Mainos
  • Joulurauhan julistus
    Huomenna, jos Moderaattorit suovat, on meidän Jatkoajan armorikas joulupäivä; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha, kehottamalla kaikkia tätä palstaa asiaankuuluvalla kirjoittelulla täyttämään sekä muutoin hiljaisesti ja rauhallisesti käyttäytymään sillä se, joka tämän rauhan rikkoo ja joulurauhaa jollakin laittomalla taikka sopimattomalla kirjoituksella häiritsee, on raskauttavien asianhaarain vallitessa syypää siihen rangaistukseen, jonka Moderaattorit ja säännöt kustakin rikoksesta ja rikkomuksesta erikseen säätävät.

    Toivotamme kaikille Jatkoajan kirjoittajille sekä lukijoille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2025.

Florida Panthers 2017–2018

  • 124 392
  • 281

palle

Jäsen
Suosikkijoukkue
Minnesota Wild, HIFK
Barkov on tainnut kuitenkin pelata vähän "raskaammat" minuutit, vaikka ero peliajassa ei keskimäärin ole kuin 50sec/ottelu. Enemmän oman pään aloituksia ja pääasiassa Boughnerin käyttämä pelaaja vastustajan ykkösiä vastaan.

Mielenkiintoinen huomio on, että Trocheck on ehkä "tottuneempi" tuohon. Tron keskimääräinen jääaika on noussut tällä kaudella vain keskimäärin 34sec/ottelu verrattuna viime kauteen. Barkovilla nousua 2min 50sec /ottelu. Barkov on pelannut tällä kaudella aivan järjettömästi enemmän kuin ennen, kun huomioidaan lisäksi ehjä kausi NHL:ssä... Taitaa Sasha panostaa kestävyyteen vielä tänäkin kesänä treeneissä, niin jaksaa ensi kaudella loppuun asti.
Mielenkiintoista nähdä, että lähteekö tuo MM-kisoihin, vai keskittyykö huilaamaan ja aloittaa tehokkaan treenaamisen jo aiemmin. Itseensä panostaminen ei olisi huono ratkaisu tässä kohtaa. MM-kisoja tulee kyllä...

Oma veikkaukseni on, että jos Florida ei pääse pudotuspeleihin ja Sashalla ei ole mitään loukkaantumista nakertamassa, niin mies lähtee skoda-kappiin. Tuossa ehtii kuitenkin reilu pari viikkoa (korjatkaa jos olen väärässä, en jaksa tarkistaa) huilia, joten voisi kuvitella, että Sashan ikäinen kaveri pystyy rasituksesta ainakin pääosin toipumaan.
 

rinne

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Game over. Toki siellä on yksi peli jäljellä mutta eipä sillä Panthersille väliä ole. Kuten ei ollut enää eiliselläkään pelillä. Panosta pelissä on siitä huolimatta, kun lopputulos määrittää Atlanticin voittajan. Ehkä jotain kiinnostaa, voittaako Bruins vai naapuri Tampasta.

Kausi oli hyvin kaksijakoinen. Monessakin mielessä. Jos mietitään ensin pelaajia. Teemana kauteen lähtiessä oli nuorten esiinmarssi. Jokinen ja Jagr olivat joukosta poissa. Tallon hankki uuden valmentajan Boughnerin muodossa auttamaan Rowen sekoilujen pois pyyhkimisessä. Pelillisesti nuorten oli aika ottaa joukkue selkäänsä. Tämä myös tapahtui. Barkov kantoi joukkuetta reppuselässään. Toista viulua Sashan tukena soittivat Trocheck ja Huberdeau. Huby valitettavasti katosi kuvasta kauden edetessä, mutta ihan hyvä kausi Hubyltä kuitenkin. Ennen kauden alkua ennakoitiin, että Floridan hyökkäys on Sasha-Huby-Tro. Niin se pitkälti olikin. Kesän hankinnoista Dadonov kuitenkin osoittautui täysosumaksi. Dadonov kykeni huikeaan peliin Barkovin rinnalla. Niin huikeaan, että Huby-Sasha parivaljakon erottaminen oli perusteltua. Bjugstad osoitti välähdyksiä siitä, että tuosta on ihan ok täytepalaksi NHL-joukkueessa. Tulevaisuutta silmällä pitäen Borgströmin tulokassopimuksesta poltettiin vuosi. Sillä saatiin muutama peli kokemusta NHL:stä Borgströmille. Ei vielä valmis tekemään suurtekoja, mutta luottamusta herättävä debyytti. Ei tuo täysin hukassa ollut.

