Mainos

Frisbeegolf-ketju

  • 148 209
  • 847

CuJo#31

Jäsen
Suosikkijoukkue
Penguins | HIFK | Leijonat | Les Bleus
Ei noita kaikkia oikeasti tarvitse. Markkinamiehet vaan uskottelee niin ja hieroo karvaisia kämmeniään yhteen, kun höynäytettävä kansa ostaa.

Kannattaa oikeasti perehtyä asioihin ennen kuin alkaa omia mutuja faktoina heittää ilmoille. Huoh
 

Andy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Yksi kiekko riittää heittämiseen siinä missä yhdet kengät kävelemiseen. Se on ihan turhaa markkinointia, että sateella tartteis gore-texiä. Yhdet paskaiset lenkkarit menee niin mutaisella pellolla kuin häissäkin.
 

Kiuru

Jäsen
Suosikkijoukkue
1897 & Pimeä Aitio
Alla Amatööripelaajan MVPn mysteerilootan unboxing





Vlogit tai vastaavat lisääntyy huolella kivahan niitä on katsoa, niin ammattipelaajien kuin amatöörienkin tuotoksia. Amatöörien ehkä siinä mielessä lähempänä sydäntä, että heihin kuuluu tälläinen normaali harrastajakin, toki kaikki tekniikka yms vinkit katsotaan ammattilaisilta ja pyritään soveltamaan niitä itselle.

Ammattilaisien Vlogeista Pajun Sepolla oli vasta törkyä hyvää kontenttia kun esitteli omaa kiekko kokoelmaansa alla linkki, jos joku ei ole nähnyt.



 

alessi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Wernblom, Lindroth, TPS sekä Ruskon #51
Nostetaas tätä ketjua ylös. Viime kesänä aloitin aktiivisesti pelaamaan ja nyt kun säät sallii niin kausi on avattu käymällä sellaiset 2-3 kertaa viikossa heittelemässä.
 

Hawk #22

Jäsen
Suosikkijoukkue
Chicago Blackhawks, Ilves, Tampa Bay Buccaneers
Hyvä nosto @alessi! En tiennytkään, että tällainen ketju on jo luotu, mutta hyvä vain. Aloitin itse frisbeegolfin harrastamisen joulun tienoilla, kun kälyni mies pyysi pelaamaan. No, eipä siinä kauaa mennyt kun innostuin lajista ja joululoman aikana taidettiin käydä heittämässä sellaiset 5-6 kierrosta. Pahimpien pakkasten aikaan tulikin pieni tauko, mutta nyt keväällä olen käynyt viikonloppuisin pelailemassa itsekseni ja kavereiden kanssa. Oikein mukavaa hommaa luonnon keskellä, varsinkin kun kaikki joukkuelajit ovat tällä hetkellä tauolla.

Tekniikka on vielä lasten kengissä, mutta pikkuhiljaa alkaa löytymään tehoa ja tarkkuutta heittoihin kun YouTuben opetusvideoista on saanut hyviä vinkkejä liittyen esim. jalkojen käyttöön ja vartalon kiertoon. Tosin nyt on kyllä samalla huomannut, että ne pituusdraiverit kannattaa suosiolla jättää vielä kassin pohjalle ja tyytyä puttereihin, midareihin ja avoimilla väylillä väylädraivereihin. Nyt odotellaankin postista paria hieman alivakaata väylädraiveria, niin pääsee sitten viikonloppuna kokeilemaan miten nuo lentävät. Jos noita voisi sitten käyttää myös hieman kapeammissa puuränneissä tarvittaessa.
 

alessi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Wernblom, Lindroth, TPS sekä Ruskon #51
Tekniikka on vielä lasten kengissä, mutta pikkuhiljaa alkaa löytymään tehoa ja tarkkuutta heittoihin kun YouTuben opetusvideoista on saanut hyviä vinkkejä liittyen esim. jalkojen käyttöön ja vartalon kiertoon. Tosin nyt on kyllä samalla huomannut, että ne pituusdraiverit kannattaa suosiolla jättää vielä kassin pohjalle ja tyytyä puttereihin, midareihin ja avoimilla väylillä väylädraivereihin.

Minä myös käytännössä aloitin ihan 0-tietämyksellä viime kesänä ko. lajin, ja tekniikan hiomistahan tämä oikeastaan kerta kerralta on. Aluksi muistaa kun ei voinut yhtään käsittää kiekkojen vakauksista tai lentoradoista mitään mutta nyt kun oppinut oman bägin kiekkojen vakaudet ja käyttäytymiset niin kohtalaisia tuloksia saa 18-väyläisillä radoilla. Aluksi hyvä jos sai ~50-60m avausta heitettyä ja nyt alivakaalla fairway driverillä saa jo tiiltä heitettyä n. 90-100m suoraan. Eilen tuli juuri postissa itsellekin uusi vakaa putteri, alivakaa midari ja ylivakaa fairway driver, tänään kokeilemaan miten uudet kiekot lähtee kädestä. Fore-tekniikkaa olisi tarkotus myös mennä viikonloppuna jonnekin isolle kentälle treenaamaan, kun ei kyllä sitten alkuunkaan lähde fore - onneksi alivakailla kiekoilla pikku antsaan heitettynä vielä pärjää, kun ei missään kisoissa pelata, vaan lähinnä itseään vastaan :D
 

Kopari

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, Jokipojat, Mikkelin Kittaajat
Viime kesänä tuli lajiin hurahdettua ja aluksi huomasin, että suurimmat erot kokeempiin pelaajiin tuli avausheittojen pituuksissa. Vaikka kuinka täysillä kiekkoa kiskoi ja ohjeita youtubesta katsoi, niin heitto ei meinannut mennä 50-60 metrin yli tarkasti. Sitten kuvasin heittoni ja ruudulta tekniikkavirheet näki selvästi. Oli muuten aivan hirveän näköistä katsottavaa. Nyt heitto lähtee jo 80 metriä, mutta vieläkään ei tule käytännössä mitään eroja draivereilla ja midareilla. Tässä odotellaan, että lumet sulaa sen verran, että pääsee taas heittämään pituutta, putteja on tullut harjoiteltua talven ajan jonkin verran. Kaiken kaikkiaan hieno laji, liikuntaa tulee käytännössä huomaamatta ja aina voi kehittyä lisää.
 

CuJo#31

Jäsen
Suosikkijoukkue
Penguins | HIFK | Leijonat | Les Bleus
Viime kesänä tuli lajiin hurahdettua ja aluksi huomasin, että suurimmat erot kokeempiin pelaajiin tuli avausheittojen pituuksissa. Vaikka kuinka täysillä kiekkoa kiskoi ja ohjeita youtubesta katsoi, niin heitto ei meinannut mennä 50-60 metrin yli tarkasti. Sitten kuvasin heittoni ja ruudulta tekniikkavirheet näki selvästi. Oli muuten aivan hirveän näköistä katsottavaa. Nyt heitto lähtee jo 80 metriä, mutta vieläkään ei tule käytännössä mitään eroja draivereilla ja midareilla. Tässä odotellaan, että lumet sulaa sen verran, että pääsee taas heittämään pituutta, putteja on tullut harjoiteltua talven ajan jonkin verran. Kaiken kaikkiaan hieno laji, liikuntaa tulee käytännössä huomaamatta ja aina voi kehittyä lisää.

Tuohon boldattuun kohtaan voisi sanoa, että kaikkien tulisi kuvata omat heittonsa. Sama homma itselläni aikoinaan. Siitä myöhemmin.

Aloitin harrastamisen kymmenen vuotta sitten. Talvet olen aina ollut käytännössä heittämättä. Alkuaikoina keväisin (heittokauden alussa siis) oli heitto aivan hukassa. Talven harrastamattomuuden jälkeen tuntui aina kuin olisi heittänyt kiekkoa ensimmäistä kertaa.

Pari ensimmäistä vuotta meni siis tähän tapaan päätä seinään hakaten. Sitten eräänä päivänä mentiin perheen kanssa ulkoillessa urheilukentälle, jossa heittelin samalla kiekkoa. Pyysin vaimoani kuvaamaan pari heittoa takaapäin. Siitä se ahaa-elämys sitten tuli; näin välittömästi mikä oli pielessä. Käteni teki rystyheiton suorittamisessa kiertoliikkeen. Tavallaan siis heitin kroppani takaa ja vetovaiheessa siis jouduin kiertämään edessä olevan vartaloni. Lienee tavallisimpia virheitä lajin harrastajilla.

Vedon on rystyheitossa oltava suora. Alussa tuntui jotenkin omituiselta heittää uudella tyylillä (tuntui että veto menee liiankin kaukaa vartalon vierellä). Tulokset kuitenkin puhuivat puolestaan: heitoista tuli pidempiä ja ne lähtivät tarkemmin haluamaani suuntaan. Myös korkeussuunnassa heitot lähtivät paremmin. Ennen kiekko saattoi lähteä lähes suoraan alaspäin osuen maahan jo muutaman metrin ilmalennon jälkeen.

Talvet menevät edelleen käytännössä heittämättä, putteja tulee toki silloin tällöin kotipihassa harjoiteltua. Sen verran on kuitenkin rutiinia tullut, että keväisin kauden alkaessa heitot lähtevät "vanhasta muistista" kohtuullisen mukavasti.

Rystyheittojen maksimipituus n. 120-130 m, toistettavien ja tarkkojen n. 100 m.

Kämmenheittoja pitäisi harjoitella enemmän, nyt käytän niitä oikeastaan vain hysselähestymisiin (max. 50 m). Kämmentekniikan puutteellisuutta voi tietenkin korjata heittämällä ylivakaata kiekkoa reilussa antsassa, kun haetaan maksimipituuksia. Tässä toistettavuus on itselleni se suurin ongelma.

Salainen aseeni on upsiheitto. Molemmilla tyyleillä (peukku ja tomahawk) kiekko lentää n. 80 metriä, pidemmällekin toki saisi mennä. Käytän näissä heitoissa mahdollisimman vakaita kiekkoja (ns. Stone-Fire on ehkäpä paras). Upsit pelastavat monesti vaikeista paikoista.

Discmanialta on tullut todella mielenkiintoinen hyvin vakaa kiekko (9|1|+1|6) eli Tilt. Ne ovat kiven alla ja olisipa joskus mukava päästä testaamaan. Facebook-kiekonmyyntipalstoilla näiden hinnat ovat jossain 40-50 euron välimaastossa, joka on mielestäni liikaa.

Myös kiekkojen määrä on mielenkiintoinen aihe. Kymmenen vuoden harrastamisen aikana käsieni läpi on kulkenut kaikkiaan satoja kiekkoja ja nytkin kaapeista löytyy n. 150-160 lötää. Voitte uskoa, että vaimolle joutuu välillä selittämään tätä ilmiötä.

Onhan tämä todella upea laji, joka on todella vienyt mennessään. Eipä sitä kesäisin paljon muita lajeja ehdi edes harrastaa.
 

PasiAnssi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp, Wycombe Wanderers
Itsekin aloitin lajin viime keväällä käytännössä nollista, kun kaverit pyysivät yksi ilta mukaan heittämään. Aluksi heitin pelkkää upsia ja tein sillä ihan kohtalaista tulosta aloittelijalle, mutta sitten kesä- heinäkuun vaihteessa löysin foren, ja sitä treenaillessa menikin loppukesä. Pituus forella oli jo loppukesästä parhaimmillaan 95 metristä, mutta heitto saattoi sitten olla ihan missä tahansa.

Täksi kesäksi uudistin käytännössä koko bägin viime kesästä, ja tiensä sinne löysivät myös vihdoin midarit. Fairway drivereita ei vieläkään ole, mutta uudet distancet ovat nyt nopeudeltaan huomattavasti maltillisempia kuin edelliset. Huhtikuun loppu meni vähän uusien kiekkojen opetteluun, mutta eilen napsahti jättipotti, kun 18 väyläiseltä Keljonkankaalta tuli tulokseksi +6, uusi rataennätykseni heittämällä. Tihkusateessa hämärällä heitetty kierros alkoi ailahtelevalla etuysillä, jossa syntyi kolme birdietä, kaksi paria ja neljä bogia. Sain sitten rauhoitettua itseni huomattavasti haastavammalle takaysille, joka meni lähestulkoon täydellisesti yhtä triplabogia lukuunottamatta.

