Uskomatonta miten paljon riemua voi saada yhdestä vitun jalkapallopelistä. Luotsaan Anderlechtiä nyt toisella kaudella menin Mestareiden liigan alkulohkosta jatkoon. Lohkossa Chelsea, Paris SG, Steua Bucarest ja Anderlecht.
Kirosin kuin pieni apina, kun Chelsean Lambard tasoitti lohkon toiseksi viimeisessä ottelussa kulmasta viimeisellä minutilla ja sensaatiomainen voitto meni sivu suun sekä lohko vaikeaksi. Viimeisellä kierroksella kohtasin Steuan vieraissa ja Chelsea sai Paris SG:n kotiinsa. Paris SG:llä lohkossa toinen sija 3 pistettä minua enemmän ja 2 maalia parempi maalisuhde. Keskinäiset ottelut tasan minulla maaleissa +1.
Johdin ekan puoliajan jälkeen 3-0 ja Chelsea 1-0. Jatkopaikka näytti tulevan, kunnes Paris SG tasoitti pelin heti toisen puoliajan alussa. Tein 80 minuutilla 4-0, mutta ei paljon lohduttanut, kun Chelsean peli 1-1. Peli loppui ja katsoin lohkotilanteen livenä. Drogba tehnyt 2-1 90 minuutilla?!
Anderlecht on aika hankala joukkue pelata. Toki kotimaista liigaa voi hallita suvereenisti, mutta euroopan suurjoukkueeksi pääseminen on vaikeaa, koska heti kun joku suurseura tekee ostotarjouksen jostain pelaajasta, niin siellä jo kerätään varusteita pelikassiin. Nyt mestareiden liigasta jatkoon mentyäni tuo "wants to move bigger club" hävisi kaikilta pelaajilta, mutta palkoissa tuskin pystyn jatkossakaan kilpailemaan ns. isojen maiden seuroille. Kallein pelaajani saa 19 000 eur/viikossa. Vanhat kalliit paskat hävitin ensitöikseni.
Todellisia huippunimiä on vaikea saada, joten satsaan puhtaasti nuoriin lupauksiin. Puolet joukkueestani on Wnt logolla varustettu. Minulla on kova kärkikolmikko. Meme Tchite, Eddie Johnson ja Vagner Love. Lovella tosin on Venäjän reissun jäljiltä (???) sopeutumisvaikeuksia Belgiassa ja verkko ei ole heilunut toivomallani tavalla. Eddie Johnsson teki viime kaudella 30 ottelussa tehot 14+14 ja keskiarvo 7,80. Voittaa pääpallot hurjalla prosentilla. Koko eurooppa olikin kesällä miehen perässä. Palermo tarjosi 15 miljuunaa, mutta en myynyt, koska vastaavaa en saa tilalle. Meme Tchite oli alussa lähes treidi tavaraa, mutta on kehittynyt valtavasti.
Yksi mielenkiintoinen pelaaja joukkueessa on keksikentän jyrä Walter Baseggio, jonka oikeastaan ainoa puute on pace (8), eikä se kehity millään treenillä. En ole tässä pelissä moista vaparimiestä nähnyt. Kaveri paukuttaa 30 metristä kierteisiä ylärimojen ja tolppien kautta sisään. Teki ensimäisellä kaudellani 12 maalia ja nyt joulun alla kasassa 6, vaikka oli alkukauden sairastuvalla.
Katsotaan nyt jaksaako tällä kauaa pelata, koska kehitystä ei kauheasti ole luvassa. En ole vielä löytänyt sellaista potentiaalista joukkuetta, jolla rupeasin pelaamaan, koska haluaisin pelata sellaisen maan sarjaa, jossa on mahdollista nostaa pieni seura, jopa Euroopan ykkösseuraksi. Belgiassa ei oikein tuo raha oikein liiku. Saksassa On Bayern Muncheniä lukuunottamatta pelkästään velkaisia seuroja ja siitä on hankala lähteä satsaamaan. Englannin valioliigaa olen tahkonnut jo liikaakin ja siellä on vaikea horjuttaa isojen asemaa moneen vuoteen. Varsinkin jos lähtee esim. Championshipsistä. Lisäksi sinne on hankala saada lupaavia pelaajia esim. Brasiliasta työlupien takia. Espanjan ja Italian liigoja en ole koskaan kokeillut. Onko ideoita?