Hankinnoista myös Maminin voi nuorista laskea onnistuneiksi. Istui paljon katsomossa, mutta pitäisin tuon panosta ehdottomasti positiivisena. Ottaa paikkansa jossain tuolla bottom-6 osastolla. Kolmosketjun laituriksi eväät lienee, jos kaikki taivaankappaleet osuvat linjaan. McCann ja Malgin olivat selvästi ottaneet askeleita eteenpäin. NHL-pelaajia, jotka eivät yksin kykene sytyttämään maailmaa tuleen. Hyviä palasia Tallonin palapelissä. Nelosesta hatunnosto erityisesti Sceviourille. Loistava bottom-6 pelaaja. Stuntannut ykkösen laiturina viime peleissä ja onnistunut sielläkin ihan hyvin. Loistava pelaaja bottom-6 rooliin.

Hankinnoissa vihkoonkin mentiin. Lähinnä uransa päättävän Vrbatan kohdalla. Ei saatu kakkosketjun laituria. Saatiin puolet kaudesta katsomossa istunut veteraanipelaaja. Haley? Kai tuo positiivisia juttuja toi. Pelillisesti selviytymässä, mutta tappeli senkin edestä. Haapala? Loukkaantumisten sävyttämä kausi, jonka pohjalta ei oikein voi johtopäätöksiä vetää. Sai debyyttinsä NHL:ssä, mutta kausi päättyy kuitenkin Tampereella. Toivotaan ehjempää kautta, niin nähdään onko Henkalla eväitä NHL:ssä vaikka kolmosen laituriksi.

Puolustuksessa oli positiivista erityisesti loppua kohti Yandle. Yandle pelaa liian suuressa roolissa, mutta selviää. Tuon puolustupelin huonoutta liiotellaan aika ajoin. Hyökkäyssuuntaan peli toimii. Ekblad käänsi kurssia. Lupauksia herättävä kausi. Ei mikään suvereeni ykköspakki, mutta farssinomaisen viime kauden jälkeen askel parempaan. Vielä kun saisi kehitettyä luisteluaan...

Maalivahdeista ei tarvitse hirveästi sanoa. 1 000 pelin rajapyykin ylittänyt Luongo ei pysy kasassa enää, mutta pelatessaan aivan huikea maalivahti vielä tälläkin kaudella. Reimer? Ailahtelee, mutta voittaa pelejä joukkueelle parhaimmillaan yksilösuorituksilla. Säteri? Ei huono stuntti, kun edestä tippuivat kaverit pois.

Pelillisesti tähdistöpeliä voidaan pitää vedenjakajana. Ennen tähdistöpeliä Panthers esiintyi keskinkertaisesti, suorastaan huonosti. Ykkösketju ja maalivahti varastivat alkukauesta pelejä Panthersille. Panthersin pää alkukaudesta pysyi pinnalla täysin muutamien yksilöiden suorittamisen seurauksena. Tähdistöpelin jälkeen Panthers esiintyi kuin yksi NHL:n parhaista seuroista. Huikea maalivahtipeli oli keskeinen osa nousua. Barkovin järjetön vire ja tapa jolla tuo otti joukkueen reppuselkään oli huikea. Joukkue kokonaisuutena pelasi kuitenkin paremmin tämän viimeisen jakson. Tuloksenteko jäi harvojen yksilöiden harteille, mutta ainakin loppukaudesta kolmosketjukin pääsi omista pois edes. Alkukaudesta kun oli saavutus, jos edes joku muu kuin ykkösketju sai paineen vastustajan maalia kohti. Turha tässä on yksittäisten pelien taakse mennä. Panthers hävisi kilpailun pudotuspelipaikasta jo ennen tähdistöpeliä. Kaivettu kuoppa oli liian syvä. Siitä huolimatta pari Senators ja yksi Oilers -tappio kirvelevät nyt aika paljon. Mitä jos... Kilpailijat viimeisistä pudotuspelipaikoista pääsivät lentoon tai onnistuivat sinnittelemään riittävästi loppuun asti. Panthers pääsi niin kovin lähelle, ettei tästä kaudesta oikein jää käteen mitään. Varausnumeroa saatiin heikennettyä, mutta pudotuspelit ovat silti vain haave. Noh, Boughner ja nuoret saivat ehkä kaivattua kokemusta voittamisesta tässä runkosarjan lopulla.

