeisiä ihmisiä opettamaan lajia pinnalla pitäviä maksajia käyttäytymään. Eikö se ole vähän hurskastelua? Pitäisi olla ymmärrys siitä, kuka tämän lystin maksaa ja mikä on jääkiekon ja urheilun perimmäinen tarkoitus.

Virta on huomannut joidenkin muidenkin liigavalmentajien alkaneen jakaa ”elämää suurempia neuvoja”.

– Ilmiö on levinnyt jo keltanokkavalmentajienkin suuhun. Ehkä pitäisi keskittyä jääkiekon valmentamiseen ja sen analysoimiseen. Sitä varten heillä on se tv-aika. Tämän muun kansanvalistamisen voi jättää joillekin ihan muille.”

Virta on täysin oikeassa. Todella nolo avautuminen Peltoselta. Lisäksi ristiriitainen, väitti itse olevansa paksunahkainen, mutta itkee silti kuinka kannattajat ovat ilkeitä.
 

Marleau

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
HIFK on kaiken kokenut organisaatio. Kevät on seuralle vuoden kohokohta, johon kaikki satsaa. Silloin katsotaan kuka on toimittat ja kuka ei. Valmiina ollaan tekemään kovia päätöksiä.

Yhtiökokouksessa valitaan sitten sama hallitus, joka jo järjestäytymiskokouksessaan päättää, että suoriutuminen oli tyydyttävää. Ensi vuonna varmasti valmennus kehittyy ja urheilujohto on oppinut virheistä ja HIFK on Liigan priimaa ja lähes eurooppalainen suurseura. Ei tarvetta muutoksille, paitsi muovikoffi voisi maksaa tasan kybän ja aito pelipaita neljä hunttia.

Toi just vituttaa, kun ensi kaudella on varmasti taas heti kauden alussa lyöty ainakin se 50 euroa lisää hintaa noille aidoille pelipaidoille, joita ei kuitenkaan pääse enää kevällä siinä vaiheessa edes peleissä käyttämään, kun lumet ovat sulaneet ja muut joukkueet siellä pelaavat sitten mitaleista.

Meidän kausi on varmasti päättynyt taas niissä puolivälierissä, kun ollaan pudottu kuitenkin jollekkin maakuntien pikkuseuralle tai jos oikein kunnolla flopataan, niin pudottu jo niissä armo play offsien aikana.
 
Suosikkijoukkue
FC Barcelona
Anteeksi nyt vain, mutta näin vuosituhannen alussa sm-liigaa kovasti seuranneena ja sen jälkeen aina välillä tulokset kattoneena, on pakko kommentoida tänne.

Silloin pikkupojan silmissä Kärpät, Tappara, TPS ja Jokerit oli siistejä suurseuroja. Ei HIFK:ssä ollu muuta suurta, ku muutamien siistien pelaajien jääkiekkokortit.

Sitten mielenkiinto meni änäriin ja jalkapalloon, mutta ku kattoo vaikka finaalipareja, niin teidän menestys on 2000-luvulla JYP:in ja HPK:n takana yhdessä Ässien kanssa.

Tälläki palstalla saa monesti lukea "isosta pahasta IFK:sta" No en tiiä mitä se aikana ennen minua on ollu, mutta mulla ei ainakaan semmosia muistikuvia ole. Jos ottaa verrokiksi tuolta Veikkausliigan puolelta HJK:n, niin se herättää ittessä paljon enemmän vihaa, vihaa jota myös HIFK:n pitäis herättää muissa, mutta ei herätä. Enemmän semmonen sympaattinen alisuorittaja, jolle toivois joskus jotain hyvääki.

Uskon, ettette halua olla se joukkue, jolle joku toisella puolella Suomea asuva entinen sm-liigan seuraaja toivoo säälistä mestaruutta, mutta siihen se nyt vaan on menny.
 

Rautakansleri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans, RoKi, alasarjajoukkueet
Anteeksi nyt vain, mutta näin vuosituhannen alussa sm-liigaa kovasti seuranneena ja sen jälkeen aina välillä tulokset kattoneena, on pakko kommentoida tänne.

Silloin pikkupojan silmissä Kärpät, Tappara, TPS ja Jokerit oli siistejä suurseuroja. Ei HIFK:ssä ollu muuta suurta, ku muutamien siistien pelaajien jääkiekkokortit.

Sitten mielenkiinto meni änäriin ja jalkapalloon, mutta ku kattoo vaikka finaalipareja, niin teidän menestys on 2000-luvulla JYP:in ja HPK:n takana yhdessä Ässien kanssa.

