Viestin lähetti KPL
EDIT. Putte, kumpi on säälittävämpää se, että Willman haastaa Katteluksen, tuon KooKoon ikonin ja pelillisen ilmentymän, tappeluun, vai se että Tatu juoksi karkuun minkä kerkesi?
Se,että Willman sekoilee vanhaan malliin, lienee mikään uutinen. Mutta, että itseään ns.tappelijana pitävä Willman ei vieläkään käyttäydy kuin suuret änäri-idolinsa, se ihmetyttää. On ollut jo vuosia aikaa oppia.
Yksikään ammatikseen hanskoja heittelevä ei käy ns.taitopelaajan kimppuun. Sillä saa itselleen vain pelkurin maineen. Sitä käytöstä ei edes omat joukkuetoverit hyväksy, eikä arvosta. Tappelijoiden ammattikunnalla on aivan selvät omat säännöt, joista jokainen itseään arvostava gooni pitää tiukasti huolta. Seuraavaksi erityisesti
KPL:lle lyhyt oppitunti aiheesta:
Tapaus 1.
Bostonin ja Monnesotan ottelu tammikuussa 1975. Pelimies ja vastustajan b-tason kovanaama vähän hosuvat ja huitovat toisiaan. Molemmat boxiin. Jäähy ohi ja pelimanni lähtee hakemaan avausta omasta päästään. B-mies ottaa elämänsä spurtin, kaataa pelimannin jäähän ja hyppää hajareisin istumaan onnettoman selkään. Sitten tää hullu tarttuu allaolevan niskatukasta kiinni, nostaa pään niin ylös kuin niskat antaa myöten - ja junttaa pään voimalla jäähän!!! Ennenkuin huoltaja ehtii paikalle valtavan kokoisen valkoisen pyyhkeensä kera (peittääkseen uhrin pään kameroilta), jäälle on jo levinnyt suuri verilammikko. Uhrin ura loppui tuohon otteluun vakavan silmävamman vuoksi. Vuosien taistelun jälkeen hän sai NHL:lltä kertakorvauksena 700.000 dollaria. Hullua ei kukaan enää palkannut.
Tapaus 2.
Chicagon Wolfsien matsi ´90-luvun lopulla. Hallissa 16400 ihmistä ja peli ekassa erässä loistavaa viihdettä. Toinen erä jo ohi puolen välin, kun kotijoukkueen koutsi päättää antaa yleisölle lisää virtaa. Penkin päässä tuppia imenyt "johny wayne" noukkii hanskansa ja siirtyy velton näköisesti jäälle. Vastustajan leirissä päät kääntyvät penkin päässä niinikään värjötelleesen. Yönmusta karpaasi astuu laidan yli kuin Möttölä naisten neljänsadan aidan yli. Miehet asettuvat aloitukseen laidan puolelle vastakkain. Kiekko jäähän ja kansa sinkoaa seisaalleen. Hirveän metelin saattamana maila, hanskat ja kypärät lentää hevonkuuseen. Vasen käsi kaverin hihaan kiinni - ja oikea alkaa tikkaamaan kuin minardin mäntä tyhjäkäynnissä!!! Arvostelutuomarit eli linjurit paikalle vauhdilla ja hetken tarkkailun jälkeen riitapukarit eroon ja boxiin. Jäähyn päätyttyä herrat aloittivat uudetaan saman työrupeaman yhteisestä sopimuksesta. Tilastoihin tuolta työmatkalta kaksi tappelua ja viiden sekunnin tehokas peliaika. Sen verran kesti tuomarilta havaita tuo toinen kähinä. Ei verta, ei vammoja. Asialla 40.000 taalaa kaudessa tienanneet farmisarjan ammattilaiset.
Tapaus 3.
Naganon kisojen aikana NHL piti taukoa. Philahelphia Fantoms sai silloin pelata kuusi ottelua putkeen kotonaan täydelle salille. 17.000 fania huusi suoraa huutoa, kun heidän suurin suosikki, sarjan yksi parhaista tappelijoista tuli vihdoin toisessa erässä lentovaihdosta jäälle. Sitten seurasi varsinainen sarja episodeja.
Kaveri tempaisi mailallaan ekan kohtaamansa vastustajan säärisuojaan niin että paukkui. Lyöty ei reagoinnut millään tavalla. Yleisö kohahti. Ehdittyään oman puolustuksensa avuksi tappelija tuuppasi poikittaisella vastustajan pakin kumoon ja pysähtyi heti paikalle. Pakki nousi rauhallisesti jaloilleen ja jatkoi peliä. Tuli heti perään p-piste aloitus. Tappelija tempaisi nyt pelin alettua mailallaan vieressään seisonutta laituria reiteen. Yleisö nousi jo seisomaan. Laituri jatkoi pelaamista kuin ei olisi koko tapausta huomannut. Kohta jälleen peli poikki, ja tappelija liukui pettyneenä odottamaan mahdollista seuraava vaihtoa. Kukaan ei halunnut tapella - joten ketään ei voinut lyödä !!! Siitä vastustaja sai päälleen vihlovan vihellyskonsertin.
Kun näitä tappeluita hieman tarkastelee, niin niistä löytyy juuri ne moraaliset elementit, joista Willman ja KPL ei näytä tietävän tai ymmärtävän yhtään mitään.
Yleensä nämä ammattinsa ja sääntönsä osaavat tappelija ovat siviilissä mitä rauhallisempia ja sympaattisimpia ihmisiä. Sen KooKoon pelaajat saivat omin silmin todeta, kun olivat aikanaan Vierumäellä viikonlopun leirillä yhdessä New York Rangersin kanssa. Nick Fotiu oli nousuut änäriin historian ekana pelaajana Bronxista, ja vain nyrkkiensä avulla. - Eikä suostunut KooKoon pelaajien kanssa "tappelemaan" vaikka KooKoon pelaajat jopa "pyysivät" sitä, kun sattuivat olemaan jäällä hetken samaan aikaan. Ihmetteli vain nauraen, että mistä nääkin veijarit hänet tunsi!??
KPL: tappelijat ovat arvonsa ja sääntönsä tuntevia - hölmöt, itsensä tappelijoiksi kuvittelevat, ovat vain jääkiekon riesa.