Finaali Kanada-Suomi 13.5.2007

  • 41 765
  • 224
Tila
Viestiketju on suljettu.

Lucky

Jäsen
mjr kirjoitti:
Suomella on nyt 7 tappiota 8 yrityksestä, mikä minusta aivan oikeasti tuntuu oudolta saldolta, kun aina ei edes todellakaan ole oltu mitään selviä altavastaajia tai altavastaajia ollenkaan.

Toki on, mutta joillekin joukkueille hopea oli yläkanttiin (1992, 1998, 2007). Jotkut finaalit taas (esim. 2001) olisi voitu voittaa, ja nimenomaan ne harmittavat. Ei kuitenkaan niin paljon katkera tappio 1994, kun kultaa ei ollut vielä tullut.

Kuitenkin täytyy muistaa, että muillakin on hyvät joukkueet ja materiaali leveämpi. Jotta Suomi voittaisi, vastustajan täytyy vähän epäonnistua ja Suomella taas kaikki mennä nappiin.
 

piru

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Rick Nash tuli, näki ja voitti.
Aivan uskomaton pelaaja, ehkä parempi kuin kukaan ikinä.

Sääli vaan ettei pelannut Suomi-paidassa.
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
TBK kirjoitti:
Vastassa kuitenkin Nash. Mies on maailman luokan tähti, joten eipä tuossa nyt ihan hirveesti parjattavaa ole. Saravo oli kuitenkin tilanteessa mukana ja teki mitä tehtävissä oli. Tuskinpa joukkueesta olisi löytynyt pelaajaa, joka tilanteen olisi toisin pystynyt hoitamaan. Nashin tapaisen jättiläisen pysäyttäminen ei ole mikään helppo juttu. Kommenttisi on vähintäänkin yliampuva.

Porkkanalasit pois päästä, Saravo pelasi tilanteen aivan päin vittua oli vastassa kuka tahansa. Saravolla ei yksinkertaisesti nopeus, pelitaju ja voima riitä tuolla tasolla, Nashia vastaan kaikkien noiden puute tuli täydellisesti esille.
 

aurinkolahna

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, AC Oulu
Telaketju kirjoitti:
Samaa mieltä liikusta. Tosin minä muotoilen sen niin, että Pyörälän ja Miettisen siirto ykkösen laitureiksi tapahtui liian myöhään. ;) Pyörälä - Viuhkola - Miettinen pelasivat heti aivan uskomattoman vaihdon ja veivät Suomen yhden maalin päähän. Vaikka Peltonen ja Lehtinen ovat suuresti arvostamiani laitureita rohkenen vierittää osasyyn viuhko-ykkösen toimimattomuudesta heillekin. Ilmeisesti nämä änärijannut eivät missään vaiheessa luottaneet Viuhkolan kykyyn toimittaa heille kiekko maalintekopaikalle, siinä määrin sitkeästi he pysyivät maalinedustalta pois. Pyörälä ja Miettinen tiesivät heti, mitä Viuhkolan kentässä pitää tehdä. Samoin Kontiola tiesi, että Ville on se, joka jakaa. Näillä kentillä olisi todellakin pitänyt mennä koko ottelu.

Itse näin myös asian juuri tuolla tavalla. Ja jopa ilman Kärppä-laseja.
 

nufc

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ketterä,Newcastle United
sampio kirjoitti:
On oikeastaan aika huvittavaa, että oman turhautumisen purkamiselle on löydettävä joku likasanko, kun tuntemuksiaan ei kykene muuten käsittelemään. Hetken aikaa itseäni huvitti Saravon parjaaminen, mutta riittävän pitkään ja yhä rajumpia loukkauksia kun luki, alkoi pikemminkin kuvottaa koko touhu.

Kuvottavaa koko Suomen maajoukkueen ja johdon mollaaminen.

Tuntuu siltä että pelejä katotaan pienellä porukalla ja kyylätään että joku tekis virheen ja sitte porukalla märehditään ja suurennellaan sitä virhettä koko pelin ajan ja äkkiä Jatkoaikaan "avautumaan".
Joukossa tyhmyys tiivistyy.
 

PJx

Jäsen
mjr kirjoitti:
Höh. Mitä tuohon sanoisi: jos kerran puhun altavastaajana olemisesta, tai muutaman kerran lievästä suosikki-asemasta niin eiköhän se ole silloin selvää että todennäköisyys lähtökohtaisesti on muu kuin 50/50? Sitä minä vaan että yleensä paras yhdessä otteluista edes 60-40 tai 70-30:kään eivät estä altavastaajan voittoa. Suomella on nyt 7 tappiota 8 yrityksestä, mikä minusta aivan oikeasti tuntuu oudolta saldolta, kun aina ei edes todellakaan ole oltu mitään selviä altavastaajia tai altavastaajia ollenkaan.
Jos näihin todennäköisyyksiin aletaan tarttumaan, niin pitää muistaa pari asiaa: Ihan ensin matemaattinen todennäköisyys voittaa seuraava finaali (tai lantin heitto) ei muutu pätkääkään, oli takana millainen putki hyvänsä. Toinen juttu on, että Suomi on voittanut enemmän kuin yhden finaalisarjapelin.

Toki saldo on aika murheellinen ja on aihetta kysyä miksei viimeinen rypistys on jäänyt tekemättä. Totuuden nimissä on ei Suomi ole ollut aina edes altavastaaja. Yksi syy on vuosien saatossa ollut tietynlainen suoritustason ailahtelu: täytyisi pystyä pelaamaan ainakin kolme ottelua peräkkäin kovalla suoritustasolla.

Toinen syy on ollut Suomen kuluttava pelitapa. Iso osa joukkueesta ei ole tottunut joukkueessaan tällaiseen kuormitukseen, joko siksi, ettei pelaa tarpeeksi kovassa liigassa, tai siksi, ettei pelaa tarpeeksi isossa roolissa.

Kolmas usein nähtävissä ollut asia, on ollut tietynlainen fyysisyyden puute. Tahtopeleissä kaverin voimakkaiden ja nopeiden kavereiden pysäyttäminen ei ole tahtonut onnistua. Täytyisi joko ehtiä jalalla tai sitten hallita vääntötilanne.

Se on pakko myöntää, että tänä vuonna finaalipelaaminen aloitettiin hengettömästi. Yleensä näissä peleissä esityksessä ei ole ollut hävettävää. Jos kuitenkin halutaan leikkiä todennäköisyyksillä, voisi vaihtoehtoisesti katsoa sitäkin, mikä on ollut Suomen onnistumistodennäköisyys ”cup-vaiheessa” suhteessa odotuksiin. Siinä tilasto on ihan hyväksyttävä. Tilastot ovat siitä kummallisia otuksia, että niistä löytyy tukea monenlaisille vastakkaisillekin väitteille. Ihan perustellusti voisin väittää, että ennen USA-peliä Suomen mestaruusmahdollisuudet olivat alle 5% (USA 50/50, Venäjä 30/70 Kanada 30/70)

Urheilu ei ole pelkkää tilastotiedettä. Jos olisi, voisi ihmetellä kuinka HPK:lla on ainoastaan yksi mestaruus, vaikka on ollut niin monta kertaa mukana mitalipeleissä. Sille ei voi mitään, että parhaalla joukkueella on taipumus voittaa, varsinkin ratkaisupeleissä.
 

Pantse67

Jäsen
Suosikkijoukkue
Espoon Blues, Detroit Red Wings, ManU, UFC
Vaikka asiaa kuinka pyörittäisi, on hopea tuolla kalustolla aivan kertakaikkisen upea saavutus. Kolme parasta sentteriämme (S. Koivu, Jokinen ja Filppula) eivät olleet kokoonpanossa. Samaten pakkikalusto oli eurooppalaista perää (Vain Kukkonen ja loukkaantunut Nummelin NHL:stä).

On totta, että Kari Lehtonen ei pelannut aivan tasollaan (kaksi olisi ollut otettavissa), mutta kokonaisuudessaan Lehtonen oli se mies, joka kantoi Suomen loppuotteluun asti.

Sinänsä on erikoista, että suomalaiset maalivahdit aina vähän epäonnistuvat ratkaisupeleissä. Stanley Cupissa Kipru ja Markkanen ovat jääneet toisiksi. Suomi on ollut miltei 10 kertaa MM-, Olympia- tai World Cup-finaalissa ja takataskussa on vain Myllyksen onnistuminen. Jokin peikko meitä vaivaa.
 

Zednik

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Oltiin mitä mieltä nyt tahansa niin tää Suomen menestys (kyllä menestys) teki ihan hyvää niille lukuisille kieltäytyjille joita siellä taas riitti Kipperia myöten ennen kisoi.
Finaalipelistä vielä sen verran että kyllähän toi suomen puolustus oli liian pehmee,aivan liian pehmee näihi peleihin, joissa on jo Kanadan tyylinen fyysinen vastustaja vastassa joka nimenomaan elää fyysisyydellään. Varmaan moni kyllä arvasikin että Suomelle tulee peräpäässä ongelmia ennen ottelua ja niinhän niitä tulikin. Ne virheet ne virheet...noh vika erä oli jellonilta jo parempaa...ja mitä Saravoon tulee niin vaikka se ois roikkunu maila Nashin munissa sen mailan kanssa siin vikas läpäris ni Lehtonen ois voinu sen ottaa,mut se on vaa mun mielipide...jatkakaa...
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
PJx kirjoitti:
Jos näihin todennäköisyyksiin aletaan tarttumaan, niin pitää muistaa pari asiaa: Ihan ensin matemaattinen todennäköisyys voittaa seuraava finaali (tai lantin heitto) ei muutu pätkääkään, oli takana millainen putki hyvänsä. Toinen juttu on, että Suomi on voittanut enemmän kuin yhden finaalisarjapelin.

En tiedä mistä rautalangasta pitäisi todistaa omaavani tiedot tilastotieteen ja todennäköisyyslaskennan alkeista, mutta sanottakoon nyt, että havainto on siis enemmänkin empiirinen kuin teoreettinen. Minusta tässä sarjassa näyttäisi olevan jotakin mikä tulee puhtaasti siitä, että kysymyksessä on ollut Suomen joukkue - toki voimme ajatella että aina olemme pystyneet ottamaan sen maksimin mikä on ollut otettavissa ja että marginaali on aina ollut niin suuri ettei se ole edes yksittäisessä ottelussa riittänyt. Kuten sanottu, minusta tämä olisi vähän outoa, mutta en perusta väitettä tilastomatematiikkaan vaan siihen että Suomi on hävinnyt seitsemän finaalia kahdeksasta, muistaakseni ottelusaldoin 1-1-7.
 
Viimeksi muokattu:

Jyty

Jäsen
Suosikkijoukkue
käyttää lehväslukkoa logonaan.
PJx kirjoitti:
Sille ei voi mitään, että parhaalla joukkueella on taipumus voittaa, varsinkin ratkaisupeleissä.
Eihän sille mitään voi, eikä tarvitsekkaan voida. Tähän kohtaan kun vielä lisätään se fakta tieto, että Cory Murphy äänestettiin sm-liigan parhaaksi pelaajaksi kuluneella kaudella, ja nyt finaalissakin esimerkiksi ei saanut kuitenkaan niin kauheasti peliaikaa. Toki tähän on saattanut vaikuttaa edelleenkin ne harmittavat nivusvaivat, joka ovat seuranneet miestä läpi kevään. Mutta kuitenkin, jos herra olisi pelannut Suomen maajoukkueessa, niin peliaikaa olisi todennäköisesti siunaantunut reilusti yli 20 minuuttia ottelua kohti. Sen verran kovasta joukkueesta Kanadan kohdalla kuitenkin oli kysymys, että Murphy oli vain se seitsemäs puolustaja Murrayn listoilla.
 

Mr. Smith

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Canucks
Pantse67 kirjoitti:
Kolme parasta sentteriämme (S. Koivu, Jokinen ja Filppula) eivät olleet kokoonpanossa.

Johan on Filppula noussut arvoasteikossa korkealle, jos hän on nyt M. Koivua parempi sentteri. Ei sillä, hienon kauden on Filppula pelannut, mutta kaukana hän on vielä M. Koivun tasosta.
 

Sampe

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pittsburgh Penguins/Turun PalloSeura/Kiekko-Vantaa
Sen verran pitää sanoa, että ei kai kenenkään tarkoituksena (toivottavasti) ole mitenkään vähätellä tätäkään saavutusta. Kerrassaan upea temppuhan tuo on, tuolla materiaalilla.

Juju on vaan siinä, että kannattaa katsoa tulevaisuuteen ja pyrkiä jatkuvasti kehittymään. Siitä ei varmasti kukaan ole eri mieltä? Nythän pelaajamateriaaliin ei ole odotettavissa merkittävää suhteellista parannusta - Suomen kokoisessa maassa tuskin koskaan - joten on keksittävä muita keinoja. Siksi minusta on tärkeää käydä tarkasti läpi, että mitä tehtiin väärin ja mitä oikein. Jos esim. henkisellä puolella on pikkaisenkin häikkää, kuten ainakin Peltosen haastattelusta ja minusta myös eilisestä pelistä voisi päätellä, niin eikös silloin kannata panostaa ongelman ratkaisemiseen?

Pantse67 kirjoitti:
Sinänsä on erikoista, että suomalaiset maalivahdit aina vähän epäonnistuvat ratkaisupeleissä. Stanley Cupissa Kipru ja Markkanen ovat jääneet toisiksi. Suomi on ollut miltei 10 kertaa MM-, Olympia- tai World Cup-finaalissa ja takataskussa on vain Myllyksen onnistuminen. Jokin peikko meitä vaivaa.

Myllyskään ei muuten onnistunut '95 finaalissaan sen kummemmin kuin Kiprusoff '04, Niittymäki '06 tai Lehtonen Ruotsia vastaan. Eli muuten erittäin hyvää peliä, mutta yksi hörppy meni.
 

Viljuri

Jäsen
mjr kirjoitti:
En tiedä mistä rautalangasta pitäisi todistaa omaavani tiedot tilastotieteen ja todennäköisyyslaskennan alkeista, mutta sanottakoon nyt, että havainto on siis enemmänkin empiirinen kuin teoreettinen. Minusta tässä sarjassa näyttäisi olevan jotakin mikä tulee puhtaasti siitä, että kysymyksessä on ollut Suomen joukkue - toki voimme ajatella että aina olemme pystyneet ottamaan sen maksimin mikä on ollut otettavissa ja että marginaali on aina ollut niin suuri ettei se ole edes yksittäisessä ottelussa riittänyt. Kuten sanottu, minusta tämä olisi vähän outoa, mutta en perusta väitettä tilastomatematiikkaan vaan siihen että Suomi on hävinnyt seitsemän finaalia kahdeksasta, muistaakseni ottelusaldoin 1-1-7.

Tätä ei kannattane juurikaan pohtia, koska "virallinen" totuus on selvästi päätetty.

Monien "Saravo on kakka" ja "Lehtonen imaisi" viestien ohella myös sitten ilmeisesti muukin keskustelu keskeskutelupalstalla on redundanttia, koska jos totuus on jo selvillä, niin on varmasti melko helppoa suhtautua muihinkin avauksiin lähinnä psykologiasta tulevalla pelkoreaktiolla (lue: vastoinkäymisten selittäminen "parhain päin"). Tyhmäähän se on niitä syitä pyrkiä selvittämään, tai sitten yliakateemista, jahka tämä tulos olisi tullut kuitenkin joka kerta, mahdolliset sattumatekijät kuitenkin hyväksyen ... (ilmeisesti sitten perussyy siihen, miksi Suomi on vuoden 1995 tynkäkisoja useammin finaalissa pelannut, vaikka materiaaliltaan ylivoimaiset joukkueet tulevat puolivälierissä ja välierissä myös joka kerta vastaan) Sehän on yksinkertaisten miesten peli, eller hur? ;)

Esimerkiksi harrastajamäärien vertaaminen suoraan IIHF:n sivuilta poimien ei kyllä vakuuta. Pelaajatuotannon kanssa kun niillä ei ole juurikaan tekemistä, juniorivuosien jälkeen. Tietyn "kriittisen massan" saavuttamisen jälkeen pelaajia syntyy tai on syntymättä "systeemin" laadun ja perinteiden takaamana, vaikka jotkin poikkeusyksilöt ovatkin sitten poikkeusyksilöitä (vaikkapa Anze Kopitar).

Loput 80 prosenttia tai Kanadan tapauksessa 99 prosenttia ovat sitten harrastelijoita, salibandyn tapaan, eikä nämä lukemat korreloi yhtään millään tavalla huipputason suorittamisen ja huippu-urheilussa saavutetun menestyksen kanssa. Siis vähän samoin tavoin parelleelina, että vaikka meillä kaikki käyvät peruskoulunsa, ja oppivat enemmän tai vähemmän lukemaan, niin silti emme "voita" tai tule samaan juurikaan Nobelin palkintoja tahi Fieldsin mitalleja. (molemmat tähän mennessä "saavutetut" Nobelit olivat pääosin poliittisia ratkaisuja, siis Ruotsin valitsijoiden eikä minkään CIA:n puolelta ja ehkä ainoastaan ruotsalaiseksi sittemmin ruvennut "kolmas nobelistimme" Ragnar Gradit olisi tässä katsannossa "real deal", hedelmällisimmän tutkimuksenhansa hän kuitenkin teki Helsingin yliopistossa ja vieraillullaan Helsingin yliopistosta muualle) Siis vaikka koko kööri itse itseni mukaanlukien keskittyisi kirjoittamaan yhtä "kilpaesseetä" tai paperia yhteiskunnan rahallisesti tukemana, niin ei siitä kyllä huippusuoritusta tulisi.

Slovakia hieman voipuvine traditioineen lienee kaikkein puhuvin esimerkki jääkiekon puolelta siitä, että kannattaako materiaalisesti tuijottaa pelkkien jäähallien tai lisenssipelaajien lukumääriin...
 

Bast

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Trojans, TuTo, Miami Dolphins, FC Inter Turku
Zednik kirjoitti:
Oltiin mitä mieltä nyt tahansa niin tää Suomen menestys (kyllä menestys) teki ihan hyvää niille lukuisille kieltäytyjille joita siellä taas riitti Kipperia myöten ennen kisoi. .

No, käsittääkseni maalivahdit oli jo lyöty lukkoon ennen kuin Kipperin pelit olivat loppuneet.
 

TBK

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sydän on KIRVEEN muotoinen!
Daespoo kirjoitti:
Porkkanalasit pois päästä, Saravo pelasi tilanteen aivan päin vittua oli vastassa kuka tahansa. Saravolla ei yksinkertaisesti nopeus, pelitaju ja voima riitä tuolla tasolla, Nashia vastaan kaikkien noiden puute tuli täydellisesti esille.
Siis yrität sanoa mitä? Saravo olisi päästänyt äijän tekemään maalin, oli siinä sitten Nash tai Japanin divarijyrä? Vai että Nash pääsi tekemään maalin koska hän on yksinkertaisesti maailmanluokan tähti?

Tässä nyt oli kuitenkin vastakkain yksi NHL:n parhaita voimahyökkäjiä ja hyvää Eurooppalaista tasoa oleva allround-puolustaja. Se tilanteessa myös näkyi. Saravo ei vain riittänyt pysäyttämään junan etenemistä, mutta ei se tilannetta kyllä mitenkään päin vittua pelannut. Minä väitän, että Nash olisi tehnyt maalin vaikka siinä olisi ollut Suomen joukkueesta kuka tahansa muu puolustaja tai että lähes kuka tahansa muu pelaaja kuin Nash olisi kaatunut perseelleen kun Saravo hyppää reppuselkään.
 

Pee

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Älytöntä syyttää 4-2 -niitistä vain Saravoa, kun miettii, kuinka surkeasti All Stars -imuri tilanteen pelasi. Ensin älyttömästi vastaan ja sitten epätoivoinen ja rumalta näyttävä "käärmeenkieliujutus", kuten 2-0 -maalissakin. Enemmän Suomi kaatui surkeaan maalivahtipeliin kuin puolustajien virheisiin.
 

Rocco

Jäsen
Pee kirjoitti:
Älytöntä syyttää 4-2 -niitistä vain Saravoa, kun miettii, kuinka surkeasti All Stars -imuri tilanteen pelasi. Ensin älyttömästi vastaan ja sitten epätoivoinen ja rumalta näyttävä "käärmeenkieliujutus", kuten 2-0 -maalissakin. Enemmän Suomi kaatui surkeaan maalivahtipeliin kuin puolustajien virheisiin.
Toisaalta, ilman tätä surkeaa maalivahtipeliä finaalissa olisi pelannut aivan eri joukkue Kanadaa vastaan kuin Suomi. Maalivahtipeli oli se mikä mahdollisti hopean, eikä mitään 7. sijaa ja ennen viikonloppua alkanutta kesälomaa.
 

tinkezione

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pens, Ipa, Rod Weery
Ei vittu. Myydään yksi kappale Turkua, mielellään irralliseksi valtioksi Pohjanlahteen. Kyseiseen valtioon voi turkulaisten lisäksi muuttaa asumaan vaikkapa ruotsalaisten hamekangasporukka The Ark. "Kärppä" oli eilen normaalilla tasollaan, eli hyvä. Ei samaa loistoa, mitä USA- ja Venäjä-peleissä, mutta siltikin hyvä. Taitaa nämä mukahauskat photoshoppaukset, joissa pääosissa on jonkinlainen siivouksen apuvälinen ja Kari Lehtonen olla yksinomaan turkulaisten katkerien liimatukkien tekosia...

Jos joukkue pelaa noin sysipaskasti, että Jarkko Ruutua peluutetaan vakavissaan Söderholmin paikalla pakin tontilla loppumatsin niin kyllähän se kertoo kaiken oleellisen siitä, mihin tämän turnauksen voittomahdollisuudet kaatuivat. Järjettömän heikkoon pakkikalustoon, joka ei alun perinkään olisi kestänyt yhtään loukkaantumista. (En ole kyllä aivan varma, oliko Mäntylänkin oikeampi paikka lasareetissa kuin kentällä...) Eniten ihmetyttää, mitä tapahtui Saravolle? Jälkikäteen digiboksilta katsoen mieshän pelasi Venäjä-pelin hyvin.

Ottelun lopullisesti ratkaissut 4-2 -maali oli puolestaan osoitus siitä, mitä tapahtuu, kun maailman valioluokan maalintekijöihin kuuluva pelimies päättää, että tämä leikki loppuu nyt, ennen kuin liian jännäksi menee... Ei siinä niskassa roikkunut lapanen varmaan edes ymmärtänyt olevansa täysin eri planeetalta. Edelsikö tätä tilannetta Kallion tolppalaukaus, vai olenko kenties nähnyt täysin höpöjä?

Joka tapauksessa, tuolla materiaalilla oli järjettömän kova suoritus laittaa Venäjä välierissä lauluun. Hopea ei todellakaan ole häpeä. Kiitos, Leijonat, jälleen kerran monista ilon hetkistä kuluneen parin viikon aikana!
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Aeroman kirjoitti:
Sen verran kovasta joukkueesta Kanadan kohdalla kuitenkin oli kysymys, että Murphy oli vain se seitsemäs puolustaja Murrayn listoilla.
Kova porukka se oli, mutta Murphyn peliminuutteihin vaikutti varmasti myös se, että Kanada halusi peluuttaa omassa päädyssä varmempia jannuja kuin hyökkäävää Murphya. Hänhän taisi pelata ylivoimalla sitten aika paljon.
 

Pascal Lemoix

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Tuosta Nash-Saravo-tilanteesta sanon sen verran, että kehotan kaikkia Saravon parjaajia katsomaan sen tilanteen hidastettuna hieman syvemmältä kuin siitä ihan loppuvaiheesta.

Koska juttuhan meni niin, että Laamanen oli Suomen kannalta katsoen oikealta noussut syvälle Kanadan alueelle ja otti kiekon rännistä. Hän koitti syöttää Kalliolle, mutta Kanada sai syötön katki (en pannut merkille tätä pelaajaa). Syötön katkaissut kanadalainen syötti Doanille, joka vapautti Nashin läpiajoon. Saravo lähti paikkaamaan tilannetta vasemmalta laidalta eikä sitten ehtinyt kuin takaapäin Nashiin kiinni.

Nash siis tuli siitä reiästä, joka oli avautunut Laamasen noususta. Edes Laamasta on melko turha syyttää, koska Suomi haki riskillä maalia, jolloin eivät puolustajatkaan voi ainoastaan varmistaa siniviivaa.

Muutenkin Nashin suoritus menee mun mielestä lajin historiaan. Jos kerran Fopan rankkari pääsi postimerkkiin, niin Nash pisti paremmaksi tekemällä lähes saman kikan Saravo selässään.
 

Jyty

Jäsen
Suosikkijoukkue
käyttää lehväslukkoa logonaan.
sampio kirjoitti:
Kova porukka se oli, mutta Murphyn peliminuutteihin vaikutti varmasti myös se, että Kanada halusi peluuttaa omassa päädyssä varmempia jannuja kuin hyökkäävää Murphya. Hänhän taisi pelata ylivoimalla sitten aika paljon.
Kyllä vaan, ja kysymyksessä oli siis luonnollisesti roolitus, ja fyysisempään puolustamiseen Kanadalla oli käytössä parempia jätkiä kuin Murphy, mutta se mitä vieläkin haluan sanoa on se, että "meillä" pelatessaan olisi saanut huomattavasti enemmän vastuuta joka suhteessa. Niin suuria olivat siis kuitenkin finaalijoukkueiden tasoerot loppujen lopuksi.
 

Zednik

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Aeroman kirjoitti:
Kyllä vaan, ja kysymyksessä oli siis luonnollisesti roolitus, ja fyysisempään puolustamiseen Kanadalla oli käytössä parempia jätkiä kuin Murphy, mutta se mitä vieläkin haluan sanoa on se, että "meillä" pelatessaan olisi saanut huomattavasti enemmän vastuuta joka suhteessa. Niin suuria olivat siis kuitenkin finaalijoukkueiden tasoerot loppujen lopuksi.

Totta meillä on vähä liikaa näitä joka paikan höyliä. Jos on 7 pakkii käytössä ni 3 niistä voisi olla sellasia söderholmeja mitä heitetää mihi vaa eli yleispakkeja,sit loput 4 joku kiekollinen hyvä yv:ssä oleva pakki,joku kahta metrii lähenevä jyrä joka on av:lla loistava yms. nyt oli näitä Laamasia ylivoimissa mikä ei kyl oikee onnistunu ku kaveri puristi mailaa ku viimestä päivää,Kanukit osaa vaa sen peluutuksen/roolituksen
 

Musta Nuoli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkue, TuTo. Varauksellisesti.
Zednik kirjoitti:
Totta meillä on vähä liikaa näitä joka paikan höyliä. Jos on 7 pakkii käytössä ni 3 niistä voisi olla sellasia söderholmeja mitä heitetää mihi vaa eli yleispakkeja,sit loput 4 joku kiekollinen hyvä yv:ssä oleva pakki,joku kahta metrii lähenevä jyrä joka on av:lla loistava yms. nyt oli näitä Laamasia ylivoimissa mikä ei kyl oikee onnistunu ku kaveri puristi mailaa ku viimestä päivää,Kanukit osaa vaa sen peluutuksen/roolituksen

Ei Laamasen oleminen ylivoimassa johtunut siitä, että Suomi osaisi roolituksen tai peluutuksen Kanadaa huonommin. Saravo ja Laamanen olivat ylivoimassa kisojen aikana siksi, että ei Suomella ollut ketään muutakaan sinne heittää. Kukkonen ja Koistinen olivat ykköspakkipari, Laamanen ja Saravo kakkospakkipari. Ei Bergiä tai Söderholmia voi ylivoimamiehitykseen laittaa, ja siinähän ne pakit olivatkin. Alunalkaen huteraan puolustukseen tuli kammottava lovi Nummelinin loukkaannuttua, ja väittäisinpä, että Mäntyläkin olisi ylivoimaa pelannut terveenä ollessaan.

Puolustus toki periaatteessa vaatisi roolittamisen, mutta milläs roolitat? Niillä työkaluilla mentiin, mitä työkalupakissa oli jäljellä, ja joskus sitä joutuu kovinkin työmies vasaroimaan nauloja ruuvimeisselillä.

Maila tietysti Leijonilla puristi, mutta olisi ollut oikeastaan ihme, jos suomalaispakit eivät olisi Kanadaa vastaan tehneet yhtään virhettä tai olisivat nostaneet omaa tasoaan vielä entisestään. Jokainen pelaaja voi ylisuorittaa yhden pykälän verran omasta lähtötasostaan, niin kuin pakistomme pääasiassa tekikin (kuka olisi ennen kisoja kuvitellut Laamasen ja Saravon olevan oikeasti ylivoimapakkeja ja miltei eniten pelaavia luottomiehiä?) mutta kahdella pykälällä nostaminen on jo mahdotonta. Ei sinänsä hyvät kisat pelanneesta Laamasesta saa kahden viikon aikana mitään Kimmo Timosta, vaikka joukkuehenki olisi kuinka korkea.
 

Zednik

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Musta Nuoli kirjoitti:
Maila tietysti Leijonilla puristi, mutta olisi ollut oikeastaan ihme, jos suomalaispakit eivät olisi Kanadaa vastaan tehneet yhtään virhettä tai olisivat nostaneet omaa tasoaan vielä entisestään. Jokainen pelaaja voi ylisuorittaa yhden pykälän verran omasta lähtötasostaan, niin kuin pakistomme pääasiassa tekikin (kuka olisi ennen kisoja kuvitellut Laamasen ja Saravon olevan oikeasti ylivoimapakkeja ja miltei eniten pelaavia luottomiehiä?) mutta kahdella pykälällä nostaminen on jo mahdotonta. Ei sinänsä hyvät kisat pelanneesta Laamasesta saa kahden viikon aikana mitään Kimmo Timosta, vaikka joukkuehenki olisi kuinka korkea.

Tiivistettynä Suomi maksaa kallista hintaa mm. Timosen ja Pitkäsen kieltäytymisistä tällaisissa Kanada-otteluissa kun sitä osaamista siellä tarvitaan? Eri mieltä saa olla, mut jossittelu on kivaa ja olin koko ajan sitä mieltä et Niskala olis ollu pätevämpi valinta sinne ku Laamanen, Saravoon luotin ku oli jo yhet kisat takana mut oli näköjään aika pihalla varsinkin Kanada ottelun kuten Södekin jonka luulin saavan jo paljon vastuutakin päinvastoin. Juuri tässä Kanada pelissä penkille hyllytys kertoo kaiken. Ja numppa ois kyl ollu kanukkeja vastaa yhtä ongelmis kuten varmaa aiemmiltaki vuosilta muistaa.
 

Pantse67

Jäsen
Suosikkijoukkue
Espoon Blues, Detroit Red Wings, ManU, UFC
Mr. Smith kirjoitti:
Johan on Filppula noussut arvoasteikossa korkealle, jos hän on nyt M. Koivua parempi sentteri. Ei sillä, hienon kauden on Filppula pelannut, mutta kaukana hän on vielä M. Koivun tasosta.

Jos kysytään, kenet olisin laittanut Peltosen ja Lehtisen keskelle, jos S. Koivu ja Jokinen eivät olisi käytettävissä, olisi vastaus ehdottomasti Filppula.

Esim. viime yönä 1+1 Anaheimia vastaan, vaikka Filppula pelaa pienehkössä roolissa neloskentän keskellä. Tämä rooli ei suinkaan johdu siitä, että Filppulalla ei olisi käsiä, mutta Detroitilla on sen tason senttereitä varastossa, että Filppulalla menee vielä tovi suuremman roolin saavuttamiseen.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Tila
Viestiketju on suljettu.
Ylös