Tottakai! Polku tuohon kyseiseen mestaruuteen on historian kirjoissa ja tavallaan se maistui paremmaltakin kaiken sen kipuilun jälkeen.
Ite tarkoitinkin tätä yhtä sarjaa ja lyhempää aikaväliä silmällä pitäen. Boudreaun Capitals oli paljolti mitä Panthers tänään, jopa lahjakkaampi. Mutta yks elämänsä kaksviikkosen vetänyt maalivahti musersi joukkueen ja koko organisaation selkärangan ja siihe vaadittiin vuosikausia pääsemään siitä kunnolla yli ja ”oppia pelaamaan oikein”. Kuka tietää mitä Caps olisi voinut saavuttaa jatkamalla Bouderaun pelityylillä, lisäten kokemusta ja oppien voittavaa kiekkoa samalla. Ehkä ei mitään, ehkä enemmän.
Tossakin silti Trotzin mestaruusjoukkueen matkalle mahtui paljon sattumaa ja kasvutarinaa, ja oli milleistä kiinni etteikö Trotz olisi saanut kenkää vuoden 17/18 vaihteessa ja oli yhdestä perseen kautta pommpineesta jatkoaikamaalista kiinni ettei matka katkennut jo ekalle kierrokselle siinäkin ”runissa”. Tarinan opetus lienee se että jokaisella mestaruusjoukkueella on oma polkunsa ja pleijareissa on niin paljon sattumaa ja tuuriakin mukana että tärkeintä on vaan luottaa omaan tekemiseen ja jyrätä vaikeuksien läpi.
Kyllä Panthers varmasti yrittää mukauttaa pelitapaansa seuraavaan peliin ja hakea ”twiikkejä”, mutta totaali suunnanmuutos offensiivisesta dynamosta grindaavaksi kulmapainiksi olisi periaatteessa viesti pelaajille että ollaan kusessa. Panthersin pitää löytää jotain siltä väliltä, kuten Caps lopulta löysi Trotzin kanssa. Toivottavasti eivät siinä vielä tänä vuonna onnistu :)