Härkälä aloitti jotakuinkin samanlaisella urapolulla päävalmentajuuden liigassa kuin Karri kaudella 2011-12. Eli taustalla taival liigajoukkueen apuvalmentajana, junnujoukkueen päävalmentaja sekä periodi Mestiksessä.
Yksi asia, mikä Kiven uralta on jäänyt mieleen, on rohkaisu ja rohkeuden vaatiminen. Muistuu mieleen esim. kaudelta 2011-12 ottelu Pelicansia vastaan, minkä pressissä Karri totesi, että Pelsuja vastaan normaali tekeminen ei riitä mihinkään. Pitää ylittää itsensä.
Jos muistelee pikkuleijonien mm-kultaa 2014, niin teema finaalissa oli pilata Ruotsin juhlat. Ja millaisella maalilla Ristolainen loppuottelun ratkaisi jatkoajalla? Se maali kuvasti rohkeutta pelata ja repiä itsestä paras irti oikeassa hetkessä, tunnistaa ne hetket.
Ässien kautta leimasi arkuus ja se näkyi pieniä poikkeuksia lukuunottamatta. Kun arkaillaan, niin siitä syntyy helposti sellainen henkinen ilmapiiri, että rohkeutta ei ole silloin, kun sitä vaaditaan.
Siksi on turvallisempaa läpsytellä maalin takana silloinkin, kun pitäisi lähteä nopeammin.
Tuolle asialle pitää valmennustiimin ja/tai Vuorisen jotain keksiä.
Härkälä ja Kivi ovat tosiaan eri tyylisiä valmentajia.
Kivi on nimenomaan tuollainen tsemppari valmentaja, enemmän henkisellä puolella pelaajia eteenpäin potkiva.
Härkälä taas vaikuttaa siltä, että on selkeästi taktisempi ja ehkä analyyttisempikin valmentaja.
Härkälällä on eväitä olla hyvä valmentaja, mutta ulkopuolisena ja näiden esittelyvideoiden pohjalta en voi olla ajattelematta, että onko valmennuskolmikko kokonaisuutena liian samankaltainen?
Vähän tulee mieleen Atun aikainen valmennuskolmikko, mutta ehkä vähän nykyaikaisempi.
Mennäänkö jo liikaa taktiseen ajatteluun ja kaikkea analysoidaan faktojen ja/tai mitattavien suureiden kautta tilastoista?
En tiedä minkä verran esimerkiksi Hyvönen loppujen lopuksi osallistuu arkeen, mutta jotenkin fiilis, että
ehkä tuohon nippuun olisi hyvä saada joku "lätkäjätkä" aktiivisemmin mukaan, myös aitioon.
En tiedä onko Hyvönen oikea tyyppi rooliin vai olisiko se Joensuu, mutta mieluiten joku sellainen henkilö, jonka sanoilla on pelaajien korvissa painoarvoa.
Jotta pelaaminen on rohkeaa, pitää olla itseluottamusta ja uskoa omaan sekä joukkuekavereiden tekemiseen. Hyvillä ja laadukkailla äijillä se itseluottamus tulee jo siitä, kun takana on jo hyviä kausia ja tietää pystyvänsä pelaamaan Liigassa hyvällä tasolla.
Heidän tukensa ja esimerkkinsä jo itsessään auttaa nuoria sekä vielä sitä parasta kauttaan hakevia pelaajia.
Uransa parastaan vielä hakeville on myös tärkeää saada rohkaisua sekä kehuja niissä missä on hyvä, valaa sitä uskoa siihen pelaajaan ja sitten tukea niissä asioissa missä on parannettavaa.
Ei hyviä eikä huonoja voi lyödä faktoina videon kautta pöytään, vaan pitää oikeasti päivittäin näyttää, että oikeasti on sitä mieltä, että "Hei, sulla on kaikki mahdollisuudet tehdä tulosta" ja saada se pelaaja uskomaan siihen.
No en tosiaan osaa sanoa, että minkälaisia henkilöitä nämä meidän valkut siellä arjessa on, mutta sen verran tukkosta oli loppukausi, että ehkä sinne henkisen puolen valmentamiseen jotain muutoksia olisi hyvä tehdä.