Harrin kannalta toivon mahdollisimman hyvää tulosta. Kaveri oli nuorena maailman kaikkien aikojen lahjakkain heittäjä. 1995 Haatainen heitti 700 gramman keihäällä 17-vuotiaiden maailmanennätyksen 91,08. Muistaakseni tuon tuloksen on sittemmin rikkonut vain Thorkildsen - tosin hänkin oli ennätyksen tehdessään useita kuukausia vanhempi kuin Haatainen oman ennätyksensä tehdessään.
Aikuisten keihäällä Haatainen heitti ennätyksensä 86,63 ollessaan vasta 23-vuotias. Tuossa iässä keihäänheittäjät eivät ole vielä kehityskaarensa lakipisteessä, vaan Haataisen olisi pitänyt nousta kahdessa vuodesta yli 90 metrin mieheksi. 90 metrin rajan lähelle hän pommittikin etelän harjoitusleirillä keväällä 2002. Sille kesälle oli paljon odotuksia, mutta toukokuun alussa ympäri pyörähtänyt nilkka pakotti tauolle, eikä loppukesänä enää samaa virettä löytynyt. Sen jälkeen alkoivatkin selkävammat, kun yksi selkänikama halkesi kolmeen osaan, ja sitä parsittiin kasaan useamman kerran.
Vamman seurauksena ennenkin epävarma tekniikka muuttui entistä epävarmemmaksi. Fyysisesti Haataisella pitäisi olla edellytykset jopa yli 88-metrisiin, mutta hänen tekniikkansa on niin epävarma, että vaatii myös hyvää tuuria, että palaset loksahtavat kohdalleen täydellä vauhdila heitettäessä. Haataisen tyyppivirhe on 2000-luvun alusta lähtien ollut se, että hän heittää keihään liian korkealle jopa 40-43 asteen nousukulmaan. Optimaalinen taitaa olla reilusti vähemmän. Toinen ongelma kotimaan kisoja ajatellen on ollut se, että arka selkä ei kestä koleaa säätä kovinkaan hyvin. Ei ollutkaan ihme, että Haatainen heitti tuon tämän kesän huipputuloksensa helteessä.
Haataiselle pitää nostaa hattua siitä, että on jaksanut treenata omatoimisesti täysillä tiputtuaan kaikkien valmennus- ja treenitukien ulkopuolelle. Jo siitäkin syystä toivoisi, että hän onnistuisi arvokisoissa.