Tälläki palstalla saa monesti lukea "isosta pahasta IFK:sta" No en tiiä mitä se aikana ennen minua on ollu, mutta mulla ei ainakaan semmosia muistikuvia ole. Jos ottaa verrokiksi tuolta Veikkausliigan puolelta HJK:n, niin se herättää ittessä paljon enemmän vihaa, vihaa jota myös HIFK:n pitäis herättää muissa, mutta ei herätä. Enemmän semmonen sympaattinen alisuorittaja, jolle toivois joskus jotain hyvääki.

Uskon, ettette halua olla se joukkue, jolle joku toisella puolella Suomea asuva entinen sm-liigan seuraaja toivoo säälistä mestaruutta, mutta siihen se nyt vaan on menny.
Tuon samaa viestiä 11 vuotta Liigaa seuranneena Pelicans-fanina. Vaikka Pelsujen ja IFK:n välille onkin ehkä syntynyt viime vuosina pienimuotoista derbyä (ainakin lahtelaisten näkökulmasta), sympatiseeraan silti IFK:ta ja vuosi toisensa jälkeen toivon teille menestystä. Ja tässäpä se ongelma onkin, siinä että säälittävän, ikuisen alisuoriutuja Pelicansin fani joutuu pelkäämisen ja kunnioituksen sijaan tuntemaan IFK:ta kohtaan sääliä ja sympatiaa.

Toisessa ketjussa joku IFK-fani mietti sitä, onko maakuntien puheet helsinkiläisten ylimielisyydestä sittenkin jotain muuta kuin perätöntä panettelua. Kyllä se on täyttä totta. Kaudesta toiseen iso osa petopaitojen yhteisöstä puhuu siitä miten ollaan taas mestarisuosikkeja ja Liigan kärkeä, eikä seurajohdon usko tähän "totuuteen" horju koskaan. IFK:n status suurseurana ei ole totuus eikä ole ollut sitä kahteenkymmeneen vuoteen. HIFK on valitettavasti vain Liigan ylempää keskikastia eikä yhtään enempää. 2011 voitettu mestaruuskin oli jonkinlainen suonenveto ja enemmän Jalosen henkilökohtainen kulta kuin IFK:n.

Muutoksen pitäisi lähteä ihan huipulta, hallitus, TJ, UJ ja päävalmentaja. Pelkkä valmentajanvaihto voi tuoda lyhyitä menestysjaksoja, kuten kävi Jalosen ja osittain myös Törmäsen kanssa, mutta kun perusta on mätä, niin paluu alisuorittamiseen on aina väistämätön. Nyt jos Tapola tuotaisi sisään voisi sillä ehkä saada yhden mestaruuden kolmessa vuodessa, mutta sen jälkeen palattaisi taas sekoilumoodiin.
Tätä totuutta ei voi liikaa korostaa. Niin kauan kuin seuran koko johtoporrasta ei perusteellisesti tuuleteta, pitkäjänteinen menestys tulee kiertämään IFK:ta. Yksittäisten huippuvalmentajien avulla saavutettava hetkellinen menestys ei ilman selkeää seurakulttuurin uudelleenrakennusta muutu koskaan pysyvämpään menestykseen tai dynastiaksi palaamiseen.

Yhtälö on vaikea, koska toisaalta nykyinen hyväveli-verkostomainen "IFK-perhe" tulisi lakaista pihalle, mutta toisaalta jostain pitäisi saada tilalle samanlaista omistautumista ja IFK-sydäntä. Sitä nykyisellä seurajohdolla epäilemättä on, mutta sen rinnalle tulisi saada myös nöyryyttä myöntää se, että koko 2000-luku on ollut yhtä pitkää epäonnistumista, ja halua rakentaa täysin nollista puitteet menestyvälle, vahvalla identiteetillä ja voittamisen kulttuurilla operoivalle seuralle.

Näkisin myös että suuren osa nykyisestä pelaajistosta tulisi astua syrjään. Åstenit, Jääskät ja Tallbergit tuovat joukkueeseen toki jatkuvuutta ja IFK-perinteitä, mutta he ovat myös kasvaneet häviämiseen. Miten rakentaa voittamisen kulttuuria joukkueeseen jonka kokenut kaarti ei ole koskaan voittanut?

Menestyksen rakentaminen IFK:hon on tuhottoman vaikea ja monimutkainen projekti, eikä minulla tosiaankaan ole avaimia sen ratkaisemiseen - tuskin kellään on, kun alisuorittaminen ja epäonnistuminen on jatkunut näin pitkään. Silti toivon sydämeni pohjasta että joku uskaltaa sitä lähteä yrittämään: Liiga ja suomalainen jääkiekko tarvitsee vahvaa IFK:ta, ja uskon että jokaisen kotimaisen jääkiekon ystävän sydäntä raastaa nähdä perinteikkään seuran nykytila. Eniten tästä kärsitte tietenkin te IFK-fanit. Ansaitsette parempaa!

Ugh, olen puhunut.
 

Bad Bob #42

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Chicago Blackhawks
Näkisin myös että suuren osa nykyisestä pelaajistosta tulisi astua syrjään. Åstenit, Jääskät ja Tallbergit tuovat joukkueeseen toki jatkuvuutta ja IFK-perinteitä, mutta he ovat myös kasvaneet häviämiseen. Miten rakentaa voittamisen kulttuuria joukkueeseen jonka kokenut kaarti ei ole koskaan voittanut?

Ensinnäkin hyvä ja asiallinen kirjoitus, kiva lukea asiallisia kommentteja ulkopuoliselta.
Tartun tähän kohtaan, että IFKssa olisi runko joka ei ole voittanut mitään. Tähän mielestäni Salmelainen on ihan systemaattisesti koittanutkin puuttua, on hommattu playoffeissa kyntensä osottaneita pelaajia mm. edellisen kauden playoffien parhaita pelaajia: Koivistoinen ja Paajanen.
Tälle kaudelle tuli edelliskauden mestarin ykkössentteri Lehterä.

Eli kyllä siellä sitä voittamisen taitoa pitäisi olla ulkoa tuotuna.
 

Rautakansleri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans, RoKi, alasarjajoukkueet
Ensinnäkin hyvä ja asiallinen kirjoitus, kiva lukea asiallisia kommentteja ulkopuoliselta.
Tartun tähän kohtaan, että IFKssa olisi runko joka ei ole voittanut mitään. Tähän mielestäni Salmelainen on ihan systemaattisesti koittanutkin puuttua, on hommattu playoffeissa kyntensä osottaneita pelaajia mm. edellisen kauden playoffien parhaita pelaajia: Koivistoinen ja Paajanen.
Tälle kaudelle tuli edelliskauden mestarin ykkössentteri Lehterä.

Eli kyllä siellä sitä voittamisen taitoa pitäisi olla ulkoa tuotuna.
Totta, unohdin mainita tuon pointin! Eli hyvä nosto, mutta onko tuossa sitten ongelmana vähän se että ne pelaajat jotka osaavat voittaa, eivät kuitenkaan pelaa täydellä sydämellä IFK:lle? Näkisin että voittaakseen säännöllisesti, joukkue tarvitsee pelaajia joilla on vahva seurasydän JA lisäksi tietotaito siitä, mitä voittaminen vaatii. Jos voittajatyyppejä haetaan pelkästään ulkopuolelta, syntyy helposti muukalaislegioona-ilmiö, joka ei enää tue millään tavalla joukkueen menestystä.

Toinen kysymys on sitten se, mistä näitä kaivattuja HIFK-sydämisiä voittajia saataisiin... Koodinimi mikkegranlundit ja miroheiskaset ei kuitenkaan ihan hetkeen ole Liigaan tulossa jäähdyttelemään, jos koskaan.
 

Number#3

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Nämä IFK:n kannattajien ulkopuolelta tulleet kirjoitukset ovat olleet todella hienoa luettavaa ja pitäisi tulostaa jokaisen IFK:ssa työskentelevän toimiston pöydälle. Se, että mitä ne meistä ajattelee ei muka merkitsisi mitään on täyttä puppua. Se mitä IFK edustaa meille seuran kannattajille ja selkeästi osalle muiden joukkueiden kannattajia on horroksessa ja se halutaan takaisin. Niin Stadissa kuin selkeästi muuallakin.
 

JaromirLager

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans
IFK aina edustanut itselle tietynlaista tyylikkyyttä ja ryhtiä mitä tulee oikeastaan ihan kaikkeen seuratoimintaan liittyen. Nordis ollut aina äärimmäisen paha paikka pelata, josta sitten sen vierasryöstön nappaaminen maistunut niin saatanan makealta. Niinhän se taitaa mennä että lahen pojat salaa diggaa stadia vai mitä vittua ne klubifanit huuteleekaan. Kuitenkin viimevuosina se särmä alkanut omaan silmään karista tuosta touhusta. Se iso paha IFK ei aiheutakaan enää niin pelonsekaisia tunteita, esimerkkinä nyt vaikkapa tämän vuoden pelijareissa. Puhutaan brändistä jne, mutta ainakin nyt etäältä seuraten Peltosen alaisuudessa melko steriililtä tussuttelulta vaikuttanut. Rahaa tuntuu löytyvän pohjattomasti ja yleisöäkin käy kivasti mutta jotenkin tuntuu että siellä Töölössä hukattu se perimmäinen identiteetti johonkin.
 

Bad Bob #42

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Chicago Blackhawks
siellä Töölössä hukattu se perimmäinen identiteetti johonkin.

Tämä, meillä ei tällä hetkellä ole oikein sellaista pelillistä identiteettiä. Se että tämän vuoden joukkue keksi viimeisellä hetkellä että otteluita voi voittaa pelkästään puolustamalla tiiviisti auttoi hetken sitä kyseistä joukkuetta. Isossa kuvassa tuo ei voi olla se meidän pelillinen identiteetti tai siellä kääntyy useampikin legenda haudoissaan.
IFK pitää jatkossa olla aktiivinen ja mielestäni Ville vielä kolme vuotta sitten tästä puhuikin, ikävästi se ei ole oikein näkynyt kentällä vaan Villen aikakausi on ollut virheiden välttämistä. Nordis rakastaa aktiivista peliä ja taklauksia, niiden varaan pitäisi pystyä peli rakentamaan, kaikki muu menee ohi seuran DNA:sta ja sitä kautta uskon että pelaajatkin tuntevat että "jokin on pielessä" eivätkä myöskään saa itsestään kaikkea irti kun takaraivossa ajattelevat ettei yleisö halua nähdä tällaista mitä koutsi meidän haluaa pelaavan.

Mä olen niitä ns. ryminäpronssimiehiä, eli mieluummin otan sen pronssin jos peli on sellaista aktiivista ja taklauksia viljelevää viihdyttävää kiekkoa mutta jostain syystä se ei ihan riitä finaaliin. Kuin se että esim. tämän kauden kaltaiselle anti-kiekolla voitettaisiin mestaruus. Tosin voi olla että kun se mestaruus tulisi 15 vuoden tauon jälkeen niin olisin hetkellisesti erimieltä :D
 

Marleau

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Anteeksi nyt vain, mutta näin vuosituhannen alussa sm-liigaa kovasti seuranneena ja sen jälkeen aina välillä tulokset kattoneena, on pakko kommentoida tänne.

Silloin pikkupojan silmissä Kärpät, Tappara, TPS ja Jokerit oli siistejä suurseuroja. Ei HIFK:ssä ollu muuta suurta, ku muutamien siistien pelaajien jääkiekkokortit.

Sitten mielenkiinto meni änäriin ja jalkapalloon, mutta ku kattoo vaikka finaalipareja, niin teidän menestys on 2000-luvulla JYP:in ja HPK:n takana yhdessä Ässien kanssa.

Tälläki palstalla saa monesti lukea "isosta pahasta IFK:sta" No en tiiä mitä se aikana ennen minua on ollu, mutta mulla ei ainakaan semmosia muistikuvia ole. Jos ottaa verrokiksi tuolta Veikkausliigan puolelta HJK:n, niin se herättää ittessä paljon enemmän vihaa, vihaa jota myös HIFK:n pitäis herättää muissa, mutta ei herätä. Enemmän semmonen sympaattinen alisuorittaja, jolle toivois joskus jotain hyvääki.

Uskon, ettette halua olla se joukkue, jolle joku toisella puolella Suomea asuva entinen sm-liigan seuraaja toivoo säälistä mestaruutta, mutta siihen se nyt vaan on menny.

Kiva kuulla tähän myös muiden joukkueiden kannattajien mielipiteitä, sillä onhan näissä sun puheissasi ihan perääkin. Onhan se totta, että kaikista näistä SM-liigan isoista joukkueista se IFK on ollut oikeastaan joka kausi se pahin alisuorittaja.

Muistan kun 90-luvulla se narrit ja Tepsi pelasivat aina finaaleissa ja meidän kausi loppui silloinkin aina sinne puolivälieriin, kuten tälläkin kaudella, lukuunottamatta noita 90-luvun paria finaalipaikkaa ja vuoden 98 mestaruutta. Tuolloin myös näitä pienempiä maakuntien seuroja oli usein meidän edellämme, kuten just Lukko, Ässät ja HPK.

Mutta sitten meni jälleen se vuosituhannen eka kymmenys, eli vuodet 2000-2010 taas kokonaan ilman yhtäkään finaalipaikkaa ja saavutuksena vain yksi ainoa pronssi kaudelta 2003-04. Lukuisina vuosina tuolloinkin se kausi loppui aina hyvässä vaiheessa keväällä ennen mitään mitalipelejä.

Samaan aikaan muut suurseurat tai sellaisiksi laskettavat, kuten Tappara, Tepsi, Kärpät ja myös narrit taistelivat tosissaan niistä mitaleista ja lisäksi pikkuseuroista myös se HPK pelasi tuolloin erittäin hyvää lätkää ja haastoi vuodesta toiseen ihan tosissaan näitä isompia seuroja ja voittikin keväällä 2006 sen heidän ekan mestaruuden.

Tietenkin tollakin kaudella meillä olisi ollut se mestaruus ihan tarjolla, kun oltaisiin vaan päästy sinne finaaliin sitä super-yllättäjä Ässiä vastaan. Mutta meidän epäonneksi välierässä tulikin vastaan just se vaikea HPK, joka pudotti meidät viidennessä ratkaisevassa pelissä Nordiksella maalein 0-1 ja sitä ennen meille tulikin se tappio Hämeenlinnassa lukemin 4-0. Oon täysin varma siitä, että se mestaruus olisi tuolloin saavutettu, jos vaan oltaisiin sinne finaaliin Ässiä vastaan päästy, mutta kun ei niin ei.

Suurena lohtuna oli kyllä tolla vuosituhannen ekalla kympillä myös se, että miten niistä suurista panostuksista ja Hjalliksen isoista rahoista huolimatta ne narrit floppasivat myös käytännössä joka vuosi lukuunottamatta tota kevään 2002 mestaruutta, jolloin se petturi-Ville oli sitä kultaa narreille voittamassa. Olihan se kiva nähdä, kun narrit hävisi tuolloin Kärpille, Tepsille ja kenelle aina milloinkin, eikä sitä Kanada-maljaa nähty sinäkään keväänä siellä Jaffa-arenalla.
 

Pegu

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, New York Rangers, HJK, Arsenal, 1. FC Köln
Kun kirjoittelin 2000-luvun alkupuolella tänne Jatkoaikaan, kuuluin vähemmistöön. Vähemmistöön siksi, että kuuluin niihin HIFK-faneihin, joiden mielestä urheilullinen menestyminen on tärkeämpää kuin brändilätkä.

2000-luvun eka vuosikymmen oli urheilullisesti surkea. HIFK:hon ei saatu rakennettua jatkumoa 1990-luvun lopun menestyskausille (kulta ja hopea). Jalosen valmennuskausi oli myönteinen käänne edeltävän vuosikymmenen taaperrukseen verrattuna, vaikka menestystä ei heti tullutkaan. Jalosen viimeinen kausi HIFK:ssa huipentui mestaruuteen ja ainakin itse kuvittelin, että tuo saavutus olisi alkanut ohjata seuran johtamista ja joukkueen rakentamista pitkällä aikavälillä. Olin väärässä odotusteni suhteen. 2011 mestaruuden jälkeisiä HIFK:n kausia on leimannut tasapaksu ja keskinkertainen suorittaminen.

Kun olen viime vuosina lukenut HIFK-fanien kirjoittelua, on jäänyt vaikutelma, että jotain olisi muuttumassa fanien keskuudessa: urheilullinen menestyminen nähtäisiin tärkeämpänä asiana kuin brändilätkän pelaaminen. Tuo em. vaikutelma on täysin subjektiivinen, eikä mulla ole osoittaa minkäänlaista faktaa, mitä HIFK-fanit pitävät miesten jääkiekossa seuran tärkeimpänä tavoitteena. Mutta oon seurannut hyvillä mielin kirjoittelua siitä, että isolle joukolle HIFK-faneja on tärkeää, että seura menestyy urheilullisesti.

Samoin kuin muut urheilulajit, myös jääkiekko on muuttunut. Jos pitää nostaa esille yksi muutos jääkiekossa 2000-luvulla, se on pelinopeuden kasvaminen. Sen myötä jääkiekossa pelaajan taidon (mailatekniikka, luistelutaito, peliäly, taktinen osaaminen) ja luistelunopeuden merkitys on entisestään kasvanut. Karu tosiasia on se, että HIFK:n brändilätkällä ei enää pärjää modernissa jääkiekossa. Tuore esimerkki: IFK pelasi tämän kauden viimeisessä kotiottelussa KalPaa vastaan. Tuossa matsissa vikkelä KalPa luisteli HIFK:lta karkuun. Vieraille ansaittu voitto.

Mulle HIFK on urheiluseura. Siksi mun mielestä kaiken päivittäisen tekemisen HIFK:ssa tulisi tähdätä mahdollistamaan seuran urheilullinen menestys. Yhteisöllisyys on mun mielestä tärkeä arvo, mutta se ei tarkoita vain perinteiden vaalimista, vaan myös halua oppia ja kehittyä. Itsestäni tuntuu, että HIFK:n johdossa on pidetty tärkeämpänä Brewerin perinnön vaalimista (brändilätkä, ryminäpronssi jne.) kuin urheilullista menestymistä. Mulle tuo kertoo menneisyyteen jämähtämisestä. Muuta selitystä en keksi sille, miten näin vauras urheiluseura on tyytynyt näin surkeisiin urheilullisiin saavutuksiin.
 

Kampitus

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Wild, Avalanche
Kun kirjoittelin 2000-luvun alkupuolella tänne Jatkoaikaan, kuuluin vähemmistöön. Vähemmistöön siksi, että kuuluin niihin HIFK-faneihin, joiden mielestä urheilullinen menestyminen on tärkeämpää kuin brändilätkä.
Hyvää tekstiä kokonaisuudessaan. Itse en ehkä myöskään korostaisi "brändilätkää" ja vertaisi tilannetta takavuosiin. Korostaisin yleisesti sitä, että HIFKillä tulisi olla joku selkeä brändi, visio ja tapa toimia, jolla se olisi käsite kotimaisessa jääkiekossa. Ennen vanhaan tällainen oli, se oli tuo brändilätkä. Nyt viime aikoina punainen lanka on pitkään ollut kadoksissa. "Voittavia" pelaajia hankitaan menestyneistä joukkueista Lehterän tapaan isolla rahalla, vaikka sen pitäisi olla HIFK joka näyttää suuntaa. Pitäisi olla toimiva sapluuna, jossa ei tarvitse kilpailla pelaajista rahalla, vaan HIFK olisi paikka johon kaikki haluavat. Olen jo vuosia ihmetellyt miten tilanne voi olla se, että HiFK joutuu maksamaan pelaajista enemmän kuin muut, vaikka juuri tuolla Suomessa pitäisi kaikkien haluta pelata.

Tulisi rakentaa urheilullinen yhteisö, johon kaikki haluavat tulla. Menestyksekkään identiteetin rakentaminen on toki helpommin sanottu kuin tehty, Tapparan ja Kärppien voidaan ehkä ainoina joukkueina sanoa tässä onnistuneen viimeisen 20v aikana. Turussa sama ongelma ymmärrettiin ja siihen tartuttiin 5v sitten, mutta pitkällä aikavälillä sen tuloksista ei voida vielä sanoa mitään, mutta ainakin pahin luisu on loppunut. Taloudelliset haasteet voivat kuitenkin kaataa tämän projektin. Identiteetti on kuitenkin olemassa. HIFKin tulisi kuitenkin luoda sellainen identiteetti, jota muut yrittäisivät kopioida. Ei HIFK voi olla se jengi, joka yrittää seurata tekemisessään muita. HIFKin tulisi olla se jengi, joka näyttää sen suunnan. Nyt kuitenki se on jengi, jonka suunnasta kukaan ei tiedä oikein mitään.
 

Wiltord

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
HIFK:n fanit paljon ylpeilevät seuran vetovoimaisuudella, mutta olen itse miettinyt millaista se vetovoima on? Vaikuttaa liiaksi siltä, että monelle se mahdollisuus edustaa HIFK:iä on enemmän mahdollisuus tienata kovaa palkkaa ja nauttia Helsingin yöelämässä lätkätähden statuksesta. HIFK:ssä ollaan töissä ja voidaan leijua, tuloksilla nyt ei niin väliä ole. Täällä oli vasta joku hyvin esiin nostanut mitä tavoitteita HIFK:n pelaajilla enää on? Lehterellä on eläkerahat pankissa ja näytöt annettu, Åsten pelannut jo vuosikaudet joukkueessa ja ei ura enää tuosta ole kehittymässä. He ovat töissä, palo puuttuu eikä seurakulttuuri taida sellaista luoda. Se riittää että pelaa HIFK:ssa ja voi mimosoille yöelämässä kerskailla ja olla iltapäivälehdissä korea, kun joka syksy HIFK on mestarisuosikki.

En ole itse huomannut tuollaista kerskailua. Enempi kai IFK:n fanit ovat olleet kauan aikaa huolissaan siitä, että kuka tällaiseen keskikastin joukkueeseen haluaa tulla. Vanhat parhaat päivänsä nähneet pelaajat ainakin. Muutoin houkuttelu on tehtävä rahalla. Luulenpa, että olet ottanut tosissaan jotkut vitsiheitot. Täällä on paljon puhuttu siitä, että Peltosen möyrintäkiekkoon haluaa kaikki tulla pelaamaan nollanollaa. Hyvä palkka ja pitkät lomat.

Kärjistetysti uskon, että pelaajana kehittyminen, menestys ja raha ovat merkittävimmät tekijät vetovoimaisuudessa. Sitten tulee ulkopuoliset asiat kuten kaupunki ja olosuhteet, sekä miten seura hoitaa asiat esimerkiksi loukkaantumisen tullessa tai uralla etenemisen mahdollistamisen, vaikkapa sopimuksesta huolimatta.

IFK häviää menestyksessä monelle ja rahaakaan ei ole sen enempää tarjota kuin muut isommat seurat. Pelaajana kehittymiseen vaikuttaa tietenkin se, että pelipaikkoja on rajallisesti, joten nuoria kavereita silloin tällöin saadaan. IFK on se 5-7 sijojen joukkue, jolla tosin käy älyttömän hyvin katsojia, vaikka peli on pääsääntöisesti huonoa. Nuo ns. ulkourheilulliset perusasiat IFK hoitaa hyvin, siitä ei jää kiinni.

Jos IFK joskus saa jalkeille joukkueen ja valmennuksen, joka menestyy niin vetovoimaisuus varmasti kasvaa. Se jäi sanomatta, että päävalmentajalla on tietysti valtava merkitys siihen vetovoimaisuuteen. Kenen alaisuudessa halutaan pelata. En rehellisesti tiedä miten vetovoimainen valmentaja meidän kivien kääntelijämme on.
 

HC Hetu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Turun Palloseura
Tähän väliin, onpa aivan helvetin viihdyttävä ketju lukea. Mielipiteitä, jyrkkiäkin tulee ympäri maakuntaa ja IFK: n kannattajat ottaa ne iisisti vastaan. Molemmat leirit kirjoittaa avoimesti ja rankastikin mutta kaikilla kestää kauppa eikä lapsellisia kinasteluja synny, jatkakaa...viihdyn.
 

Frankie

Jäsen
Suosikkijoukkue
평양시 IFK, Philadelphia Flyers, Arsenal FC
Tähän väliin, onpa aivan helvetin viihdyttävä ketju lukea. Mielipiteitä, jyrkkiäkin tulee ympäri maakuntaa ja IFK: n kannattajat ottaa ne iisisti vastaan. Molemmat leirit kirjoittaa avoimesti ja rankastikin mutta kaikilla kestää kauppa eikä lapsellisia kinasteluja synny, jatkakaa...viihdyn.
Parhaat näkemykset tuppaavat tulemaan yleensä vihulaisten leireistä, kun siellä katsotaan IFKta ihan eri lasein. Vaikkakaan en kyllä hetkeäkään usko tätä tiettyjen vihulaisten toitottamaa, että haluaisivat IFKn nousevan resurssiensa edellyttämälle tasolle. Sellainen ihme, jos tapahtuisi (ei tule tapahtumaan tässä nykyisessä puupääomistuksessa) niin loppuisi hauskuus maajusseilla ja kitinä todennäköisesti olisi leiriin katsomatta samanlaista kuin Tappara kohtaa tällä hetkellä. Se on helppo nyt sympatiapisteiden toivossa sanoa niin ja varsinkin, kun IFK on todella kaukana tästä tasosta.
 

Tollanen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Sikäli kuin mestaruudet ovat uskottavuuden mittari, niin eihän HIFK ole oikeastaan ollut kovin uskotava resursseihinsa nähden koskaan. HIFK:n kulta-aikoja on 70- ja 80 luvut (neljä mestaruutta), mutta sen jälkeen on menty reilut 40 vuotta, jona aikana on on tullut kaksi mestaruutta. Saman veran kin Jypillä ja Kerholla. En siis puhuisi niinkään uskottavuuden katoamisesta vaan siitä, että sitä ei ole koskaan oikein ollutkaan muutamaa suonenvetoa lukuunottamata.
 

Pegu

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, New York Rangers, HJK, Arsenal, 1. FC Köln
Ei HIFK voi olla se jengi, joka yrittää seurata tekemisessään muita. HIFKin tulisi olla se jengi, joka näyttää sen suunnan. Nyt kuitenki se on jengi, jonka suunnasta kukaan ei tiedä oikein mitään.
Hyvää pohdintaa.

HIFK:n identiteetti on hakusessa. Fyysinen pelitapa ja sisukkuus ovat olleet pitkään osa HIFK:n identiteettiä. Mutta vuosien myötä myös muut joukkueet ovat alkaneet pelata fyysistä jääkiekkoa, varsinkin pudotuspeleissä. Toisaalta myös sisukkuutta löytyy muista joukkueista, joten aika on tasoittanut puntit niissä piirteissä, jotka on aiemmin liitetty vahvasti juuri HIFK:n identiteettiin.

Millainen identiteetti HIFK:lla pitäisi olla jatkossa? Tuohon kysymykseen toivoisin vastauksia tähän ketjuun. Jokaisella HIFK - fanilla on oma, yksilöllinen halunsa mennä katsomaan suosikkijoukkueensa peliä, olipa se sitten paikan päällä tai ruudun välityksellä. Olisi hienoa, jos mahdollisimman moni fani kirjoittaisi tänne, miksi kannattaa HIFK:ta ja millaisella pelityylillä haluaisi HIFK:n pelaavan. Siten saataisiin jonkinlaista osviittaa faneilta siitä, millainen urheiluseura HIFK:n tulisi olla ja millaista jääkiekkoa edustusjoukkueen tulisi pelata.

Tässä mun ehdotus HIFK:n identiteetiksi:

- Mulle HIFK on urheiluseura. Päivittäinen tekeminen HIFK:ssa - kaikissa organisaation tehtävärooleissa - keskittyy tukemaan seuran urheilullista menestymistä.

- HIFK:n tavoitteena jääkiekon SM-liigassa on joka vuosi sijoittua runkosarjassa 4 parhaan joukkoon ja edetä pudotuspeleissä vähintään välieriin.

- HIFK:n pelaaminen perustuu taitoon, luistelunopeuteen, harkittuun fyysisyyteen ja periksiantamattomuuteen. Pelaamisessa korostuu syöttötaito ja kiekkokontrolli. Edellä kuvatut kriteerit toimivat pohjana valmentajien ja pelaajien rekrytoinnissa. Seuraamme jääkiekon kehittymistä ja joukkueen pelityyliä tarvittaessa muutetaan, jotta se mahdollistaa urheilullisen menestymisen.

- HIFK:n tavoitteena on olla SM-liigan menestyksekkäin seura vuoteen 2030 mennessä. Menestyksen mittarina on se, kuinka monta kertaa v. 2025-2030 aikana seura etenee SM-liigan finaaleihin ja voittaa tuona aikana vähintään yhden mestaruuden.
 

Bafforosso

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK parhaimmillaan
Hyvää pohdintaa.

HIFK:n identiteetti on hakusessa. Fyysinen pelitapa ja sisukkuus ovat olleet pitkään osa HIFK:n identiteettiä. Mutta vuosien myötä myös muut joukkueet ovat alkaneet pelata fyysistä jääkiekkoa, varsinkin pudotuspeleissä. Toisaalta myös sisukkuutta löytyy muista joukkueista, joten aika on tasoittanut puntit niissä piirteissä, jotka on aiemmin liitetty vahvasti juuri HIFK:n identiteettiin.

Millainen identiteetti HIFK:lla pitäisi olla jatkossa? Tuohon kysymykseen toivoisin vastauksia tähän ketjuun. Jokaisella HIFK - fanilla on oma, yksilöllinen halunsa mennä katsomaan suosikkijoukkueensa peliä, olipa se sitten paikan päällä tai ruudun välityksellä. Olisi hienoa, jos mahdollisimman moni fani kirjoittaisi tänne, miksi kannattaa HIFK:ta ja millaisella pelityylillä haluaisi HIFK:n pelaavan. Siten saataisiin jonkinlaista osviittaa faneilta siitä, millainen urheiluseura HIFK:n tulisi olla ja millaista jääkiekkoa edustusjoukkueen tulisi pelata.

Tässä mun ehdotus HIFK:n identiteetiksi:

- Mulle HIFK on urheiluseura. Päivittäinen tekeminen HIFK:ssa - kaikissa organisaation tehtävärooleissa - keskittyy tukemaan seuran urheilullista menestymistä.

- HIFK:n tavoitteena jääkiekon SM-liigassa on joka vuosi sijoittua runkosarjassa 4 parhaan joukkoon ja edetä pudotuspeleissä vähintään välieriin.

- HIFK:n pelaaminen perustuu taitoon, luistelunopeuteen, harkittuun fyysisyyteen ja periksiantamattomuuteen. Pelaamisessa korostuu syöttötaito ja kiekkokontrolli. Edellä kuvatut kriteerit toimivat pohjana valmentajien ja pelaajien rekrytoinnissa. Seuraamme jääkiekon kehittymistä ja joukkueen pelityyliä tarvittaessa muutetaan, jotta se mahdollistaa urheilullisen menestymisen.

- HIFK:n tavoitteena on olla SM-liigan menestyksekkäin seura vuoteen 2030 mennessä. Menestyksen mittarina on se, kuinka monta kertaa v. 2025-2030 aikana seura etenee SM-liigan finaaleihin ja voittaa tuona aikana vähintään yhden mestaruuden.
Avaathan tälle oman ketjunsa, niin voi hallitus sitten lukea kootut selitykset.
 

Pegu

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, New York Rangers, HJK, Arsenal, 1. FC Köln
Avaathan tälle oman ketjunsa, niin voi hallitus sitten lukea kootut selitykset.
Kiitos ehdotuksesta. Avasin tälle aiheelle oman ketjun, jotta voidaan keskittää aiheen keskustelu sinne:

 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös