Taccutucca
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Florida Panthers, TUTO Hockey, Atlético de Madrid
Uusimmassa Road to the NHL Winter Classicissa on heti alussa (capsien kolmes "juttu", ohjelmahan koostuu siitä, että vuorotellen on 1-3 hawksien tai capsien "juttua" peräkkäin, joissa on mukana kamerat esim. tässä jaksossa oli aluksi capsien family-skate, missä pelaajat toivat lapsensa luistelemaan, ovechkinin ja kuznetsovin NBA-matsissa käynti ja sen jälkeen seuraavaksi mainittava asia:) tämä Floridan 20 laukojan shoot-out. Rankkukisaa ei erityisemmin avattu tässä ohjelmassa, vaikka kyseessä olikin yksi NHL:n ennätyksistä. Positiivista oli se, että Trotz oli tyytyväinen yhteen pisteeseen, kehui Panthersiä kovaksi ja kuumaksi (toisenlaisessa kontekstissa tämä olisi hyvinkin mielenkiintoista) joukkueeksi ja sehän on aina hienoa, jos vastustaja sanoo niin. Olisi kyllä itseänikin ketuttanut, jos olisin Holtby, otti todella hyviä torjuntoja, mutta ne tärkeimmät jäi ottamatta. Noh, eipä tästä enempää.
Selasin muuten hockeyfights.comia ja onhan noita tappeluita ollut vähän, verrattuna muihin joukkueisiin (pl. Detroit tietenkin). 8 tappelua siellä lukee, mutta näistä oikeita tappeluita on max 6 kipaletta, Shawn Thortonin ja Chris Neilin (henkilökohtainen lempiagitaattorini NHL:ssä) kunnon old-time tappelu kun sugarshawnin kypärän putoamisen takia pysäytettiin ja Willie Mitchell - Kris Letang -tappelusta jäi (Mitchyn) käteen vain Letangin kypärä (no pun intended). Kuusi tappelua siis, sama määrä on ainoastaan Carolinalla ja Nashvillellä ja Detroitilla on (yllättäen) ainoastaan kolme tappelua. Jännä miten meillä on näitä omia puolustavia kavereita (Thorton, Gudbranson, MacKenzie), mutta silti näin vähän tappeluita. Jännää on myös se, että aktiivi pelaajista Catsejä vastaan eniten tappeluita on Eric Boultonilla (11), Chris Neilillä (10, vaikka tällä kaudella se olikin aikamoinen tuhnu-tappelu) ja Zdeno Chara (8). Vielä jännempää on se, kun yrittää löytää jotain faktaa tämän "jännyyden" perustaksi, mutta ei löydä mitään. Boultonhan ammatikseen tappelee, vähän sama juttu Neililläkin ja Chara taas on Chara. Koska tässä ei ole vielä tarpeeksi nippelitietoa, niin lisättäköön, että Wildia vastaan on vähiten seuran historian aikana tappeluita (5 cipaletta, en laskenut Jetsiä tai Nordiquesia mukaan, koska noh... Ei olleet kauan mukana, Wild sentään 2000 asti pelannut NHL:ssä) ja top 3 listan taas voisi helposti arvata: Bolts (84), Flyers (74) ja Bruins (66). Tällä tiedolla ei sinäänsä ole mitään väliä ja eihän tappeluita tarvita - kunhan vaan joukkue menestyy.
Kuten ketjussa on mainittu, seuraavat kolme peliä ovat kotipelejä ja ne pelataan neljän päivän sisään (sunnuntai-keskiviikko). Vastassa on kova kolmikko, Leafs, Habs ja Rangers. Henkilökohtaisesti itse toivoisin, että tämän Pens-pelin ratkaiseminen olisi avannut Barkovin pelissä joitain lukkoja ja näistä matseista tulisi Catseille vähintään 4 pinnaa Barkovin naputellessa 1+2 näissä otteluissa. Nyt olisi nimittäin hyvä näyttää suurilukuiselle (kyllä, ei ollut edes sarkasmia) suuresti satunnaiskuluttajista koostuvalle yleisölle millaista viihdettä on Sunrisessa tarjolla tälläkaudella. Matkahan Sunriseen (Miamista) on suurimmalla osalla se syy, miksi ei tule otteluun, mutta jos viihde on niin hyvää niin voi se olla pitkän (ajallisesti ainakin) ajomatkan arvoista. Toivotaan vaan, että kattilaumaan pelaajien päät kestää tämän paineen.
Selasin muuten hockeyfights.comia ja onhan noita tappeluita ollut vähän, verrattuna muihin joukkueisiin (pl. Detroit tietenkin). 8 tappelua siellä lukee, mutta näistä oikeita tappeluita on max 6 kipaletta, Shawn Thortonin ja Chris Neilin (henkilökohtainen lempiagitaattorini NHL:ssä) kunnon old-time tappelu kun sugarshawnin kypärän putoamisen takia pysäytettiin ja Willie Mitchell - Kris Letang -tappelusta jäi (Mitchyn) käteen vain Letangin kypärä (no pun intended). Kuusi tappelua siis, sama määrä on ainoastaan Carolinalla ja Nashvillellä ja Detroitilla on (yllättäen) ainoastaan kolme tappelua. Jännä miten meillä on näitä omia puolustavia kavereita (Thorton, Gudbranson, MacKenzie), mutta silti näin vähän tappeluita. Jännää on myös se, että aktiivi pelaajista Catsejä vastaan eniten tappeluita on Eric Boultonilla (11), Chris Neilillä (10, vaikka tällä kaudella se olikin aikamoinen tuhnu-tappelu) ja Zdeno Chara (8). Vielä jännempää on se, kun yrittää löytää jotain faktaa tämän "jännyyden" perustaksi, mutta ei löydä mitään. Boultonhan ammatikseen tappelee, vähän sama juttu Neililläkin ja Chara taas on Chara. Koska tässä ei ole vielä tarpeeksi nippelitietoa, niin lisättäköön, että Wildia vastaan on vähiten seuran historian aikana tappeluita (5 cipaletta, en laskenut Jetsiä tai Nordiquesia mukaan, koska noh... Ei olleet kauan mukana, Wild sentään 2000 asti pelannut NHL:ssä) ja top 3 listan taas voisi helposti arvata: Bolts (84), Flyers (74) ja Bruins (66). Tällä tiedolla ei sinäänsä ole mitään väliä ja eihän tappeluita tarvita - kunhan vaan joukkue menestyy.
Kuten ketjussa on mainittu, seuraavat kolme peliä ovat kotipelejä ja ne pelataan neljän päivän sisään (sunnuntai-keskiviikko). Vastassa on kova kolmikko, Leafs, Habs ja Rangers. Henkilökohtaisesti itse toivoisin, että tämän Pens-pelin ratkaiseminen olisi avannut Barkovin pelissä joitain lukkoja ja näistä matseista tulisi Catseille vähintään 4 pinnaa Barkovin naputellessa 1+2 näissä otteluissa. Nyt olisi nimittäin hyvä näyttää suurilukuiselle (kyllä, ei ollut edes sarkasmia) suuresti satunnaiskuluttajista koostuvalle yleisölle millaista viihdettä on Sunrisessa tarjolla tälläkaudella. Matkahan Sunriseen (Miamista) on suurimmalla osalla se syy, miksi ei tule otteluun, mutta jos viihde on niin hyvää niin voi se olla pitkän (ajallisesti ainakin) ajomatkan arvoista. Toivotaan vaan, että kattilaumaan pelaajien päät kestää tämän paineen.