On tämä frisbeegolf vaan mukava laji, kun kehityksen huomaa jokaisen heittokerran jälkeen. Ikinä ei ole vielä yksin tarvinnut lähteä heittämään, koska radat sijaitsevat kaupunkien alueella, eivätkä tasoerot porukan välillä haittaa. Omien kavereideni parhaat ovatkin pääasiassa niitä, jotka eivät muuten urheilussa ole loistaneet. Erittäin leppoisa laji, ja hyvin onnistunut kierros jättää aina hyvän fiiliksen loppupäiväksi. Pelkkää forea viskelen pääasiassa, rystyä vain 30m sisältä.

En tiedä kiinnostaako ketään, mutta bägini sisältö:

Putteri:

Pure Zero Medium: Ei mikään paras, mutta toimii.

Midarit:

Rock3 ns. lähtökohtaisten rystypaikkojen forelähäreihin

Viking Discin Warrior: tuli eilen uutena kiekkona bägiin, mutta vaikutti muutaman heiton otannalla todella pätevältä kiekolta, jolla voi viskellä viidestä kympistäkin huoletta

Westsiden Harppi: Lähtee bägistä, ei ole pätevä forelle.

Draiverit:

Westside Discin Sword x2: Toinen elämäni ensimmäinen frisbeegolfkiekko, joka on äärimmäisen beat upattu, käytän upsiin. Toisen ostin toissapäivänä ja idea olisi huomenna testailla miten mahtaa lähteä meikäläisen nykyforella tuo.

Westsiden Catapultti: Ei ole paljoa käyttöä, mutta 14 nopeuksisena bägini nopein kiekko. Tärkein tehtävä olla varmuuden vuoksi bägissä ns varakiekkona, jos Vipunen hukkuu.

Westsiden Vipunen: Ehdoton luottokiekko, jolla heitän noin 75% avauksista. Äärimmäisen mukava ja kevyt, eikä vaadi paljoa tekniikkaa, joka sopii meikäläiselle. Harvemmin minnekkään karkailee, ja luottoa löytyy todella paljon.

Latituden Havoc: Aluksi vihasin kiekkoa, mutta siitä on tullut Vipusen jälkeen tärkein kiekko omaan pelikirjaani. Aina jos pitäisi heittää rysty, viskaan Havocin forella jyrkässä kulmassa, jossa se lentää ilmassa noin 50 metriä, ja rollaa vielä 10-40 metriä eteenpäin. Aina tuo heitto ei onnistu, mutta noin 75% kerroista kiekko lähtee rollaamaan tuosta.
 

vsmo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, ManU
Viime kesänä tuli lajiin hurahdettua ja aluksi huomasin, että suurimmat erot kokeempiin pelaajiin tuli avausheittojen pituuksissa. Vaikka kuinka täysillä kiekkoa kiskoi ja ohjeita youtubesta katsoi, niin heitto ei meinannut mennä 50-60 metrin yli tarkasti. Sitten kuvasin heittoni ja ruudulta tekniikkavirheet näki selvästi. Oli muuten aivan hirveän näköistä katsottavaa. Nyt heitto lähtee jo 80 metriä, mutta vieläkään ei tule käytännössä mitään eroja draivereilla ja midareilla. Tässä odotellaan, että lumet sulaa sen verran, että pääsee taas heittämään pituutta, putteja on tullut harjoiteltua talven ajan jonkin verran. Kaiken kaikkiaan hieno laji, liikuntaa tulee käytännössä huomaamatta ja aina voi kehittyä lisää.

Semmoinen yleinen huomio, että kannattaa käyttää avauksissa riittävän alivakaita kiekkoja varsinkin alkuvaiheessa. Tulee yllättävän paljon lisää metrejä ilman suurempaa repimistä. Tämän kertoi oma kantapää.
 
K

Kiekkokatsoja

Jos heittäisin tuota kiekkoa, niin lentorata on aina sama. 20metriä eteenpäin, ja lopussa 10 metriä oikealle.
Liekkö vika ranneliikkeessä? Sitä tuli nuorena treenattua usein. Öö.. siis kiekkomailalla.
 

PasiAnssi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp, Wycombe Wanderers
Yksi parhaista kiekoista forelähäreille. Mm. 2x maailmanmestari RickyWysocki luotti tähän kuin vuoreen, kun oli Westsiden sponssaama. Ja jos meitsin kaltainen narukäsikin saa tällä tulosta, niin...

Just saying.
Haha moni kavereistakin kummastelee tuota, miksi meikäläisen fore ei onnistu tuolla foresta tunnetulla kiekolla. Jotenkin Rock3 on itselle aina sopinut jotenkin paremmin ja tykkään drivareilla muutenkin neppailla 30m ulkopuolelta.
 

CuJo#31

Jäsen
Suosikkijoukkue
Penguins | HIFK | Leijonat | Les Bleus
Kyllähän lyhyisiin (hysse)foreneppailuihin paras on Innova Gator. Omassa käytössä Glow Champion ja Circle Stamp Gatorit (kts. liitteet). Todella vakaita ja hyvin käteen istuvia. Hyviä myös lyhyisiin upseihin.

Antsaforeneppailuihin suosittelen Champion Mako3:sta. Toimii erinomaisesti myös rauhallisiin suoriin rystyheittoihin.
 

Liitteet

  • 600px_FS_Glow_Gator.jpg
    600px_FS_Glow_Gator.jpg
    64,8 KB · kertaa luettu: 100
  • lataus (6).jpeg
    lataus (6).jpeg
    10,3 KB · kertaa luettu: 107

Sambody

Jäsen
Jännä ettei laji ole täällä enempää puheen porinaa aiheuttanut. Jonkun uutisotsikon mukaan lajilla olisi Suomessa jo noin miljoona harrastajaa. Itsekin tuli ensimmäiset kiekot viime kesän lopulla hommattua, kun aika ei meinannut millään golfiin riittää ja pari kaveria pyysi kokeilemaan. Nyt sitä tuleekin käytyä vähintään viikottain ratoja kiertämässä.
 

CuJo#31

Jäsen
Suosikkijoukkue
Penguins | HIFK | Leijonat | Les Bleus
Jännä ettei laji ole täällä enempää puheen porinaa aiheuttanut. Jonkun uutisotsikon mukaan lajilla olisi Suomessa jo noin miljoona harrastajaa. Itsekin tuli ensimmäiset kiekot viime kesän lopulla hommattua, kun aika ei meinannut millään golfiin riittää ja pari kaveria pyysi kokeilemaan. Nyt sitä tuleekin käytyä vähintään viikottain ratoja kiertämässä.

Näinhän se on, laji on noussut suorastaan räjähtävään nousuun koronan aikana. Lajin fanaattisimmat ja aktiivisimmat harrastajat lienevät Facebookin eri frisbeegolfryhmissä kirjoittelemassa. Ja ainakin joskus oli ihan pelkästään frisbeegolfille suunnattu keskustelufoorumi. Olin itsekin tuolla aikoinaan aktiivinen, mutta on jäänyt viime vuosina vähemmälle huomiolle.

Oma heittäminenkin on vähentynyt alkuvuosien huuman jälkeen. Nyt käyn heittämässä ehkäpä yhden, maksimissaan kaksi kierrosta viikossa. Kotipihassa on harjoituskori, johon tulee toki puttailtua ja heiteltyä lähestymisiä ohimennen. Kesälomalla on kyllä ryhdistäydyttävä aktiivisuuden suhteen. Ja talvella en heitä ollenkaan.

Asiasta kolmanteen: myös tiettyjen kiekkojen hinnat ovat nousseet räjäjähdysmäisesti. Tähän ilmiöön toki vaikuttavat myös osittain rajoitetut valmistusmäärät. Pakko kai pandemian on oltava tämänkin trendin takana ainakin osittain.
 

Andy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Yksi parhaista kiekoista forelähäreille. Mm. 2x maailmanmestari RickyWysocki luotti tähän kuin vuoreen, kun oli Westsiden sponssaama. Ja jos meitsin kaltainen narukäsikin saa tällä tulosta, niin...

Just saying.

Minäkin luovuin Harpin käytöstä, koska sen profiili on niin syvä, että se ei vaan istu hyvin pieniin kätösiini. Se mikä sopii yhdelle ei välttämättä sovi toiselle. Ja Wysocki oli muuten Latitude 64 sponssaama, jos ihan tarkkoja ollaan. Nyt Innovalla taitaa hoidella vastaavat lähärit Pigillä. Jokaiselta isolta valmistajalta löytynee tuohon slotiin kiekko tai pari.
 

Sambody

Jäsen
Kyllähän lyhyisiin (hysse)foreneppailuihin paras on Innova Gator. Omassa käytössä Glow Champion ja Circle Stamp Gatorit (kts. liitteet). Todella vakaita ja hyvin käteen istuvia. Hyviä myös lyhyisiin upseihin.
Gator on ihan lyhyisiin heittoihin ainakin itselle turhan nopea. Sen takia repusta löytyy myös Harp joka tuli aiemmin repussa olleen Tacticin paikalle kun tuo oli hakattu turhan suoralentoiseksi. Toisaalta on minun Gatorikin aika hakattu. Muistuttaa pikkuhiljaa enemmän RocX3 kiekkkoa kuin uutta Gatoria. Siitä syystä löytyy vielä jyrempi Westsiden Anvil jos tarvitsee oikeasti kunnolla saada feidiä lennon loppuun. Itse heitän paljon hyvin ylivakaita foreheittoja varsinkin metsäväylillä, koska jostain syystä osun linjoihin paremmin kämmenellä kuin rystyllä. Omat fore-kiekot ovat:

Westside Harp (myös rystyheitot)
Innova Gator (myös rystyheitot)
Westside Anvil
Discmania FD3 (myös rystyheitot)
Innova Firebird
Innova Thunderbird (myös rystyheitot)
Discmania PD2

Lisäksi tulee joskus viljeltyä jotain alivakaampaakin forella, mutta pääsääntöisesti noilla kiekoilla operoidaan kämmenheittoja.

Asiasta kolmanteen: myös tiettyjen kiekkojen hinnat ovat nousseet räjäjähdysmäisesti. Tähän ilmiöön toki vaikuttavat myös osittain rajoitetut valmistusmäärät. Pakko kai pandemian on oltava tämänkin trendin takana ainakin osittain.
On kyllä ollut koko oman harrastamisjakson harmittavia toimitusvaikeuksia kiekoissa mikä on sitten saanut jälkimarkkinat hetkittäin hyvin villiksi. Vaikuttaa ainakin omiin heittovalintoihin hetkittäin. Esim varjelen jonkin verran FD3:sta ja PD2:sta, kun hukattujen tilalle ei ole mahdollista hakea kaupasta uutta enkä ole oppinut hamstraamaan varakiekkoja silloin kun kyseisiä malleja on ollut saatavilla.
 

keigykedy

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Leijonat
itse heitän pääsääntöisesti forella ja käytän näitä riippuen millaista heittoa tarvitsen :
Fairway driverit :
MVP Volt plasma
Innova Leopard3 star
Opto River Gold

Midarit :
innova Mako3 star
Discraft Buzzz esp
 

axe

Jäsen
Mää vähän suutahdin frisbeegolfille tänään kun kävin vähän maastolenkillä Niihaman metsissä. Oli näköjään ihan lähiviikkoina Ruotulan radalle tullut lisää väyliä ja yksi niistä oli lämmätty suoraan umpimettään metsämaaston "pääpolun" päälle, sellaisen jota pitkin on kuljettu juosten, kävellen ja koirien kanssa jo varmaan sata vuotta ja viimeiset pari-kolme vuosikymmentä maastofillareillakin. Siihen vaan oli pläjätty korialue/viheriö päälle, ja mikä pahinta, sitten oli vielä puunrungoilla ja muilla risukoilla rakennettu barrikadit polun katkaistuihin päihin, ettei niistä pääsisi kulkemaan.

Noihinkin metsiin mahtuu kyllä (vaikka vituttaakin ettei niitä metsiä voida jo jättää rauhaan) ja olen varsin suvaitsevainen frisbeegolfille ja muillekin lajeille, mutta tuo ikiaikaisen maastoreitin katkaiseminen ja vielä barrikoiminen meni kyllä kieltämättä tunteisiin. Sitä golf-väylää ei olisi montaakaan astetta vinompaan tai montaakaan metriä lyhyemmäksi tarvinnut tehdä, niin se maastoreitti olisi saanut jäädä rauhaan. Jos sen radan jostain syystä oli aivan pakko tulla metrilleen juuri siihen, niin vähintä mitä olisi rakentajat voineet tehdä, niin sen barrikaadin rakentamisen lisäksi olisivat sitten niillä metsän muutenkin raiskanneilla koneillaan raivanneet ja tallanneet kiertotien polulle sen korialueen ympäri. Siitä ei olisi juuri viittätoista metriä pitempi pätkä tullut.

Kyllähän se kiertotie siihen syntyy luomunakin, kun väittäisin että joka tunti siihen tulee muutama ihminen kummastakin suunnasta ihmettelemään, mikä vitun viritys tähän on nyt eteen tehty ja kiertävät sitten ympäri. Nyt on vaan golffareilta aikamoinen perseennäyttö muille, että me nyt tultiin tähän ja vitut teidän polusta, me rakennetaan barrikadit ettette voi kulkea.
 

CuJo#31

Jäsen
Suosikkijoukkue
Penguins | HIFK | Leijonat | Les Bleus
Yhdysvalloissa pelattiin juuri lajin maailmanmestaruudesta. Taidettiinpa nähdä historian eeppisin loppukamppailu voitosta.

Laitetaanpa varmuuden vuoksi spoilereihin.
Paul McBeth hakee jo uransa kuudetta maailmanmestaruutta. Se näyttääkin melko varmalta finaalikierroksen viimeiselle väylälle tultaessa. Paul McBeth on johdossa tuloksella -39. James Conrad on heiton verran perässä (-38). Väylän parlukema on 4 ja pituus 198. Outtia vähän joka puolella. Ei siis helppo väylä.

McBethin avaus on loistava. Conradin ei niinkään.
Conrad joutuu varmistelemaan, hän ei pysty ottamaan vauhtia toiseen heittoonsa ja hän vippaa kiekon paikaltaan parempaan heittopaikkaan.

McBeth seiftaa toisen heittonsa vain parempaan heittopaikkaan, eihän mikään enää voi viedä tässä vaiheessa voittoa. Parin pitäisi riittää mestaruuteen.

Conrad virittelee lähestymistään eli kolmatta heittoaan n. 80 metristä. Sitten se tapahtuu:


Conrad upottaa heittonsa suoraan kuppiin ja ottaa birdien väylältä (tulos siis -39).

McBethin seiftailusta johtuen mies joutuu tyytymään pariin. Tilanne siis tasan. Mennään sudariin (sudden death). Pelataan siis ratkaisuun saakka väyläkohtaisten tulosten perusteella. Eli jokainen yksittäinen väylä voi jo ratkaista mestaruuden.

Aloitusväyläksi valikoituu "saariväylä" #16 (par 3, 97 m). Outtia on vähän väylän joka puolella. Pitkäksi ei kannata heittää, korin takana on vesistöä. Tällä väylällähän James Conrad heitti jo aiemmalla kierroksella holarin:


Conrad avaa varmasti rystyllä n. kolmeen metriin korista, varma birdie tulossa. Paineet siis McBethin hartioilla. McBeth avaa kämmeneltä ja kiekko menee pitkäksi päätyen veteen. Hänelle yksi rangaistusheitto ja drop zonelle heittämään kolmatta heittoa.

Conradin voitto varmistuu! Ensimmäinen maailmanmestaruus hänelle.

Loppuratkaisu (#16)


Koko finaalikierroksen livetaltiointi


Myöhemmin illalla ilmestyy JomezPron Youtube-kanavalla editoitu versio finaalikierroksesta. Muiden kierrosten osalta ne sieltä jo löytyvätkin.


E
Tarkennuksia
 
Viimeksi muokattu:

Niilo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Tappara
Itse tullu kans jo useamman vuoden ajan heitettyä. Tai no tänä kesänä käyny vaan 2 kertaa vaikka lähin rata on 500 m päässä. Ei vaan ole innostunut tänä kesänä, viime kesäkin meni tosi vaisusti. Josko tässä taas innostuisi. Itse heitän "kämmenellä". Holari meinas kerran tuööa, ketjuista avaus ulos. Eikä vituttanu =).

Ihan mukava laji. Ei vaadi mitään suuria investointeja kun aloittaa. Pari kiekkoa riittää hyvin. Verkkarit jalassa voi hyvin mennä ja kiekot voi olla vaikka muovikassissa

Ajan saatossa voi sit hankkia varusteita, kunnon laukun kiekoille vaikka joita tulee kuitenkin hankittua.
Kiekkoihin kannattaa tietenkin laittaa yhteystiedot koska kiekko kuitenkin on hukassa jossain vaiheessa ja joku rehellinen löytäjä sen sit voi palauttaa.

Heittoihin kannattaa keskittyä, kunnolla ja rauhassa. Turha voiman käyttö ei auta jos tekniilla on paska
Putteja PITÄÄ harjoitella, koska niillä se tulos tehdään.... Ei paljon naurata, kun bar 3 väylällä kun heität avaisheiton 4 m päähän korista ja sit puttaat sen "Pirkon" ohi... Eli treenaa putteja ja paljon. Itse en niin tosin tee =).
 
Suosikkijoukkue
JYP, Vatanen, Blackhawks
Tuo kisa on tullut katsottua alusta loppuun Jomez Pron lähetysten osalta. En muista koskaan nähneeni edes pienemmissä kisoissa tällaista. Ensinnäkin se, että 72 väylän jälkeen käytännössä kuusi kilpailee edelleen liki tasoissa voitosta, mutta kun kyseessä vielä MM-kisat ja historian toiseksi suurin (?) rahapotti, niin paineetkin ovat mukana. Lisäksi jahtikortin vauhti on kova.
 

CuJo#31

Jäsen
Suosikkijoukkue
Penguins | HIFK | Leijonat | Les Bleus
Tuo kisa on tullut katsottua alusta loppuun Jomez Pron lähetysten osalta. En muista koskaan nähneeni edes pienemmissä kisoissa tällaista. Ensinnäkin se, että 72 väylän jälkeen käytännössä kuusi kilpailee edelleen liki tasoissa voitosta, mutta kun kyseessä vielä MM-kisat ja historian toiseksi suurin (?) rahapotti, niin paineetkin ovat mukana. Lisäksi jahtikortin vauhti on kova.

Oli kyllä upeat kisat ja tosiaan ehkäpä tasaisimmat koskaan. Kisan tasaisuus jatkui hienosti myös viidennellä kierroksella (lopputuloksissa kärkikymmenikkö oli kymmenen heiton sisällä toisistaan). Mutta toki loppu oli kahden kauppa.

Itse en jaksanut seurata livenä finaalikierrosta loppuun saakka. Katsoin aamulla jälkilähetyksenä.

Myöskin minun käsittääkseni tässä kisassa oli historian toiseksi suurin rahapotti (voittajalle 16 500 $, toiselle 10 000 $ ja kolmannellekin 8500 $). Rahapalkinnoille pääsi 84 parasta, joista viimeinenkin nettosi 440 taalaa.

Laji kasvaa edelleen, mutta esimerkiksi pallogolfiin on vielä "hieman" matkaa. Paul McBeth on tehnyt paljon lajin ammattimaistumisen eteen (vrt. Bobby Hull & WHA). Mieshän teki vastikään kymmenen vuoden jatkosopimuksen Discraftin kanssa (arvoltaan peräti 10 miljoonaa dollaria).
 
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös