Re: Re: Re: Re: Re: Tuohimaasta ja Apesta...
Viestin lähetti Senior
Lainaamaani voisin toistaa itseäni. Siksipä
I love this Team.
Miksi se poru jaksaa Sinua TheAnimal toistuvasti ihmetyttää? Eikö kannattajilla ole siihen oikeus ja kukin tekee sen omalla tyylillään? Miksi siitä narinasta pitää itseensä ottaa? Voihan sitä olla jatkuvan narinan yläpuolella. IFKillä on näköisensä kannattajat, joista pääsääntöisesti kannattaa olla ylpeitä. Tämä ihan näppituntumalla, kun katsoo hallilla vuodesta toiseen samojen naamojen aina harmaantuvia hiuksia ja uurtuvia kasvoja.
Miksi pitäisi edellyttää kirjoittajilta analyyttiistä päättelyä, puolueettomuutta, kokonaisuuden hahmottelukykyä ja ammatillista kiekkotuntemusta? Jätä omaan arvoonsa ne kirjoittajat ja kirjoitukset, jotka koet vastenmielisiksi. Ollaan mieluummin ylpeitä siitä, että meillä on kannatettavana seura, joka puhututtaa lupauksensa mukaisesti. Karavaani kulkee.
Itselleni IFK on aina edustanut yksilöllisyyttä. Niin joukkueen kuin kannattajiensakin osalta. Yksilöys on korostunut siinä miten asiat hoidetaan. Ensin tehdään ja sitten annetaan muiden hoitaa kommentointi. Niin pelikentällä kuin kentän ulkopuolella kabineteissakin. Tämä miellytettävyyden puute sekä yhdistelmä suomenruotsalaisuutta ja (pää)kaupunkilaisuutta ovat olleet riittävä tekijä viha(-rakkaus)-suhteen syntymiseen muilla mailla vierahilla. IFK ei ole jaksanut ryhtyä kumartelemaan muiden heikkouksille tai vahvuuksille, oma tekeminen on riittänyt. Muut tehkööt mitä lystäävät, meitä ei jaksa kiinnostaa.
Periaatteessahan näin sen pitäisikin olla. Kannattaa kiinnittää omaan tekemiseensä enemmän huolta kuin muiden vastaavaan. Jos omat aseet eivät tahdo riittää, niin sitten vasta voi kääntyä katselemaan että missä muut menevät. Silloinkaan ei ole ollut tarkoitus matkia muiden konsepteja. Tätä IFK onkin tehnyt lähes koko olemassaolonsa ajan. Siksi IFK on luonut uutta liigan sisälle, hyvässä ja pahassa. Siitä on syntynyt niin oma kuin vieraidenkin käsitys itsenäisestä organisaatiosta, jota ei pysty horjuttamaan tuulen tuiverrus eikä viiman vaikerrus. Tämä onkin ollut sitten se IFK:n vahva ja samalla heikko kohta. Kun ei olla hankittu kavereita kabineteissa, niin puukkoa on tullut selkään sitten heikkouksien hetkillä päätöksiä tehtäessä. Sama pätee lehdistöönkin. IFK ei ole hankkinut tarpeeksi kavereita leikkikehässään vaan on pyrkinyt oleilemaan omassa nurkassaan omia leikkejään leikkien. Tämä on riittänyt, mutta aikaansa seuraamattamuus on maksanut sitten menestystä.
Tämä sama ajatusmalli on levinnyt myös IFK:n pelaajahankintoihin. "Ei me lähdetä kenestäkään tappelemaan" tarkoittaa lähinnä sitä, että pelaajan hankintakustannusten noustessa ja neuvotteluiden pitkittyessä ollaan annettu periksi. "Ei kukaan ole sen palkan arvoinen" ja "meillä ei ole käyttöä tuonkaltaisille pelaajille" on sitten ulospäin suunnattu viesti, että ainoastaan meille todella haluavat pelaajat kelpuutetaan joukkueeseen. Laiskuus ja nöyryyden puute ovat ehkäpä oikeita sanoja kuvaamaan pelaajapolitiikkaa. Tämän takia meille ollaan saatu monenlaisia "huippuja", jotka eivät olisi saaneet sopimusta samoilla ehdoilla muualta.Toki täytyy muistaa, että toisinkin voisi olla. Monet IFK:hon tulleet "ammattilaisetkin" ovat epäonnistuneet pahoin. Mutta miltäpä olisi näyttänyt Janne Ojanen IFK-paidassa, tai vaikkapa takavuosien Joni Lius? Toki vedätyskin on ollut avainsana neuvotteluissa ja sen jokainen agentti/pelaaja myös osaa. Kun joukkueen kultakimpale on suuntaamassa pois joukkueesta, niin yleensä järki voittaa. Silloin ollaan valmiita tinkimään neuvotteluissakin.
Lisäulkomaalaispaikat joukkueissa olivat eräänlainen pelastus IFK:llekin. Enää ei tarvinnut miettiä neuvotellaanko jonkin haluttoman "pässinpään" kanssa, vai haetaanko miehet ulkomailta suoraan. Ulkomaalaisten varaan ei runkoa kuitenkaan koskaan kannata rakentaa. 180 maata on suurempi hankinta-alue kuin 5 miljoonan asukkaan Suomi. Mieluummin kotimaisia huippupelaajia ja sitten mukaan muutama huippuvahvistus ulkomailta. Ulkomaalaispaikkoja olisi pidettävä mahdollisimman pitkään vapaina loukkaantumisten ja floppien varalta. Nykyäänkin ollaan varautuneita pelaajasiirtojen suhteen joukkueiden kesken. "Mitäs jos se Ryhänen onnistuisikin siellä SaiPassa paremmin kuin meillä ja Viitanen ei toisi mitään meidän peliin?" Sokeana ei kannata tuijotella NHL-tyyliä pelaajakauppojen tekemiseen. Vaikka vaihtorumba tuntuu välillä mittaamattomalta, niin ei sielläkään kovin hevillä siirretä pelaajia konferenssien sisällä, vaan siirrot tapahtuvat yleensä toiseen konferenssiin. Sama pelko on sielläkin mielessä. Vastustajaa ei haluta päästää hyötymään ja riskit pyritään minimoimaan.
Matikainen osaa tietyn neuvottelemisen taidon. Silti hän tuntuu noudattavan samaa kaavaa mitä IFK:ssa ollaan pitkään noudatettu. Sikäli sopiva mies "meille". Hän on tyypillinen IFK-jääräpää, joka ei halua väistyä muiden tieltä, muut väistäköön ja antakoot periksi. Edellinen ei tarkoittanut eikä viitannut mihinkään potkujen suuntaan, vaan oli karkea yleistys. Omien ambitioidensa seuraaminen suoraviivaisesti sivulle katsomatta on sikäli hyväksyttävää, että kukaan muu ei ota vastuuta toisen tekemisistä, menestys ja kunnia ovat aina seurausta hyvin tehdyistä töistä. Jos homma menee perseelleen, riittää selkään puukottajia yllin kyllin. Silloin ei ole "menestyksen" jakajia samassa suhteessa taputtelemassa olalle ja kiittelemässä miten "hyvä jätkä sä oot". Tämä ei toki tarkoittanut pelkästään kotijoukkojen asennoitumista, vaan myös ulkoa tulevan kritiikin suuntautumista. Tähän on opittava tottumaan. IFK:ssa varsinkin. Monesti on hyvä osata suodattaa paskan läpi se olennainen kritiikki, josta myös jotakin hyötyäkin on pidemmässä juoksussa. Kaikki kannattajat ovat tämän kritiikin suurin yksittäinen voimavara. Kannattajat näkevät sen mikä ei miellytä ja tuovat sen myös kuuluviin. Kausikorttilaiset ja muut maksavat asiakkaat määrittelevät lippunsa hinnan arvon saadun tunnelatauksen perusteella. Jos arvo ei ole riittävä on siihen uudestaan sijoittaminen harkinnanvarainen asia. Sama pätee toki sponsoreihinkin. Hekin ovat maksavia asiakkaita. Kaikkia ei ikävä kyllä koskaan voi miellyttää. Aina joku jää mielestään tyhjin käsin.
Alpo Suhonen on edelleen ollut tapetilla, hänhän se päättää IFK:n pelityylistä pääpiirteiltään. Minunkaan mielestäni hän ei ole onnistunut. Itse olen kuitenkin nähnyt "ensimmäisen neuvonpidon" jälkeisessä IFK:ssa selkeitä ryhdistymisen merkkejä pelillisessä mielessä. Paketti ei kuitenkaan pysy kasassa ja siihen ilmeisesti joudutaan tyytymään, jos muutoksia ei tule. Valmennusporras on kaikki samanlaisia nukkujia, jotka eivät keskity tulevaan vaan ovat tyytyväisiä tämän hetken tilanteeseen, johdamme sitten 4-1, 1-0 vaiko 3-2. Aivan sama. Pelillistä kritiikkiä tulee antaa huolimatta siitä, johdammeko vai emme. Virheet tulee huomata ja niihin puuttua. Pelaajisto noudattaa valmentajiensa esimerkkiä. Jos virheisiin ei puututa, saatetaan ne tehdä seuraavassa vaihdossa taas uudestaan.
Onko Suhonen sopiva IFK:n peräsimeen? Oloinen hän ainakin on, sillä mies on täysiverinen yksilöllisyyden ajattelija. Massa ei vedä häntä puoleensa. Onko hän sitten IFK:n näköinen valmentaja? Joku toikin muistoja Suhosesta takavuosilta ja muistutti, ettei tämä välttämättä ole "pehmeän" kiekon airut siinä mielessä mitä yleisesti halutaan viestittää. Tietyissä tilanteissa on pakko pyrkiä siihen pelitapaan, millä pärjätään. Samalla tavalla voidaan muistuttaa, että kyllä se Harrikin huutaa osaa, jos sopivaan rakoon joutuu...Jäähyistä, pelitilanteissa elämisissä ja vastuunkannosta täällä ollaankin jo puhuttu ihan tarpeeksi. Jäähyistä sen verran kuitenkin, että kyllä niitä jäähyjä tulee "vahingossakin", ei siihen voi luottaa, että ottelun lopussa meillä on yhtä vähän jäähyminuutteja kuin ennen otteluakin, poislukien sen vanhan kunnon IFK-lisän. Jos pelaamateriaali asettaa rajoitteita jonkin pelin yksittäisen elementin esittämiselle, niin kai se nyt on järkevää tehdä muutoksia pelaajarinkiin, eikä jäädä ihmettelemään, että näilläkö me nyt sitten mennään?
Auttaisikovatko sitten uudet pelaajahankinnat nostamaan IFK:ta enemmän menestyksen suuntaan? Totta munassa. Jos joukkue ei kykene noudattamaan valmentajiensa ohjeita, jos niitä nyt aina edes on, voidaan tarpeettomat palaset kaupata. Tätä voidaan toki soveltaa tällä valmentajien potkimisellakin, mutta kaikesta huolimatta joukkue kaipaa lisää tsemppareita ja sytyttäjiä, jotka kykenevät nostamaan pelin tasoa kaikilla rintamilla. Puolustuspää on edelleen se oma murheenkryynini. Itse kaipaan nopeita käsiä ja jalkoja sekä voimaa maalinedustilanteisiin. Pelillisesti muutosta joukkueen ailahteleviin esityksiin tuskin tulee, vaikka uusia naamoja halliin rantautuukin. Mutta tärkeintä olisi, että peliesitykset eivät heilahtelisi yhtä rajusti otteluiden sisällä ja tähän ailahteluvuuteen ns. huippuvahvistukset toisivat jämäkkyyttä ja estäisivät pahimmat heiluriliikkeet, vaikka peli lähes jäisi seisomaan paikoilleen. Tällöin uskallusta jäähyjen ottoonkin olisi enemmän, kun yhden pakin (Zidlicky) puuttuminen av-miehityksestä (milloin mistäkin syystä, yleensä jäähyjen takia) ei näkyisi. Joukkue huutaa profiilipelaajia, kun näitä halukkaita vastuunkantajia ei näytä nyt ryhmästä löytyvän puolustajien suhteen. Pasi? Sulle on tilaus jätetty.
Tässä on ilokseni havainnut Kuhdan ja Pärssisen parantamisen kotijäällä, mikä on perkeleen hyvä asia. Kotijäätä saa vierastaa, jos vieraissa pelit kulkevat sitten hyvin. On hyvä, että joukkueessa on hyviä kotipelaajia ja sitten sellaisia, ketkä eivät pelkästään syty omassa hallissa, vaan säilyttävät oman tasonsa tai jopa murtavat kipsinsä myös Helsingin ulkopuolella. Jollekin Ruudulle, Zidlickylle ja Kantorille on ihan sama missä pelataan, mutta tähän asti Kuhta, Pärssinen ja Simicek ovat esittäneet parempaa peliä varsinkin tulosten valossa vieraissa.
Mitä tulee IFK:n pelityyliin ja siihen hissutteluun, niin kaikki oikeastaan alkoi Hannu Jortikan IFK-TPS-loppuotteluita ennen, niiden aikana kuin niiden jälkeenkin esittelemiin puheenvuoroihin väkivallan, aggressivisuuden ja liian fyysisyyden esittämisestä kaukalossa viitaten yllättäen(!) IFK:hon. S&W häipyivät Ilmalaan ja tämän jälkeen yksi jos toinen valmentaja on käynyt esittelemässä omat teesinsä Jäähallilla. Tätä ns. neppailua etupäässä. Olisiko Lehkonen saanut mittavaa pelikieltoaan, jos 97-99 ei olisi esitetty fyysistä kiekkoa? Tuskinpa ainakaan noin pitkää. Nyt kun suurennuslasilla ei enää seurata IFK:n fyysistä kilpajuoksua kulisseissa, olisi mahdollisuus palata jälleen kerran vanhaan, perinteiseen taklauspeliin, kun vieläpä keskustelu taklauksista muutenkin on mennyt älykkäämpään suuntaan ja vastaanottajankin vastuu tunnetaan. Ensiksi toki pitäisi saada muutama vahvistuskin. Ryminäkiekkoa peliin!