Hyvin taisteli Panthers vähän epävireisesti pelannutta Canucksia vastaan. Tällä kertaa toki pataan tuli, mutta vasta rankkareilla.
Ensimmäisessä erässä oli tapahtumia ja peli hyvinkin vauhdikasta. Molemmissa päissä avautui tilanteita, mutta niin Eddie Läck kuin Roberto Luongo osoittivat olevansa vahvassa vireessä. Pelin alku oli Vancouverille vahva, mutta mitä pidemmälle mentiin sitä paremmin pääsi Panthers mukaan peliin. Krys Barch osoitti myös rohkeutta ja vastasi järkälemäisen Tom Sestiton kutsuun. Vääntö oli tasainen, mutta sanoisin Sestiton voittavan tuomariäänin, tosin en tiedä pitäisikö kavereiden painia eri painoluokissa. Vähän päälle 16 minuuttia oltiin pelattu, kun Jimmy Hayes seisoi maalinedessä ja ohjasi kiekon ylivoimalla ohi Eddie Läckin. Maali oli ansaittu sillä Panthersin ylivoima jauhoi hyvin pitkään Vancouverin alueella, ja loppujen lopuksi ehkä hivenen onnellakin pantterit siirtyi johtoon. Vain päälle minuutti edellisestä ja Dan Hamhuis tasoitti pelin 1-1:een. Maali oli Panthersin kannalta erittäin epäonnekas sillä kiekko kimposi maaliin omasta pelaajasta, ja näin ollen Luongo oli voimaton. Florida ei ilmeisesti osannut käsitellä tätä Canucksin tasoitusmaalia sillä lähes koko erän peliä hallinut Panthers antoi mahdollisuuden Canucksille siirtyä ottelussa johtoon, ja tämän mahdollisuuden myös vastustaja käytti. Tom Gilbert taisi olla pelaaja, joka ajoi laitaan vääntämään kiekosta kun samaan aikaan Gilbertin mies (Nicklas Jensen) pääsi livahtamaan maalin eteen ja iskemään vancouverilaiset johtoon ennen ensimmäistä erätaukoa.
Panthersin tappiollinen avauserä ei ollut ainoa huono uutinen Floridan kannattajille, sillä erätauolla kävi ilmi että Jonathan Huberdeau on loukkaantunut eikä palaa enää kaukaloon Vancouveria vastaan. Lumipallo lähti pyörimään tosissaan väärään suntaan, kun Nick Bjugstad törmäsi kovaa vauhtia maalitolppaan ja polvi sai osumaa juuri siihen kohtaan jossa ei ole minkäänlaista suojusta. Näin ollen Bjugstad ja Huberdeau poissa ja vielä kun Barchia ei hirveämmin peluuteta voisi todeta pantterien pelanneen suurimman osan toisesta erästä kolmella ketjulla. Toinen erä oli tasaista ja molempien puolustus oli hyvin hereillä. Kumpikaan ei päässyt A-luokan tonteille vaan laukaukset tuli kaukaa tai huonosta kulmasta jolloin maalivahdeilla ei ollut ongelmia poimia marjoja. Kolmanteen erään lähdettiin jännittävistä 1-2 lukemista.
Kolmannen erään positiivisia uutisia, sillä Bjugstad pystyi jatkamaan peliä. Pari vaihtoa jo toisessa pelannut "big Nick" pelasi kolmannessa erässä hyvää peliä eikä jalka ilmeisesti vaivannut. Kolmatta erää ehdittiiin pelaamaan vain päälle neljä minuuttia, kun Panthers tuli tasoihin. Vincent Trocheck teki NHL-uran toisen maalinsa ja uransa ensimmäisen maalin vastustajan maalivahdin taakse. Maali oli siinäkin mielessä upea asia sillä Trocheckin perhe oli paikalla seuraamassa ottelua. Seuraavan vaihdon pantterit pelasivat hurmiossa luoden koko ajan painetta Läckin maalille, paine loppui kuitenkin nopeasti sillä Scottie Upshall otti hyökkäyspäässä kampitus jäähyn, kun Hamhuis oli silmin nähden tavoittelemassa vain purkua omalta alueelta. Itsestäänselvää toki, mutta Upshallin olisi pitänyt antaa Hamhuisin vain heittää kiekko panttereiden päätyyn ja tämän jälkeen Florida olisi vain avannut uuden hyökkäyksen. NHL on siitä upea liiga, että kun teet virheen, joudut siitä usein maksamaan. 12 sekuntia ehti Upshall istuskella jäähyllä, kun Alexandre Burrows siirsi vierailijat johtoon. Jäähystä pitkä miinus Upshallille, joka on panttereiden johtavia pelaajia ja jonka tulisi johtaa esimerkillään. Varsinaisen peliajan lopulla Panthers pääsi ylivoimalle kun ruotsalaispakki Alexander Edler sai kiinnipitämisjäähyn. Jimmy Hayes iski pelin tasoihin, kun 58:25 oltiin ottelua pelattu. Jatkoajalle.
Jatkoajalla ei maalia nähty ja näin ollen peli ratkesi rangaistuslaukauksilla. Yhden maalin varsinaisella jo tehnyt Nicklas Jensen onnistui myös rankkareilla ja olikin sitten ainoa onnistuja. Vancouver voittoon ja elintärkeät kaksi pistettä, sen sijaan Panthersilla alkaa vemppa-osasto kasvamaan pelottavaa tahtia. Kuten mainittu Huberdeau poistui pelistä loukkantumisen takia.
Quinton Howden on nostettava Panthersin puolelta esiin todella hyvää pelaamista erityisesti alivoimalla. Panthers hallitsi peliä silloin kun se karvasi ylhäältä ja vei taklaukset loppuun. Floridan pelaajisto on hyvin liikkuvaa ja siitä syystä myös Canucks oli paikoitellen ongelmissa. Peter Horachekin pelityyli on erittäin raskas ja aina välillä voisi sanoa Floridan vetäneen henkeä ja luovuttavan palin hallinnan vastustajalle. Pelillisesti peli oli hyvinkin tasaista, mutta hyökkäyspäässä jäähy, huolimaton korkea maila Brad Boyesilta niin ikään hyökkäyspäässä ja harhailut omassa päässä edesauttoivat Canucksin voittoon. Toki jos kentällä ei kukaan tekisi virheitä niin kaikki pelit päättyisivät 0-0, mutta ei voi olla noin huolimaton omassa tekemisessään. Toki loukkaantumisten taakse voi mennä, jos niin haluaa tehdä. On kuitenkin hedelmällisempää todeta se, että tämä peli hävittiin siksi koska pelattiin huolimattomasti. Ei siksi etteikö pelaajat olisi tarpeeksi hyviä. Horachekin mukaan kuitenkin Sean Bergenheim on tulossa takaisin pelaavaan kokoonpanoon kohta, tarkemmin sanottuna länsirannikon peleihin. Panttereilla on edessä vaikea vierasputki jossa ensimmäisenä vastaan asettuu Sharks, torstaina kojootit ja lauantaina Kings sekä Ducks peräkkäisinä päivinä. Lienee realismia todeta, että kahdenkin pisteen hankkiminen on kova ja odotusten mukainen suoritus.