Hätä keinot keksii – kun matsi on pakko nähdä

[RV16]

Idea tuli Pelicans-osiosta:

Jokerit ja Blues pelit tuli paikanpäällä nähtyä ja Ilvespelin nähdäkseni piti armeijassa ujuttautua naapuriyksikköön. Vähän meni offtopiciksi...

Pistetään tuo topicin mukaiseksi, eli mitä vippaskonsteja olet käyttänyt tai muita tapahtumia laistanut nähdäksesi liigapelin livenä tai televisiosta? Kovin legendaarista tarinaa ei itseltä löydy, kun häitä tai hautajaisia ei sentään ole tullut jätettyä pelin takia väliin. Liekö joku sankari täällä siihenkin suoritukseen venynyt?

Kevään -99 Pelicans-KalPa-karsintaotteluun tuli sentään livahdettua sisään kuten nuoruuden innolla kuuluukin. Hallille saavuttaessa pääsyliput olivat Lahen jäähallin lippuluukulla (käyneet tietävät hyppyrimäkien päädyn yläkulman ovet) tietenkin loppu, sitä en tiedä miksi tuli saavuttua niin myöhään hallille. Järkkärit miehittivät tiskin vieressä olevia ovia, mutta fiksuna huomasin, että pari metriä sivummalla on vartioimatta vielä yhdet pariovet, jotka siellä seisovat tänäkin päivänä. Kokeilin ovatko auki, odottelin sopivaa hetkeä ja pujahdin kiireen vilkkaa seisomakatsomon tungokseen. Siitä lähtien on siis jo tullut terrorisoitua liigahallien lakia ja järjestystä.

Hallihan oli tuona iltana aivan tupaten täynnä. Virallinen kapasiteetti 5098 ja ilmoitettu yleisömäärä jotain 5600 ja rapiat. Mutta ainakin yksi katsoja siitä lukemasta siis puuttui ja oli mukana juhlimassa komeaa 3-0 (vai 3-1?) voittoa.


Niin ja rokulipäivä tuli tottakai pidettyä viime keväänä tiettynä toukokuun maanantaina, tavallaan ottelua varten siis sekin. Duunihan on vain duunia.

 

[powerplaymaker]

Intistä tuli joskus anottua pidennettyjä iltavapaita, että näkisi stadin derbyn. Muutamaa vuotta takaperin PIVejä ei enää myönnetty, kuin erityisluvalla ja tätä pitikin sitten mennä hakemaan. Laivueen komentaja olikin sitten harvinaisen jäätävä kaveri, eikä iltavapaata tahtonut tulla. Sitten oman laivan försti ehdotti, että tehdään Päällikölle hakemus ns. varusmiesten kulttuurimatkaa varten. Saatiin ihan hyvä porukka kasaan, eikä laivueen komentaja voinut meitä enää estää. Minut määritettiin, alikessuna, "valvojaksi", enkä voinut ottaa häppää reissun aikana... Kun laivueen komentajalle selvisi, että olimme päässeet (ylemmän upseerin luvalla) pidennetyille, tämä pelle yritti varmaan kolme kertaa saada meikäläisen esitutkintaan, milloin mistäkin...

Eli intistä olen keinotellut itseni kattomaan pelejä, uudestaan kun mentiin, oli jo huomattavasti helpompaa :)

 

[Kaulasuoja]

Allekirjoittaneella ei äkkiseltään tule mitään erikoisen jännittävää tarinaa liputta sisään ujuttautumisen lisäksi. Nuorempana kun ei tullut matseissa niin paljon käytyä muutenkaan.

Toivottavasti kuullaan hyviä tarinoita!

 

[RV16]

Voihan olla, että 2010-luvun versiona ketju täyttyy lähinnä nikseistä miten jotain resoluutioita vaihtelemalla saa URHOtv:n näkymään kotikoneella, ettei tarvi laahustaa lähipubiin screenin ääreen.

 

[Luge H]

Kevät 2010 ja 16 peliä olin nähnyt paikan päällä. Finaaleistakin pari kappaletta. Ratkaisevana iltana jouduin väkisin iltavuoroon; en päässyt ajamaan Turkuun enkä myöskään katsomaan peliä telkkarista. Tiesin että peli tulee illalla jälkilähetyksenä joten päätin yrittää säilyttää jännityksen. Suljin puhelimeni jo aikaisin iltapäivästä ja yritin viettää päivän töissä täysin laput silmillä ja korvilla. Kun paska tuurikin oli vielä käynyt että olin kaupassa kesätöissä. Tuntui että jokainen asiakas puhui jääkiekosta. Kello iski yhdeksän ja suljin kauppaa. Kävin päästämässä viimeisen asiakkaan ulos joka kysyi miksi hymyilen niin paljon. Kerroin mikä oli jännityksen ja adrenaliinin aste sillä hetkellä kun tiesin kohta pääseväni katsomaan peliä. Olinhan jo useamman tunnin ehtinyt väistellä pelitapahtumia.
Kielsin myös saman tein asiakasta spoilaamasta tulosta. Äijä poistui hekotellen, mutta huikkasi jo autolleen ehdittyä "otahan koppa kaljaa mukaan kun menet kotiin." Siinä vaiheessa teki mieli heittäytyä selälleen. Maailma pyöri, kyyneleet valui ja se mitä en enää koskaan uskonut tapahtuvan oli tapahtunut. Tepsin oli täytynyt voittaa.
Ajomatkasta kotiin en muista mitään. Mutta pelin muistan.

 

[peksa]

Tampereella kun joskus vuonna nakki pelattiin MM-kisoja niin ajateltiin kaverin kanssa ekan pelin jälkeen että ulos ei lähdetä kun seuraava matsi alko jo reilun tunnin päästä. Huomattiin että se Vippitiloihin menevä ovi oli auki ja hiippailtiin muina miehinä sinne. Kukaan ei tullu tarkisteleen k.o paikkoja ja siellä oltiin varmaan 15-20min ja sit takas 'rahvaan' pariin kun populaa päästettiin sisälle.

 

[Superböle]

Nyt voi tehdäkin jo tunnustuksen kun rikos on ehtinyt vanhentua; Matinkylän jäähalliin tuli nuorena kloppina livahdettua usein takaoven tai pelaajien oven kautta. Pukukoppikäytävälle oli myös pelien aikana lähestulkoon "vapaa pääsy" jos järkkäri sattui olemaan makkaranhakureissulla.

Olenpa kuullut tarinan kahdesta sällistä jotka halusivat päästä katsomaan loppuunmyytyä Blues-Jokerit seitsemättä välierää keväällä 2008. Invapaikkoja sattui olemaan jäljellä ja jostain nurkista löytyi pyörätuoli, toinen istui pyörätuolissa ja toinen oli saattajana. Totta puhuen en ole varma onko kyseessä urbaanilegenda, mutta on ainakin hermoissa ollut hillitsemistä ettei nouse seisoen tuulettamaan Rajamäen maaleja ja Bluesin ensimmäistä finaalipaikkaa.

 

[Kalalokki]

Eipä nyt tule mitään äärimmäisen mullistavaa mieleen, mutta kevään 2010 viimeiseen otteluun, siihen surullisen kuuluisaan Ilves-tappioon joka pullautti SaiPan pois playoffeista, ei ollut enää myynnissä seisomapaikkoja enkä halunnut kaverini kanssa maksaa paikkoja istumakatsomoon niin jotenkuten onnistuimme livahtaa hallin sivuovesta ilmaiseksi sisään. Olisi pitänyt jäädä kuitenkin kotiin...

 

[Moonchild]

Peliporukasta yksi kaveri kertoi, että oli ollut työmatkalla ulkomailla lätkän mm-kisojen aikaan. Kohteessa ei peliä mistään nähnyt, niin oli ottanut Skypellä yhteyden kotiin. Vaimo laittoi sitten kotona webbikameran kuvaamaan televisiota ja kaveri seurasi peliä läppärin näytöltä Skypessä.

 

[Surprise Me]

Kai tämän rikoksen voi tunnustaa koska en ole siellä enää töissä. Vuonna 2006 olin lähes koko kevään sairaslomalla ja samalla Ässät pelasi kuuluisan Play-off sarjan Tapparaa, Kärppiä ja finaalissa HPK:ta vastaan. Niin se rikos minkä lupasin tunnustaa. Se oli se, että matkalla tuli välillä ajettua lievää ylinopeutta.

 

[Toni85]

Tämä ei koske SM-liigaa, mutta ehkä sen kirjoittaminen sallitaan tähän ketjuun kuitenkin.

Elikkäs, kyseessä oli viime kevään MM-kisat ja välieräottelu Venäjää vastaan. Olin työpaikan porukan kanssa Brysselissä ja pelipäivänä oli kova homma yrittää etsiä sporttibaaria, joka näyttäisi pelin. Lopulta sellainen löytyi, mutta saimme kuulla, että kyseiseen baariin pitäisi lähteä jo aikaisin päivällä, että sinne mahtuisi sisälle. Meillä oli kuitenkin työhön liittyvää ohjelmaa iltapäivään saakka, joten se mahdollisuus meni siinä. Päädyimme lainaamaan yhdeltä ryhmämme jäsenistä hänen työläppäriä ja katsoimme pelin streamin kautta, kisastudio pystytettiin hotellihuoneeseemme. Eihän tuossa mitään, hauskaa oli ja peli näkyi hyvin, venäjäksi selostettuna.

Todellinen hauskuus alkoi vasta, kun palasimme Suomeen ja kollegamme, jolta läppäri oli lainattu, sai nettilaskun. Loppusumma taisi olla jotain 3000 euron luokkaa. Eihän me fiksut kiekkohullut tajuttu, että läppäri käytti Soneran verkkoa, eikä hotellin! Eikä kollega tajunnut kai tuota itsekään, sillä oli myös itse selaillut nettiä ilman tuontaivaallista tietoa joka latauksen hinnasta.

Noh, onni onnettomuudessa, virman piikkiinhän tuo lasku sitten meni *hymiö*

 

[Turder]

Lukiossa oli ranskan koe iltapäivästä klo. 16 alkaen. Oli joku erityisjärjestely koska valinnainen aine ja kourallinen oppilaita, eikä täten koetta pidetty koeviikolla, koska kuitenkin jollekin oppilaalle olisi tullut päällekkäisyys ja opettajakin opetti kieliä kahdessa lukiossa, joten siltäkin osin tuli aikatauluongelmia.

Minun kannalta ongelma oli, että klo 16 alkoi Canal+ Sinisellä (tai Zapilla, en muista mutta huikeat kanavanimet oli tuolloin) jälkilähetys viime yön Leafs-Canes confrenssifinaalista. Mietin, että jos tekee nopeasti kokeen ja kotiin oli n. 3min fillarilla niin ehkä eka erä jää välistä. Sitten hoksasin (kuulin kaverilta) puolisen tuntia ennen koetta, että viimeisen jakson vuoksi oli olemassa joku rastipäivä, jolloin sai tehtyä puuttuvia ja uusittavia kokeita ennen kesää. Äkkiä ilmoitustauluun nimi&koe ja peliä katsomaan. Pari päivää myöhemmin tein sitten kokeen, joka oli vielä sama kuin muulla ryhmällä, johon taistelupari oli luonnollisesti antanut tärpit. Tuckerin maalilla Leafs voittoon kyseistä ottelusta ja kokeesta 10-. Olisin iskenyt trollfacen jos sellainen olisi tuolloin ollut keksittynä.

 

[mestari]

Olenpa kuullut tarinan kahdesta sällistä jotka halusivat päästä katsomaan loppuunmyytyä Blues-Jokerit seitsemättä välierää keväällä 2008. Invapaikkoja sattui olemaan jäljellä ja jostain nurkista löytyi pyörätuoli, toinen istui pyörätuolissa ja toinen oli saattajana. Totta puhuen en ole varma onko kyseessä urbaanilegenda, mutta on ainakin hermoissa ollut hillitsemistä ettei nouse seisoen tuulettamaan Rajamäen maaleja ja Bluesin ensimmäistä finaalipaikkaa.

Kukakohan oli se jalkapallisti, joka kerran kreikkalaista futista koskevassa jutussa kertoi, että jalkapallolla on Kreikassa, jopa ihmisiä parantava vaikutus, kun invakatsomoiden pyörätuoleista suuresta osasta nousee otteluiden jälkeen kaveri seisomaan ja lähtee kävellen himaan. Luulisi että joku on suomessakin tuollaista harrastanut kiekon puolella esimerkiksi finaaleissa tms, mihin on vaikea saada lippuja.

 

[Vesuri]

Rikos on vanhentunut, joten käsi ylös. Kaiffari ajoi työkseen inva-taksia, jolla kurvattiin hallin reteesti oven eteen. Kolme ukkoa sujahti helposti loppuunmyytyyn halliin. Kuski taksarin vetimissä, meikäläinen saattajana ja kolmas tyyppi pyörätuolissa. Kusireissut hoidettiin jonottamatta invavessassa, jossa oli myös yllin kyllin tilaa pitää omaa pientä pystybaaria. Pyörätuolihemmokin sai jaloitella katseilta suojassa, ettei jalat vallan puudu istuessa.

 

[Vaughan]

Hätä keinot keksii, kun matsi on pakko nähdä - ja juoda olutta!

Aikanaan, kun MM-kisat näkyivät vain PTV:ltä, piti lähteä baariin katsomaan matsia. Olin tapahtumien aikaan työtön tai opiskelija, joten rahaa ei kuitenkaan ollut ostaa kallista juotavaa pelin aikana. Niinpä päätimme salakuljettaa omat pullot mukaan. Tiesimme, että ko. baarissa juotiin muutenkin paljon pullokaljaa.

Matsi alkoi, ehkä toinen pullo menossa, kun portsari tuli sanomaan:

- Te lähdette nyt ulos!
- Miksi?
- Juotte omia kaljoja!
- Eikä juoda! Tiskiltä ostettiin!
- Teillä on Karhua ja meillä myydään vain Lapin Kultaa.
- Selvä...

 

[mendieta]

Lähdettiin kerran faijan kanssa hautajaisista huomattavan aikaisin, että ehdittäisiin Sportin matsiin. Vastassa oli muistaakseni Diskos. Sport hävisi.

 

[JMA]

Jyväskylässä loppuunmyytyyn jäähalliin on tullut mentyä useita kertoja (5-8krt) pelaajapäädystä muina miehinä järkkärille vain päätä nyökäten. Lukuunottamatta Lukon helvetin äkäistä huoltajaa koskaan ei ole mitään ongelmaa ollut.

 

[#76]

Ei nyt kiekkoa koskeva, mutta aiheesta legendaarisen tarina ikinä eli irkku livahti Virossa katsomaan jalkapallo maaottelua viime vuonna vetäisemällä Viron verkkarit päälleen ja kantamalla pallokassia. Oli istunut hetken aikaa vaihtopenkillä, kunnes sai siirron katsomon eturiveihin. Kuka kiekkoniilo vetäisee ensi keväänä vaikka Kanadan verrkarit ylle ja menee mailat kainalossa vaihtopenkin viereen?

 

[Putkinotko]

MM-kisat 1991

Tässä kohtaa tulee heti mieleen muisto vuoden 1991 kotikisoista. Olin hommanut hyvissäajoin syksyllä liput ensimmäiseen Suomen peliin Tsekkejä vastaan. Tai pakettina ne silloinkin myytiin, Suomen peli oli päivällä ja lippupaketin toinen peli oli illalla, taisi olla N-Liitto-Svetisi.

Jostain kumman syystä olin jemmannut liput vähän liian hyvään talteen talven ajaksi kadottaen ne tärkeäämmät eli Suomen pelin liput... Totuus valkeni pari viikkoa ennen kisoja ja lippuja tuli etsittyä tuntikausia. Oli siinä sitten kaverille selittämistä yhdessä kun piti mennä pelejä katsomaan.

Päätimme kuitenkin suunnata Turkkuseen päämääränä päästä tavalla tai toisella peliin, upouuteen Turkuhalliin. Varasuunnitelmana oli suunnata kaupungin kuppiloihin peliä katsomaan, täysiikäisyys kun oli juuri kummallakin koittanut. Sitten välähti ajatus koittaa sisälle halliin jälkimmäisen iltapelin lipuilla, niitä kun en ollut onnistunut hukkaamaan. Siinä tungoksessa sopivasti sormia pääsylipun päällä pitäen ja tekstin peittäen kumpikin onnistuimme sisään pääsemään. Eipä se järkkäri siinä ryysiksessä ryhtynyt pääsylippua lukemaan...sitten vain nauttimaan pelistä, olihan liput samoille paikoille kuin iltapelikin oli. Ja Suomi vielä voitti pelin 2-0, mikä tuohon aikaan Tsekkoslovakista oli harvinaista herkkua. Oli sitten liput noissa kisoissa vielä toiseenkin Suomen peliin, surullisenkuuluisaan USA-matsiin, mutta siinä pelissä lopputulos olikin sitten taas vähän toinen.

Eipä taitaisi kyseinen kikkakolmonen enää nykytekniikan aikakaudella onnistua, kun liput luetaan lukijalla ovella...

 

[Henkka]

Tähän tuli vain yksi hauska muisto mieleen. Vuosi oli 1999 ja SaiPa pelasi Jokereita vastaan pudotuspelisarjaa. Jo tuntia ennen mentiin ostamaan lippuja hallilta, mutta ne oli loppuunmyyty. Muut olivat ostaneet liput ennakkoon, itse en. Noh, rahapussissa oli vanha runkosarjan lippu, joita kaveri hommasi Lappeenrannan sotilaskodista 5 markan varusmieshintaan. Ei muuta kuin peukalo sanan runkosarja päälle ja näyttämään lippua järjestysmiehelle, ja sisään mentiin. Tunnelma siinä pelissä on edelleen infernaalisin, mitä olen koskaan kiekkopelissä kokenut.

 

[pernaveikko]

Armeijassa hain säännöllisen harjoitteluvapaan joka torstaille, ensimmäisen kerran jälkeen se myönnettiin automaattisesti vain lapun täyttämällä. Vaikka ei olisi ollut peliä, niin lähdin silti aina kotiin klo 16.

Joskus piti saada useampia vapaita, niin siinä oli kaikenlaista. Ainakin yhden kerran hain ja sain vapaata klo 22 asti, kun sanoin ihan meneväni peliin.

Erään 7-7 päättyneen IFK - Tappara pelin aikana olin häissä alle kilometrin päässä hallista. Sieltä ei voinut livahtaa, mutta tiiviisti tuli oltua omissa oloissa ja seurattua tilanteen kehittymistä.

Kerran joskus 90-luvun alussa yritin narripeliin seuraavan pelin lipulla, mutta eihän sillä sisään päässyt, revityllä lipulla pääsi sentään sitten siihen seuraavaan peliin vähän selittämällä.

 

[fiftyeight]

Aikanaan, kun MM-kisat näkyivät vain PTV:ltä, piti lähteä baariin katsomaan matsia.
- - -

PTV-aikaan törmäsin baarissa pari päivää ennen kisoja mimmiin, joka kertoi että hänellä näkyy PTV. Noh, kisat tuli katseltua, mutta niiden loputtua hukkasin hänen yhteystietonsa...