Tästä on hyvä jatkaa. Boughner vaikuttaa valmentajana pätevältä vaihtoehdolta. Hyökkäys voidaan rakentaa Hubyn, Sashan, Tron ja Dadonovin ympärille. McCann, Malgin, Mamin jne. toimivat täytepalasina. Borgström, Tippett ja mahdollisesti joku muu junnu noussee täyttämään hyökkäykseen viime kesänä synnytettyä aukkoa. Puolustuksessa on jo hyviä palasia. Tallonille ehkä tärkeintä kesällä on pohtia hyökkäystä. Ketkä ovat bottom-6 sentterit? Tro ja Barkov eivät voi kahdestaan pelata koko peliä. Varsinkin Barkov iski aika rumasti seinään loppua kohti, tuo peluutettiin loppuun. Vieläkö MacKenziellä riittää? (Kuka on kapteeni? Tro?) Kuka tekee maalit? Tuloksenteko ei voi olla vain Sashan, Dadonovin, Hubyn ja Tron varassa. Leveyttä tarvitaan enemmän. Ehkä omat junnut ovat riittävä vastaus jo ensi kaudeksi.

Toki tuo maalivahtiosastokin on syytä pohtia kuntoon. Halutaanko jatkaa Luongo-Reimer parilla? Jossain vaiheessa talvella oli huhuja, että Panthers etsi kakkosveskaria, jolla olisi potentiaalia kehittyä ykköseksi. Onko nämä suunnitelmat unohdettu vai oliko kokonaan ankka kyseessä? Luongo on seuraikoni, mutta ei tuo loputtomiin jatka. Reimer ei kuitenkaan liene ratkaisu selkeänä ykkösvahtina. Säterinkin kohdalla pitää päätöksiä tehdä. Päästetäänkö tuo kävelemään?
 

Louis

Jäsen
Kausi on sitten paketissa vaikka yksi peli onkin vielä jäljellä. Harmittavan lähelle se playoffeihin pääsy meni, mutta tällä kertaa kaikki kolmikosta Philadelphia, Columbus ja New Jersey alkoivat pelaamaan hyvin siinä vaiheessa (tähdistöpelin jälkeen) kun Panthersin hyvä vire alkoi. Oikeastaan tämä kausi muistutti paljon Gallantin ensimmäistä kautta Floridassa, heikko startti alkuun ja kauden toisella puolikkaalla ajetaan takaa piste-eroa. Toivottavasti sitten Boughnerin toinen kausi muistuttaa Gallantin vastaavaa ja heti alkukaudesta joukkue on valmis nappaamaan kunnon määrän pisteitä. Ei NHL:ssä vaan ole varaa antaa näin paljon tasoitusta. Tässä tosin pitää muistaa, ettei tuo loppukauden pistetahti ollut tällä kaudella aivan vertailukelpoinen ensi kauden alkuun, sillä useat joukkueet jotka Florida kohtasi olivat jo luovuttaneet kautensa siirtotakarajan jälkeen. Eli Panthers ei ole ihan yhtä hyvä kuin loppukausi antaa olettaa, mutta ei myöskään niin huono kuin playoffien ulkopuolelle jäänyt joukkue. Joukkueessa on siis paljon parannettavaa vielä vaikka vahvalla suorituksella kausi päättyikin.

Henkilökohtaisesti tällä kaudella tuli katseltua kokonaan ehkä se noin 40-50 peliä. Loput highlighttien varassa. Niiden nähtyjen pelien perusteella laitan joukkueen onnistujat, omalla tasolla pelanneet ja epäonnistujat:

Onnistujat:

- Aleksander Barkov. Ehjä kausi suunnilleen piste-per-peli tahtia ensimmäistä kertaa urallaan. Paransi reilusti aloitusprosenttiaan edelliskaudesta ja nykyään ottaa puolustuspään aloituksia ilman mitään suojelua. Oikeastaan Barkovia arvioiteassa ei ole olennaista pelkästään hänen oma tehokkuutensa, vaan kuinka hyvin Barkov osaa hyödyntää ketjukavereitensa ja kuinka ketjukavereiden tehokkuus nousee samalla kun pelaavat Barkovin kanssa. Mielenkinntoista olisi nähdä tilasto Huberdeaun ja Bjugstadin tehoista tältä kaudelta vertailtuna ilman Barkovia ja Barkovin kanssa samassa ketjussa. Molemmat nimittäin pelasivat kauden parasta kiekkoa nimenomaan Barkovin ketjussa.
- Evgeni Dadonov. Kysymysmerkkejä oli kauden alla, mutta aika nopeasti ne haihtuivat. Dale Tallonkin taisi antaa jonkun haastattelun jossa hän mainitsi, että tällä kerralla toisella yrittämällä Amerikan valloitukseen lähtenyt Dadonov on nyt paljon kypsempi versio itsestään ja valmiimpi persoona Venäjän reissun jälkeen kuin se joka oli ensimmäisellä yrityksellä Amerikassa. Pelaajana loistava: taitavat kädet, hyvä syöttelemään ja nopea luistelemaan ja kykenee yllättämään luistelullaan puolustajien selustan.
- Vincent Trocheck. Pelaa isoja minuutteja sentterinä Barkovin kanssa. Ottaa paljon puolustussuunnan aloituksia, alivoimaminuutteja ja samalla iskee 75 pistettä. Ykkös- ja kakkossentterien paikat ovat ainakin tällä joukkueella kunnossa. Barkoviin vertailtaessa toisaalta Trocheck ei ole läheskään yhtä hyvä luomaan sitä "kemiaa" ketjukavereiden kanssa ja yleensä he palaavat Trocheckin kanssa enemmänkin sille "omalle tasolleen" ylisuoriutumasta siinä missä Barkov saa keskinkertaisetkin pelaajat tehoilemaan ja ylisuoriutumaan. Mutta turha mielestäni Trocheckin on lähteä muuttamaan pelissä mitään, sillä niin hyvin kuitenkin mies onnistui tällä kaudella. Annetaan kukkien kukkia.
- Keith Yandle. Aloitti kauden vaisusti tai oikeastaan siitä mihin oli jäänyt viime kaudella, mutta paransi toisella puolikkaalla. Enää ei nähty samoissa määrin niitä uskomattomia hölmöyksiä ja hyökkäyssuuntaan peli kasvoi vielä tehokkaammaksi. Nappasi ainoan puolustajan paikan suvereenisti ykkösylivoimalta, liikuttaa kiekkoa viivalla erittäin hallitusti. Väkevä kausi.
- Roberto Luongo. Oli kauden keskivaiheilla pitkään loukkaantuneena, mutta tästä huolimatta osoitti mielestäni olevansa vieläkin selkeä ykkösvahti huolimatta korkeasta iästä. Torjuntaprosenteissa kolmas koko NHL:ssa yli 30 peliä pelanneista maalivahdeista. Mielestäni Florida on nyt tilanteessa jossa kannattaa ennemminkin odotella sitä Luongon tason putoamista ennen kuin jahdata toista ykkösvahtia Luongon paikalle. Tai sitten odottaa että junnuista kasvaa joku korvaaja. Ainakin ensi kausi pitäisi vielä mennä huolettomasti tämän kysymyksen suhteen.

Omalla tasolla:

- Jonathan Huberdeau. Pelasiko loukkaantuneena? Aika vaisu loppukausi nimittäin ja huolimatta siitä että on tehnyt 69 pistettä, hän ei pääse onnistujien joukkoon. Muut nostivat tasoaan tähdistöpelin jälkeen, Huberdeau ei tai jopa laski tasoaan. Kysymysmerkkejä ilmassa. Kuitenkin täysi luottamus on siihen että Huberdeau ansaitsee paikkansa joukkueessa.
- Aaron Ekblad. Otti isompaa roolia alivoimalla tällä kaudella, mutta edelleen tekee liikaa virheitä ja on erittäin "hasardiherkkä". Kuitenkin ihan hyvä kausi, mutta ei ykköspakin tasoinen jota tuolla sopimuksella odotetaan. Tasonnosoa odotetaan vielä. Pystyykö siihen?
- Nick Bjugstad. Oikeastaan jo se että pelasi "omalla tasollaan" on jo onnistunut suoritus viimeisiin kausiin nähden. Bjugstad juoksee kiekon perässä. Kiekko hallitsee Bjugstadia, eikä Bjugstad hallitse kiekkoa. Muodosti Barkovin ja Dadonovin kanssa hienon ketjun vähän aikaa mutta lopulta pudotettiin sieltäkin. Mielestäni tämä off-season on oikea hetki treidata Bjugstad pois 4,1 miljoonan lapullaan. En jäisi juuri kaipaamaan.
- Michael Matheson. Paransi oikeastaan peliään samoihin aikoihin kuin Yandle. Ideaalinen #2/#3 pakki. Pystyy tarjoamaan myös hyökkäyspeliä.
- Denis Malgin. Ihan hyvä kausi. Epätasaisuus vaan paistaa pelistä toiseen, ainakin niistä jotka itse katsoin kokonaan. Toisaalla esillä, toisaalla huomaamaton.
- Jamie McGinn. Saa mielestäni ehkä vähän liikaa kritiikkiä. Vahva kulmataisteluissa (harvinainen ominaisuus tässä joukkueessa) ja taistelee kovaa joka vaihdossa. Mielestäni mies paikallaan jos pelaa vielä viimeisen sopimuskauden Floridassa. Toki en jäisi kaipaamaan jos lähtisi pois.
- Jared McCann. Ihan ok-tason kausi, mutta tasonnostoa kaivataan ensi kaudelle. Taistelee kolmossentterin paikasta Borgströmin kanssa. Ensi kauden jälkeen tämä vastaava suoritus laittaisi epäonnistujien listalle.
- James Reimer. Tosiaan ei ole eikä tule olemaan koskaan ykkösvahti. Pelasi ailahtelevan kauden. 10 peliä huono, seuraavat 10 peliä erinomainen. Joukkueen kannalta tällainen ailahtelu on erittäin huono asia. Koskaan ei tiedä mitä sieltä saa. Joukkue voi hävitä yksinomaan Reimerin ailahtelun takia. Lämmittää kuitenkin hyvin penkkiä ja varmistaa ettei Panthers joudu katastrofaaliseen tilanteeseen, jossa kukaan maalivahdeista ei saisi peruskoppeja kiinni.
- Colton Sceviour. Ei mitään lisättävää. Ottaa alivoimaminuutteja mikä on erittäin tärkeää tälle ryhmälle.
- Maxim Mamin. Kai se ihan hyvin pelasi, mutta vaikuttaa olevan enemmän sitä bottom 6 osastoa. Ehkä se uskallus käyttää taitojaan ei riitö kahteen ylimpään ketjuun. Tyytyy usein vaan laittamaan kiekon punaviivalta ränniin.
- MacKenzie Weegar. Pelaa maltilla kiekon kanssa puolustuksessa ja ottaa kiekon kanssa kiekollista vastuuta. Vakiinnutti asemansa NHL-pakkina.
- Frank Vatrano. En montaa peliä nähnyt kokonaan. Ehkä pieni pettymys. Vaikutti enemmänkin sellaiselta toiselta Malginilta kuin ilmiselvältä vahvistukselta joka ottaa paikkansa yv-pelaajana.

Epäonnistujat:

- Mark Pysyk. Ei tuonut enää viime kauden tapaan perusvarmaa puolustuspeliä. Sen lisäksi ei ole hirveästi muuta tarjottavaa: ei hyökkäyspeliä, ei edes kovuutta. Nelospakin rooli vaikuttaa aivan liian isolta Pysykille.
- Alex Petrovic. Pelasi enemmänkin askeleen ulos kuin sisäänpäin joukkueeseen. Petrovicin "kovuus" on yliarvostettua. Paransi toisella puolikkaalla, mutta ei tarpeeksi. Taas yksi kolmosparin pakki.
- Derek MacKenzie. Ihan kivastihan se rouhii ja tuo energiaa, mutta kyllä nyt kapteenilta ja nelosketjun sentteriltä täytyy odottaa enemmän kuin kolme maalia. Miehen läpiajoissa ei ollut mukana jännitystä sillä aina tiesi ettei niistä seuraa mitään.
- Micheal Haley. Syö minuutteja ja kokoonpanopaikkoja ihan oikeilta pelaajilta.
 
Viimeksi muokattu:

Flusher

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Panthers
Henkilökohtaisesti tällä kaudella tuli katseltua kokonaan ehkä se noin 40-50 peliä. Loput highlighttien varassa. Niiden nähtyjen pelien perusteella laitan joukkueen onnistujat, omalla tasolla pelanneet ja epäonnistujat:
Hieno listaus, yleisesti ottaen olen samaa mieltä arvioista. Katsoin itse ehkä noin 35 peliä kokonaan, joista suurin osa kevätkaudella. Tässä pari lausetta pelaajista jotka jollain tavalla mielestäni epäonnistuivat odotuksiin nähden, koska kaikki tietävät Sashan, Tron, Yandlen, Daddyn ja Luongon kannatelleen joukkuetta ja noita omalla tasolla pelanneita tuskin ollaan hirveän innokkaasti siirtämässä pois seurasta.

Bjugstad ei edelleenkään oikein vakuuttanut tänä vuonna ja laskisin hänet kuitenkin hienoiseksi epäonnistujaksi, sillä hän ei ole tehnyt sitä lopullista läpimurtoa mitä häneltä on odotettu kauden 2014-15 jälkeen. Mielestäni kuitenkin pitäisi antaa hänelle vielä yksi vuosi aikaa todistaa epäilykset vääriksi. Tallon tuskin haluaa näyttää tyhmältä ja treidata miestä pois vuosi sen jälkeen, kun suojasi hänet ennen Marchessaultia. Jotenkin kuitenkin tänäkin vuonna ketutti miehen meno, ei se oikein vieläkään näytä niin hyvältä kuin voisi.

Petrovic jälleen yksi näistä Tallonin kyseenalaisista suojauksista. Kausi oli oikeasti pettymys hänelle. Onneksi Tallon älysi antaa vain vuoden sopparin enkä nyt oikein tiedä kannattaako äijää pitää ellei suostu alle kahden miljoonan sopimukseen. Mieluummin paperia MacKenzie Weegarille joka pelasi loppukauden ennakkoluulottomasti.

Pysyk laitettiin mielestäni aivan liian suureen rooliin niin kuin sanoit, ja pikemminkin kehitys otti takapakkia Boughnerin alaisuudessa. En oikein tiedä kuka hänet ottaisi mutta mielestäni voidaan siirtää muualle, kunhan vastine on joku OK varausvuoro. Pienikokoinen puolustaja joka ei omaa hyökkäyspään taitoja toisin kuin Matheson, eli olisi oikeasti korvattavissa. Toisaalta en usko että niin Pysyk kuin Petrovic lähtevät, toivottavasti edes jompikumpi. Sisään on pakko hankkia joku kunnon top-4 pakki.

Haley on Boughnerin lempipoika Sharks-ajoilta mutta toivon Panthersin hankkivan pari laituria ettei tätä miestä joudu katselemaan ensi kaudella paljoa. Ei tuo oikeastaan mitään muuta kuin ajoittaista kovuutta. Tippett nousee toivottavasti ensi vuonna juurikin kolmos-tai nelosketjuun, täten vieden Haleyn paikan.

MacKenzie, ei edelleenkään saa mitään aikaiseksi hyökkäyspäässä. Olen tietoinen hänen tärkeydestään alivoimassa, mutta hänen alivoimapelinsä on myös huonontunut edelliskausiin verrattuna. Uskon että jos vain markkinoilta löytyy joku nuorempi alivoimaekspertti joka pystyy 10 maalin kauteen, kannattaisi hänet hankkia joukkueeseen pelaamaan noita MacKenzien minuutteja. Tosiaan kapteenilla on vain yksi vuotta sopparia jäljellä joten eiköhän hän jatka ensi kauden loppuun. Esimerkiksi nuorempi Sceviour on osoittanut miten alakentissäkin voi tehdä yli 10 maalia. Olisi ehkä aika myös antaa kapteenin tittelii esimerkiksi Barkoville.

Reimer ei esittänyt mielestäni sellaisia otteita mitä on lupa odottaa 3.4 miljoonan kakkosmaalivahdilta. Toki Panthers otti riskin kun antoivat pitkän sopparin hänelle, mutta riski ei ole ilmiselvästi kannattanut. Oli kyllä huonompi kuin edelliskaudella vaikka pelasi muun joukkueen tavoin hyvällä tasolla maaliskuussa. Hän ei kuitenkaan ole Luongon manttelinperijä. Luongo on toki ilmoittanut jatkavansa ensi kaudella, mutta kun lopettaa niin Panthersilla on todella isoja kysymysmerkkejä ilmassa. Tästä sitten enemmän ehkä ensi kauden ketjussa.

Vrbata oli siis täysi floppi tänä kautena ja yksi syy miksi Panthersilla puuttui lähes täysin alakenttien maalinteko. Hänen viime kautensa Arizonassa oli näköjään jonkinmoinen suonenveto, tänä vuonna ei enää maistunut ja lopputuloksena uran loppuminen. Toivottavasti Tallonia onnistaa paremmin ensi kauden laiturivalinnoissa, pakkohan tuonne joku on hankittava joku asiallisempi kuin Vatrano Trocheckin kanssa pelaamaan.

Eli epäonnistujia oli niin hyökkäyksessä, puolustuksessa kuin maalissakin. Onnistuneen ja epäonnistuneen kauden ero voi olla se yksikin lisävoitto runkosarjassa, eikä ole sinänsä ihme ettei Boughnerin ensimmäinen vuosi johtanut pudotuspeleihin. Boughner on kuitenkin selkeä parannus tuohon hirveään Roween verrattuna.
 
Viimeksi muokattu:

TaiDoumi

Jäsen
Suosikkijoukkue
SashanPantterit
Pidetään nyt tämäkin ketju edes hieman pinnalla...

Eli siellä pelaa WHL:n finaaleissa kaksi Pantteriprospectia, kun Heponiemen Swift Current Broncos kohtaa Patrick Bajkovin edustaman Everett Silvertipsin.

Heponiemellä on 20 playoffpeliin tehot 3+21=24. Kolmanneksi eniten Broncosista. Maaleja ei liikaa synny, mutta noista kolmesta maalista itse asiassa kaksi on välierissä tullutta voittomaalia.

Bajkovilla on 16 playoffpeliin tehot 13+8=21.
 

xkouhiax

Jäsen
Suosikkijoukkue
Panthers
Käännetään vielä vähän veistä haavassa Panthersien hölmöilyjen suhteen.

Barkov sanailee Vegasin ex-panttereista

Marchessault on kerännyt jo 8+10=18 pistettä ja Smith 2+14=16. Barkov myöntää, että hyvien pelaajien ja erinomaisen valmentajan lähtö Floridasta harmitti.

–Molemmat pelaajat olivat isoja meille ja Gallant on mahtava valmentaja. Minulla on pelkästään hyvää sanottavaa heistä kaikista

Ei vaan pysty käsittämään, miten lahjakkaasti Panthers sössi nuo palikat ja laittoi koko organisaation hetkeksi tuuliajolle. En ihmettelisi, vaikka Gallantin johdolla joukkue olisi mennyt tänä vuonna konferenssifinaaleihin. Turhaa jossittelua toki.
 

agent082

Jäsen
Mietin tätä ihan samaa pari päivää sitten ja meinasin tehdä HFBoardsille ketjunkin siitä. Kyllä sössittiin loistava tulevaisuus parissa kaudessa ja vaikea tuosta on nousta.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös