Hassuja ja omituisia tapahtumia tosielämässä

[Paitselo]

Tämäkin on palstalla ollut aikaisemmin, mutta tässä tämä tulee uusintana, että uudetkin palstalaiset voivat osallistua:

Niin, varmaan jokaiselle on jossakin elämän vaiheessa tapahtunut jotakin omituista/yllättävää/hauskaa tai peräti yliluonnlista. Kertokaapas tällaisista jutuista. Minäpä aloitan...

Tuossa 1980-luvun alussa opiskeluaikana asuin yksin Helsingin Kalliossa pienessä yksiössä. Halusin pysyä ajan tasalla, joten olin vähillä rahoillani tilannut Helsingin Sanomat. Kämppäni ovessa vaan sattui olemaan sellainen todella vanhanaikainen ja kapea "kirjepostiluukku" johon ei paksu sunnuntain Hesari mahtunut. Niinpä olin sopinut lehdenjakajan kanssa, että hän jättää sen "pyhähesarin" siihen oveni viereen portaikon lattialle. Se oli sitten oma päänsärkyni, jos joku epärehellinen sen ehti nyysiä ennen minua.

Noh, sitten eräänä sunnuntain aamuyönä heräsin taas punkassani, oli vielä aivan pimeää, kello näytti jotakin 04.00-05.00 välillä. Päätin mennä katsomaan, onko lehti jo jätetty sinne oveni ulkopuolelle portaikkoon.
Avasin oven ja huomasin, että lehti oli jostakin syystä tällä kertaa vähän kauempana, se oli jätetty melkein keskelle portaita... ilmeisesti joku yön kulkija oli sitä selannut mutta ei onneksi ollut vienyt sitä mukanaan. Hipsin sitten lehden noutamaan ja palasin takaisin eteiseeni. En ollut koko toimenpiteen aikana laittanut kämppääni valoja, koska osasin ulkoa jokaisen nurkan ja pöydän kulman. Heitin sitten Hesarin pöydälle ja päätin mennä vielä takaisin nukkumaan. Joten istuin siinä pimeydessä sitten sängylleni... ja sillä samalla sekunnilla meinasin paskantaa housuihini! Istuin nimittäin jonkin LIIKKUVAN PÄÄLLE ja kämpän täytti kaamea ulina ja ärinä! Poukkasin paniikissa pystyyn ja nappasin valot äkkiä päälle.
Keskellä sänkyäni seisoi pikimusta KISSA turkki pörhöllään ja häntä värisi ärhäkkänä pystyssä! Se näytti todella vittuuntuneelta, kun olin meinannut tietämättäni liiskata sen painavan perseeni alle!
Noh, mikäs siinä muuten, mutta kun minun huushollissani ei ollut kissaa! Ei siis minkäänlaista kattia!
Kun rupesin siinä sitten vähitellen rauhoittumaan ja kissakaan ei enää mourunnut äkäisenä, niin mietin kuumeisesti vaihtoehtoja kissan ilmestymiselle. Eipä siinä muuta vaihtoehtoa ollut, kuin että se oli livahtanut sisään asuntooni sillä hetkellä, kun hiippailin pimeässä sinne portaikkoon noutamaan Hesaria!

Kissa majaili sitten asunnossani viikon päivät, nimittäin koko sen ajan yritin ottaa selvää, että mistä naapurista se oli mahdollisesti karannut. Laitoin oikein tiedotteita kissasta lähikauppojen ilmoitustauluille ja kyselin kaikilta lähitalojen asukkailtakin katista.

Mutta niin siinä vaan kävi, että tänäkään päivänä minä EN TIEDÄ, mistä se kissa tuli!
Kisulille kävi kuitenkin mielestäni ihan hyvin. Se sai kodin erään sukulaiseni luota ja vietti siellä kissamaisen onnellista elämää peräti 12-vuotta, ennenkuin kutsu kävi "taivaallisiin kissajoukkoihin".

PS. Kissa oli sukupuoleltaan uros, ja löydettäessä oikein hyvässä kunnossa. Se oli leikattukin ja turkki kiilsi komeasti mustana... joten JOKU siitä oli hyvää huolta pitänyt. Siis jollakin oli kova itku ja kaipuu kissan perään, luulisin. Muuten, minulla oli sitten kunnia antaa kissalle uusi nimi. Se sai nimekseen Mystery, vaikka sitä yleensä sitten kutsuttiinkin Teroksi. Noihin kahteen nimeen se reagoi elämänsä loppuun saakka... niin ja kissanruokapurkin avaamisen ääneen...

Että sellainen tapaus, kertokaas omia sattumuksianne...

 

[JHag]

Aargh!!

Taas tuli aika muistella tätä tapausta, josta kirjoittelin jo uniaiheiseen ketjuun pari kk sitten, mutta laitetaanpa tähän uudestaan kun sopii hyvin....ja tämä on totta, repikää siitä hjuumoria vaikka tähän uni (jaettu) liittyykin:

---

Tuollaiselle saman unen jakamiselle on joku termikin, mutta en muista sitä. Aika ainutlaatuista kuitenkin ja minullakin on siitä ihmeellinen kokemus nuoruudesta silloisen tyttöystäväni kanssa.

Asuin tuolloin Haagassa ja mimmifrendi oli meillä yötä, vanhemmat ja pikkubroidi poissa, viikonlopun vietossa mummolassa. Näin yöllä ihmeellistä unta, jossa minut vietiin veden alla kulkevaan alukseen. Tunnelma oli outo ja aika epämiellyttävä, en muista paljon muuta kuin sen veden alla nopeasti kulkevan aluksen. Ne, jotka minut sinne veivät olivat ihan hahmottomia/kasvottomia olentoja, ei kuitenkaan ihmisiä. Kerroin tyttöystävälle, tai siis aloin kertoa, kun heräsin hiestä märkänä aamulla ja tyttöystävä aloitti aivan samaan aikaan omasta unestaan. Siinä hänet oli viety ilmassa lentävään alukseen!!!

Tunnelman paranormaalia aspektia lisäsi se, että koko seuraavan päivän oli aivan epätodellinen olo, samoin tyttöystävällä. Naureskeltiin väkinäisesti koko jutulle. Alkuillasta huomasin ihmeellisen punoittavan jäljen kädessäni kämmenselässä. Näytti ihan ihottumalta tai paremminkin hyönteisen puremalta. Silloin oli marraskuu jo pitkällä ja satoi aivan helvetisti ja jotenkin tuntui oudolta, että hyttysiä tms. vielä olisi pörräämässä. Näytin jälkeä tyttöystävälle, joka valahti ihan kalpeaksi. Hänellä oli samassa paikassa, tosin eri kädessä, samannäköinen kutiava ihottuma.

Aika creepy juttu, suoraan Salaisista kansioista, jota tuolloin ei ollut olemassakaan. Mutta ei sen kummempia jälkiseuraamuksia. Eikä uusia vastaavia kokemuksia. Kaikelle voi olla luonnollinenkin selitys, mutta voi olla olemattakin. Enpä kuitenkaan ole tuolla juuri päätäni vaivannut jälkikäteen. Ainoa mikä ihmetytti tuolloin oli eri paikkoihin sijoittuminen; minä veden alle ja tyttöystävä ilmaan. Kummallakaan ei kuitenkaan tarkempaa muistikuvaa lennnosta/ajelusta.

Tapsa Rautavaaran sanoin: hyvät lukijat, tämä tarina on tosi!

 

[Ruutiveijari]

Totta tämäkin.

Eräänä joulukuun aamuna vuonna -93, eli kun olin 13 vuotias, kipitin herättyäni vessaan ja ihmettelin outoa kutinaa selässä. Ajattelin, että huonosti ollut lakana tms, tuntui sormella pieni painaumia ympäri selkää.
Suihkun jälkeen kun pyyhe lantiolla saavuin keittiöön aamupalaa hakemaan niin sisko kirkaisi ääneen ja osoitti sormella selkääni. Siihen oli yön aikana ilmestyneet TODELLA tummanpunaiset ja noin 2 mm syvät punaiset viirut. Niitä oli yhteensä 9 kpl ja niistä muodostui jotain pientä kuviota jopa (ihan kuin kiinalainen kirjoitusmerkki, kuten sen aikainen tyttöystäväni totesi).
Niitä tutki kolme iholääkäriä, kaksi neurologia (toisten tutkimusten yhteydessä tosin) ja monta terveyskeskuslääkäriä - eikä kukaan osannut selittää mistä moiset olisivat voineet tulla. Ruoska tai esimerkiksi tulikuuman grillin päälle kaatuminen olivat ainoat selitykset. Sanoivat, että ei tuollaisia voi ilman huomattavaa kipua ihmiselle aikaan saada.
Ja sen yön aikana olivat ilmestyneet. Edellisiltana kun oltiin oltu saunomassa niin varmasti joku olisi ne silloin jo huomannut (käytiin samaan aikaan veljen ja isän kanssa silloin).

Nykyään ne jäljet ovat yhä selässä. Huomattavasti vaaleampina ja pari on kokonaan kadonnut. Mutta syvinä yhä. Sormella tuntee kun vetää sitä ylös-alas alaselällä.

Niin. Ja lisäksi minulta on joskus murtunut kolme alinta kylkiluuta vasemalta puolelta eikä niitä ole korjattu. Nykyään näkyy sydämenlyönnit ihon läpi rasituksen jälkeen.

 

[JHag]

Pistetään yksi kevyempikin tänne ettei menisi liian creepy-kamaksi, eihän tänne uskalla enää kukaan vastata näiden psykojuttujen (mutta helvetin hyvien!) jälkeen:D

Tämän tapahtui ollessani Stockiksessa opiskeluaikana sairaaladuunissa 80-luvulla. Asuttiin sairaalan asuntolassa useimmat muualta tulleet hoitajat -Suomesta, Pohjois-Ruotsista, Marokosta etc. ja sukupuolet mukavasti sekaisin eli aikamoista säpinää oli ilmassa koko ajan..

Kämppä- eli solukaverini Olle jostain Ruotsin Lapista oli vongannut yhdeltä suomalaistytöltä jo pitkään ja kerran yhteisen ja hyvin sumuisen asuntolan jengin kanssa vietetyn ravintolaillan jälkeen päädyttiin kämpille ja Olle pääsi kuin pääsikin tytön huoneeseen.

Aamuyöllä Olle tuli takaisin aika vihaisen mutta huvittuneen oloisena. Jutussa oli käynyt niin, että tyttö oli laittanut ns. kioskin kiinni ihan viime hetkellä kuitenkin ja pistänyt Ollen lattialle nukkumaan. Tyttö nukahti heti ja vittuuntunut Olle päätti lähteä kämpille. Eteisessä ollessaan hän sai kuningasidean - hänellä oli yllättäen aika tanakka paskahätä ja hän ajatteli suorittaa toimituksen tyttöjen (silläkin oli solukaveri) vessassa. Mutta vessaan hän otti mukaan tytön kengän, pitkävartisen saappaan, ja toimitti ns. asiansa sinne....ja jätti saappaan eteiseen.

No, juttuhan kruunaantui sillä, että saapas oli ollut sen viattoman kämppäkaverin, kuten koko asuntola sai kuulla seuraavana päivänä. Mutta eipä se juuri tunnelmaa haitannut...olisipa ollut kiva olla kärpäsenä katossa!

Tämä kenkään paskominenhan on jonkinasteinen urbaanilegenda ja siitä se Ollekin varmaan idean sai - mutta minä vannon ja vakuutan että tämä juttu tapahtui ihan oikeasti St.Eriks Sjukhusetin asuntolassa vain paria kuukautta ennen Palmen murhaa...sinnehän se Palme sitten tuotiin.

 

[Paitselo]

Ja sitten tällainen hölmöily...

Tämäkin tapahtui joskus (kiimaisena) opiskeluaikana.
Olin jossakin marketissa ruokaostoksilla ja olin ehtinyt pyöriä ostoskärryjeni kanssa siellä hyllyjen välissä jo sen verran, että kärryyn oli kertynyt jotakin limua, maitoa, leipää, tonnikalapurkkeja ym. tavallista stuffia. Silloin huomasin kun hyllyrivistön päässä eteni kärryineen hiljakseen ihmeellisen kaunis, vaalea nainen. Neidolla oli TODELLA LYHYT minihame ja kauniit pitkät sääret. Eikä siinä navan yläpuolisessa osastossakaan ollut mitään vikaa, päinvastoin neito oli kaikinpuolin sen näköinen, että olin varma kuulevani ostossessioni aikana kun jossakin päin kauppaa suuri hernesoppatölkkikasa kaatuu kolisten, kun joku kuolaava miesasiakas törmää siihen, koska ajatukset ovat ihan muualla kuin ostoskärryn reitinvalinnassa!
Seurailin himokkaana neidon kumartelua ja kurkottelua sitten pitkin kaupan käytäviä aina kassajonoon saakka. Siinä jonon päähän pysähtyessäni havahduin katsomaan sitten sitä lykkimääni kärryä. Se nimittäin oli täynnä ISOJA VIHREITÄ VESIMELOONEJA!

Että sillai... olin kai sitten ollut niin sen vaalean donnan lumoissa, että jossakin vaiheessa häntä seuraillessani ja pysähdellessäni olin vahingossa onnistunut hukkaamaan sen oman kärryni ja ottanut jostakin hyllyjen risteyksestä ilmeisesti kärryn, josta jonkun myyjän oli tarkoitus täyttää hedelmätiskiä.
Meni siinä vähän noloksi... viereisessä kassajonossa seissyt vanhempi rouva katsoi minua kuin halpaa makkaraa...
En tiedä huomasiko SE blondi mitään, tein nimittäin u-käännöksen meloonilastini kanssa ja häivyin kärryn pyörät vingahdellen hyllyjen väliin...

 

[mauri]

Re: Totta tämäkin.

Viestin lähetti theLock
... sisko kirkaisi ääneen ja osoitti sormella selkääni. Siihen oli yön aikana ilmestyneet TODELLA tummanpunaiset ja noin 2 mm syvät punaiset viirut. Niitä oli yhteensä 9 kpl ja niistä muodostui jotain pientä kuviota jopa (ihan kuin kiinalainen kirjoitusmerkki, kuten sen aikainen tyttöystäväni totesi).
Niitä tutki kolme iholääkäriä, kaksi neurologia (toisten tutkimusten yhteydessä tosin) ja monta terveyskeskuslääkäriä - eikä kukaan osannut selittää mistä moiset olisivat voineet tulla. .

ihan selvä juttu; jokku eilienit oli kaapanneet sut yöllä sun tietämättä ja tehneet jotain kokeita.pahempi homma.

 

[Paitselo]

Lisää...

Ollaan edelleen "kultaisella" 1980-luvulla. Helsingissä oli siihen aikaan suosittu disco nimeltä Kultainen Orava. Tämä "Squirreli", kuten sitä kaveripiirissä kutsuttiin, oli minunkin kantapaikkojani siihen aikaan kun piti otsa hiessä metsästää naisriistaa.

Olin siis vielä poikamies. Sitten eräänä viikonloppuna olin jälleen kerran Oravassa tarkistamassa sen iltaista "lihatiskitarjontaa" (hyi, hyi, millaista kieltä!) ja kapakka oli aivan täynnä juhlijoita.
Istuin baaritiskin ääressä sellaisella todella korkealla baarijakkaralla ja siitä oli hyvä näkyvyys suoraan tanssilattialle. Siinä oli hyvä paikka bongailla tanssivia tytteleitä.
Olin jo muutaman disco-biisin ajan seurannut katseella erään oikein kivan näköisen tytön tanssimista ja katseemme kohtasivat useaampaankin kertaan. Olin jo päättänyt hakea tyttöä tanssimaan heti kun hän pääsisi eroon sen hetkisestä kavaljeeristaan. MUTTA, kun biisi loppui, alkoi disc-jockey soittaa hitaita kappaleita ja tyttö häipyi tanssilattialta jonnekin... kenties "puuteroimaan nenäänsä". Olin vähintään yhtä pettynyt, kuin se karju jonka tyttö jätti hölmistyneenä lattialle seisomaan hitaiden alkaessa soida...

Hitaat biisit sitten loppuivat ja kapakan täytti taas mahtipontinen discojumputus. Silloin ällistyin. Nimittäin se ihastelemani tyttö ilmestyi tanssilattialle YKSINÄÄN TANSSIMAAN, ja siinä heiluessaan tuijotti koko ajan minua silmiin! Tyttö tuli sitten lähemmäs ja huusi minulle että "eikö iso poika tule tanssimaan?"
Noh, minähän olin heti valmista kamaa! Sattui vaan olemaan niin, että minulla oli jalassani sellaiset korkeakorkoiset cowboybuutsit. Ja kun olin ne buutsien korot juntannut sen korkean baarijakkaran "lepuutusrautoihin", niin nehän pysyivät niissä kiinni vielä siinäkin vaiheessa kun olin nostanut perseeni ylös jakkaralta ja yläkroppa teki jo lähtöä tanssilattialle... siinä vaiheessa kuvioon astui painovoiman laki... pitkä mies kun kaatuu korkealta, niin se on komeaa nähtävää (muiden kuin kaatujan mielestä)... kaaduin siis suoraan turvalleni siitä baarijakkaralta!
Ensimmäinen, joka tuli hädissään luokseni, oli juuri tuo minua tanssimaan pyytänyt tyttö... jengi ympärillä nauroi katketakseen ja tarjoilija katsoi siihen malliin, että nyt riitti tarjoilut tuolle karpaasille.

Nyt, vuonna 2001, minulla ja tuolla tytöllä on kaksi yhteistä lasta.
Ja päivääkään en vaihtaisi pois!
Mitä tästä opimme? Ainakin sen, että kannattaa katsoa, koska kaatuu ja missä kaatuu...

 

[JHag]

Sääli, ettei tänne voi heittää ihan kaikkia juttuja, mitä on tapahtunut. Sensuuri iskee, jos ei moderaattorien taholta, niin sitten ihan tällainen perinteinen itsesensuuri. Mulla olisi mainio juttu äidistä ja tyttärestä.....mutta olkoon, se tapahtui kaiken lisäksi Turussa.

Mutta tässä yksi tapaus edelleen Stockiksesta:
Meillä oli asuntolassa hauska kilpailu kerätä yöllisiltä kännäilyreissuilta erilaista rekvisiittaa kämpille. Pääasiassa liikennemerkkejä, kokonaisia terassipöytiä tuoleineen jne.

No, oltiin kerran tulossa, meitä oli kolme kaiffaria, Mariahissen-nimiseltä tosi asialliselta klubilta kämpille ja käveltiin lämpimänä kesäyönä kolmen aikaan. Tultiin Kungsgatanille, missä oli juuri suljettu eräs rafla, jossa oli kesäterassi. Koska oli lämmin kesä, ei pöytiä ja tuoleja oltu viety sisälle, vaan ne oli kiinnitetty ketjulla ja jätetty kadulle. Mutta eihän ne kovin hyvin olleet kiinni ja saatiin siitä saaliiksi kolme tuolia ja pöytä ja matka jatkui...

...pari korttelinväliä niitä raahattuamme kuultiin tuttua pii-paa-pii-paa ääntä takaapäin ja nähtiin jo kaukaa, että poliisiauto on tulossa. Oltiin ihan keskellä suojatietä risteyksessä ja noin 3 sekunnin palaverin jälkeen pistettiin tyynesti pöytä maahan puolivälissä matkaa olleelle levikkeelle ja tuolit ympärille. Ja sitten vain istuttiin pöytään. Poliisiauto hiljensi meidän kohdalla ja me heilutettiin iloisesti poliiseille. Pieni hiljainen hetki, jolloin auto vain seisoi paikallaan - ja sitten taas siireenit ja valot päälle ja matkaan. Ilmeisesti kohti varsinaista kohdetta.

Ja saatiin sitten kamat kämpille. Tarinan opetus: kun on tarpeeksi röyhkeä, menee mikä tahansa juttu läpi:D

 

[Sistis]

Ufohommia...

Jeps, täällä kertoiltiin jo noita ufo-juttuja, joten kannampa minäkin korteni kekoon.

Joskus muutama vuosi sitten, olisiko ollut 96, pyöräilin kaveriltani kotiin. Oli pimeä syysilta ja kaverini asui hieman syrjemmässä. Pyöräilin pimeää valtatietä kohti asuinkuntani keskustaa. Siinä laskiessani loivaa alamäkeä katsoin vasempaan ja näin siellä radiomaston valoineen. En sinällään kiinnittänyt huomiota siihen, että maston yläpuolella oli aivan saman värinen valo, kuin maston huipulla, ajattelin, että kyseessä oli maston valot, joista toinen oli jostain syystä jonkin verran alempana. Kun katsoin uudemman kerran vasemmalle, pulssini alkoi hakkaamaan tuntuvasti. Ylempi valo oli siirtynyt selkeästi mastosta oikealle. Aloin polkemaan entistä lujempaa, mutta huomasin, että valo tuli koko ajan minua kohden. Kun käännyin valtatieltä tielle, joka vei asuinalueelle, jossa asuin, tuo valoilmiö ylitti minut. Siinä vaiheessa huomasin, että taivaalla oli runsaasti pilviä, joten tuo vekotin lensi suhteellisen matalalla. Lentokone se ei ainakaan ollut, siitä olen täysin varma. Helikopterista en tiedä, en ole semmoista nähnyt pimeällä. Ainakaan sellaista ääntä se ei pitänyt... Vieläkään en ole keksinyt, mikä olisi kyseessä. Ai niin... en siltikään oikein usko ufoihin.

 

[Paitselo]

Re: Ufohommia...

Viestin lähetti Sistis
Jeps, täällä kertoiltiin jo noita ufo-juttuja, joten kannampa minäkin korteni kekoon.

Joskus muutama vuosi sitten, olisiko ollut 96, pyöräilin kaveriltani kotiin. Oli pimeä syysilta ja kaverini asui hieman syrjemmässä. Pyöräilin pimeää valtatietä kohti asuinkuntani keskustaa. Siinä laskiessani loivaa alamäkeä katsoin vasempaan ja näin siellä radiomaston valoineen. En sinällään kiinnittänyt huomiota siihen, että maston yläpuolella oli aivan saman värinen valo, kuin maston huipulla, ajattelin, että kyseessä oli maston valot, joista toinen oli jostain syystä jonkin verran alempana. Kun katsoin uudemman kerran vasemmalle, pulssini alkoi hakkaamaan tuntuvasti. Ylempi valo oli siirtynyt selkeästi mastosta oikealle. Aloin polkemaan entistä lujempaa, mutta huomasin, että valo tuli koko ajan minua kohden. Kun käännyin valtatieltä tielle, joka vei asuinalueelle, jossa asuin, tuo valoilmiö ylitti minut. Siinä vaiheessa huomasin, että taivaalla oli runsaasti pilviä, joten tuo vekotin lensi suhteellisen matalalla. Lentokone se ei ainakaan ollut, siitä olen täysin varma. Helikopterista en tiedä, en ole semmoista nähnyt pimeällä. Ainakaan sellaista ääntä se ei pitänyt... Vieläkään en ole keksinyt, mikä olisi kyseessä. Ai niin... en siltikään oikein usko ufoihin.

>>> Duoda duoda... siis minkälaista ääntä "se" sitten piti? Et siitä kertonut mitään? Why not? Ja minkä kokoiseksi sen arvioisit? Pesukone? Jalkapallokenttä? Selvennystä, kiitos...

 

[Sistis]

Noh, itseasiassa minkäänlaista ääntä ei kuulunut siinä vaiheessa... kokoluokkaa on aika vaikea sanoa. Sanotaan, että pesukoneen ja jalkapallokentän välimaastossa.

 

[JHag]

Minä olen nähnyt UFOn - tai ainakin lentävän esineen, jota en tunnistanut. Se värisi ja piti sähkömäistä sirinää, kuin miljoona heinäsirkkaa. Ihan kipeetä. Olin 13 v ja mökillä Jämsässä soutelemassa, tai itse asiassa uistelemassa, faijan kanssa. Ei mitään mahdollisuutta ainakaan lentokoneeksi tai kopteriksi. Faija epäilee vieläkin pallosalamaa...voipi ollakin, mutta kun siinä oli monenvärisiä valoja? Siksi minuakin kiinnostaa pitikö Sistiksen havainto minkäänlaista ääntä?

 

[Sistis]

Kuten jo mainitsin ylempänä, niin vehje ei muistaakseni pitänyt mitään ääntä, ei ainakaan ole jäänyt erityisemmin mieleen. Väriltään se oli punainen, aivan saman värinen, kuin radiomaston valot. Se liikkui suurin piirtein samalla nopeudella, kuin lentokoneet, mutta kuitenkin se lensi sen verta matalalla, että olisi ainakin luullut, että jotain ääntä kuuluisi, jos kyseessä olisi ollut joku normaali lentohärveli.

 

[Demon Allbran]

Re: Totta tämäkin.

Viestin lähetti theLock
Siihen oli yön aikana ilmestyneet TODELLA tummanpunaiset ja noin 2 mm syvät punaiset viirut. Niitä oli yhteensä 9 kpl ja niistä muodostui jotain pientä kuviota jopa (ihan kuin kiinalainen kirjoitusmerkki, kuten sen aikainen tyttöystäväni totesi).

Mullekin ilmestyi punaisia viiruja selkään, enkä vieläkään tiedä miksi. Kuljen sen verran harvoin paidatta, etten edes tiedä missä ajassa viirut ilmestyivät. Minkäänlaista kutinaa en koskaan ole tuntenut, joskus vaan selkää raapiessani huomasin pieniä kohoumia (niin, ei siis mitään 2 mm syviä "kuoppia"). Arvet on selässä vieläkin, haalistuneina tosin. Lääkärille en ole niitä edes näyttänyt, kun ei niistä mitään vaivaakaan ole ollut.

 

[fiftyeight]

Keltaisilta sivuilta varmaan löytyy sopivia puhelinnumeroita malliin "psykiatrista hoitoa"....

 

[Timbit]

Onko kellään mitään sitä vastaan, että myönnämme Predatorille palkinnon "Omalaatuisin ja koomisin tapa löytää elämänkumppani"?

 

[Rocco]

Oli jälleen se kuuluisa 80-luku. Olin keskellä päivää kotona ja yllätti siinä ihan normaali urinointitarve. Kun menin vessaan niin aluksi lorottelin pitkin posliinireunaa. Sitten hetken päästä päätin lorotella pöntön pohjalle ja suoraan veteen niin siitä syntynyt ääni oli kuin puhelimen sointi. Hieman hätkähdin ja nostin kultaisen suihkuni takaisin pöntön takaposliiniin ja mietin hetken syntynyttä ääntä, sitten lorauttelin taas veteen ja sama ääni syntyi juuri samalla hetkellä kun elimistöni nestepoisto halkaisi veden pintajännityksen. Tämän jälkeen kun tarpeeni sain hoidettua niin huomasin että puhelin se siellä oikeasti soi.

Kaksi ekaa soittoa soivat juuri prikulleen samaan aikaan kun urea halkoi H2O:ta pöntön pohjalla.

Jostakin kumman syystä tämä juttu on jäänyt kummittelemaan...

 

[King]

Meikäläiselle on sattunut tällainen juttu:

En tiedä onko unta vai totta, mutta siihen johtopäätökseen olen päätynyt, että se oli unta. Mutta eräänä yönä heräsin ja siinä kerrossänkyä ylös oli kiipeämässä joku hohtava hahmo. Vihreänkeltaiselta hohtava ukko siinä katseli meikäläistä ja rupesin siinä broidia potkimaan hereille, mutta tämähän ei herännyt sitten millään vaikka kuinka lujaa hutkin. Ukko näytti aivan langanlaihalta ja aivan helvetin rumalta. Ja joku Hessu Hopo hattu päässä. Sitten en enää muuta muistakkaan. Tästä hatusta päätellen oli pakko kyseessä olla uni. Mutta outo tapahtuma tuo ainakin oli.

Unista puheenollen, tässä lauantain ja sunnuntain välisenä yönä näin joukossaan ihmeellisen unen.

Unessa eräs kaverini, joka muuten kirjoittelee tällekkin palstalle(sokos), oli kuollut auto-onnettomuudessa. No sitten tämä kaverini soittaa minulle ja sanoo, että moi, mä kuolin auto-onnettomuudessa, sitten yhtäkkiä olin onnettomuus paikalla ja auto oli tuhannen päreenä ja kaveri vieressä olleen ojan pohjalla kuolleena vieressään isänsä joka siinä huusi kovaan ääneen, että Atte, eieieieieieieeiie!

Samana yönä näin unta, että Caloun teki maalin uskomattomalla vedolla yläkulmaan.:)

 

[Paitselo]

Viestin lähetti Designer
Onko kellään mitään sitä vastaan, että myönnämme Predatorille palkinnon "Omalaatuisin ja koomisin tapa löytää elämänkumppani"?

>>> Kiitos kunniasta! Tuo minun "iskutyylini" on ihan vapaasti kokeiltavissa. Eihän sitä koskaan tiedä, jos vaikka tärppäisi...;)

 

[Sistis]

Tässä on mielestäni melko erikoinen juttu. Kyseessä on lyhennelmä Iltalehden tämän päivän jutusta, joka on kokonaisuutena tässä: http://www.iltalehti.fi/2001/11/26/20011126_uuKolari.shtml

Sinällään vakavasta uutisesta löytyy yksi huvittava kohta:
-clip-
Verikokeiden tulos saadaan parin viikon kuluttua, kertoo onnettomuutta tutkiva vanhempi konstaapeli Jorma Ollila Nokian poliisista.
-clip-

Konstaapeli Jorma Ollila, NOKIAN poliisista.

:D

 

[Tunkki]

Viestin lähetti Sistis
-clip-
Verikokeiden tulos saadaan parin viikon kuluttua, kertoo onnettomuutta tutkiva vanhempi konstaapeli Jorma Ollila Nokian poliisista.
-clip-

Konstaapeli Jorma Ollila, NOKIAN poliisista.

Ehdinkin jo ihmetellä, mikä tässä jutussa on ihmeellistä. Selvennyksesi sen onneksi paljasti.

 

[vilpertti]

Viestin lähetti Tunkki
Ehdinkin jo ihmetellä, mikä tässä jutussa on ihmeellistä. Selvennyksesi sen onneksi paljasti.

:D

 

[masaman]

Viestin lähetti Designer
Onko kellään mitään sitä vastaan, että myönnämme Predatorille palkinnon "Omalaatuisin ja koomisin tapa löytää elämänkumppani"?

ihan samaa mieltä:D

kyl on äijäl käyny aika maukas munkki, kih, kih, kih....

itel jos noin käveis ni ei saatana kyl tulis kukaa muija auttamaa:rolleyes: nauraisivat vaan, perkeleet!!!

oikein pistää vihaksi, nyt naiset auttamaan kaatuilevia miehiä, ettei Suomi alikansoitu :mad:


että tämmöstä..

 

[Paitselo]

Haarukkatonttu iski jälleen...

Kai tässä pitää todellakin ruveta uskomaan joihinkin outoihin "kotitonttuihin", jotka pöllivät kotona (ja myös työpaikalla) kaikenlaista tavaraa. Tänään iski nimittäin HAARUKKATONTTU työpaikkani ruokalassa.
Siis olin jonottanut lounastunnilla kiltisti ruoka-annokseni ja pääsin sitten ihan tarjotintani kaatamatta pöytään istumaan. Mutta sitten helvetti repesi irti! Joku kollega käveli siitä minun vierestäni sapuskat käsissään omalla tarjottimellaan, kun hänen toinen jalkansa nappasi kiinni siinä minun pöytäni vieressä lattialla olevaan puoliksi irtonaiseen saumauslistaan. Seuraus oli se, että hän horjahti minuun päin... josta seurasi se, että hänen tarjottimensa osui minua ohimoon... js siitä taas seurasi se, että tarjottimella ollut salaattiannos kastikkeineen roiskahti minun päähäni. Se oli varmaan ihan pittoreski näky, kun istuin siinä kiinankaalit ja oliivit tukastani valuen. Jess!
Noh, siihen tuli sitten kaikenlaista auttajaa paikalle... sain suolakurkut ja muut lisukkeet siivottua naamaltani. Kollega oli tietenkin kovin pahoillaan, ja hetken siinä kumpikin teeskenteli tyyliin "no, sattuuhan noita... ei se mitään.... hyvää ruokahalua vaan yms"... sitten kun vihdoinkin pääsin jatkamaan omaa ruokailuani, niin huomasin että haarukka oli tarjottimeltani kadonnut. Istuin yksin siinä pöydässä, joten tilaa oli... mutta ei sitä haarukkaa missään näkynyt. Kumarruin sitten katsomaan pöydänkin alle, vaan ei näkynyt sielläkään kiiltelevää Hackmanin terästä. Niinpä päätin hakea uuden aterimen... nostin pääni sieltä pöydän alta ja silloin siinä oli menossa joku toinen kollega ohitseni... iskin pääni altapäin hänen käsissään olevan tarjottimen pohjaan sillä seurauksella, että tarjottimella olevat rehut ja soosit kaatuivat viereissä päydässä istuvan tyylikkään jakkupukuisen rouvan syliin...
Siis eihän tuollaista perkeleellistä kaaosta voi saada aikaan mikään muu, kuin jokin pirullinen ja näkymätön tonttu! Tässä tapauksessa sen täytyi olla Haarukkatonttu, koska se halusi täydentää tuhotyönsä nyysimällä minun haarukkani...

 

[belenos]

Heh minä kävelin tänään koulun käytävällä 7 x samaa muijaa päin :) no eipä tässä mitää mutta väistettii joka kerta samaaan suuntaan. sitte on kans yks ufo homma koska en itse pääse juuri ikinä kaupan ovista sisään kun ne paskiaiset ei tahdo aukasta sitä ovea millään. sitte kans joskus 95 leirikoulussa nukuttiin kodassa ja onnistuneesti olin saanut paidan pois unissaan, no niimpä oli saanut viereinen tyttökin no ei tässä vielä kaikki mutta kun nähtiin samaa unta että mentiin laivalla kihloihin niin se meni jo yli hilseen.