Laitetaanpa tänne taas joitain omia ajatuksia kannattajatoiminnasta ja seuran tilanteesta ylipäätään, saman toistoa ja jo todettuahan tämä toki on.
Syntyykö sukupolvien välistä yhteistä kokemusta ja jatkumoa tällä hetkellä? Silmämääräisesti hallilla käydessäni olen antanut itseni tehdä havainnon, että keski-ikä on suht korkea. Peleissä käy paljon vanhempia miehiä, joko yksin tai porukalla. Sitten on perheitä, ennen kaikkea isiä ja poikia. 80-luvun puolivälissä syntyneitä peleissä vielä näkee, mutta miten on asian laita nuorempien suhteen? Kyllähän hallilla näkee joitain nuorisoporukoita, mutta lopulta aika vähän. Onko Ässät nuoremmalle sukupolvelle enää sellainen juttu, jota halutaan tosissaan tukea ja joka on heidän elämässään merkityksellinen asia? Kannattajia on nyt aika paljon, mutta mikä on tilanne vaikka 20 vuoden päästä? Silloin tämän hetken lapset ja nuoret ovat itse siinä iässä, että hankkivat lapsia, tuovatko he enää omia lapsiaan Ässien peleihin? Nyt pitäisi panostaa siihen, että tätä jatkumoa syntyy. On löydettävä kokonaan uusia kannattajia ja aktivoitava sellaisia, jotka kenties ovat aiemmin käyneet peleissä, mutta syystä tai toisesta se on jäänyt. Lapsista tämä lähtee. Lapsi innostuu jostain asiasta ja vanhempi sen sitten maksaa, näinhän se menee. Nuorille markkinointi on kustannustehokasta, sosiaalinen media on heille luontainen paikka, joten kampanjan pystyy toteuttamaan esim. Facebookin kautta pienillä kustannuksilla. Mitä jos olisi jonkinlaisia isä-poika-kausikortteja? Tai jotain muita alennuksia tai etuisuuksia suunnattuna vanhempi-lapsi-akselille?
Tunnelman osalta tilanne on tällä hetkellä se, että on paljon ihmisiä, jotka haluavat käydä peleissä, mutta eivät halua siellä käyttää ääntään kannustamiseen. Tunnelma Isomäessä on laskenut radikaalisti viimeisten vuosien aikana, oikeastaan jatkuvasti kevään 2006 jälkeen. Jälleen kerran, maailma ja ihmiset muuttuvat. Porin Isomäki tunnettiin ennen vaikeana paikkana vierailijoille, vastustajaa hiillostettiin huudoilla ja Ässä-kannustus lähti niin kovaa, että koko halli tärisi. Porissa on totuttu reagoivaan ja kansankielellä sanottuna vittuilevaan kannattajakulttuuriin. Kansan sivistystaso on noussut. Nykyään ihmiset eivät niin herkästi huuda pelissä mitä ensimmäisenä mieleen tulee. Yhä useammat arvostavat hyviä käytöstapoja. Ihmiset haluavat kannattamiselta uudenlaista tyyliä, halutaan keskittyä vastustajan sijaan puhtaasti omaan joukkueeseen. Mennään enemmän positiivisuuden kautta. Moni tiedostaa myös sen, että omat huudot voivat päätyä sosiaaliseen mediaan kaikkien kuultavaksi, joten kyllä siinä miettii, että kannattaako ihan kaikkein idioottimaisimpia asioita päästää ilmoille. Ja kuten täällä jatkoajassa on ties monetko kerrat todettu, Pori ei ole enää se Pori kuin oli 20 vuotta sitten. Kykenevätkö ihmiset muuttumaan, kykeneekö Ässät organisaationa tekemään jotain sen eteen, että peleissä olisi edes jonkinlaista tunnelmaa?
Ässien tunnettuus omalla alueella ja alueen ulkopuolella on vahva. Tunnettuus yksinään ei kuitenkaan riitä, ratkaisevaa on, millaisia mielikuvia ihmiset liittävät Ässiin. Kyse on siis brändistä ja sen rakentamisesta. Onko Ässillä tällä hetkellä jonkinlaista visiota siitä, mihin suuntaan brändiä pyritään kehittämään? HJK:n markkinointi käy esimerkkinä onnistuneesta brändin rakennuksesta suomalaisessa urheilussa. Heillä on jatkuvasti onnistunutta mainontaa ja kampanjoita, joilla saadaan vahvistettua ihmisten tunnesidettä omaan seuraan. Avainasioita heidän markkinoinnissaan ovat suomalaisuus, paikallisuus, seuran historia ja menestys, kannattajien arvostaminen ja osallistaminen, seuran avainhenkilöiden tuominen kannattajien lähelle (esimerkkinä valmentaja Sixten Boström vastaamassa kannattajien kysymyksiin Facebookin kautta reaaliaikaisesti), asetelma pieni HJK vs. Euroopan suurseurat… SM-liigan puolella jotain samansuuntaista osaamista tuntuu olevan ainakin Jokereilla ja HIFK:lla. Mielestäni Ässien brändiä täytyy ensinnäkin pohtia, mitä se on ja mitä sen halutaan olevan tulevaisuudessa, ja tämän jälkeen alkaa kehittää konkreettisia keinoja halutunlaisen brändin kehittämiseen. Aina ei tarvitse edes keksiä mitään ihan uutta ja mullistavaa, muiden seurojen ideoiden kehittely eteenpäin on monesti paras ratkaisu.
Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa Ässillä on välillä ihan hyviä juttuja, mutta mielestäni ne jäävät turhan irrallisiksi ja yksittäisiksi. Tykkäsin kovasti ideasta kutsua Anu Saagim Ässien peliin hänen arvosteltuaan Poria julkisuudessa. Tämä idea jäi kuitenkin raakileeksi, asiaa olisi pitänyt rummuttaa eri mediakanavien kautta siten, että se olisi kerännyt todellista huomiota. Samoin tykkään Ässien Facebook-sivujen Pata valloittaa maailman!-kuvaosiosta, jonne ihmiset ovatkin muutamia kuvia lisäilleet. Tällaiset luovat ideat ja raikas meininki pitäisi saada johtavaksi linjaksi koko seuran markkinoinnissa. Pelkkä ottelumainos Satakunnan Kansassa pelipäivänä ei nykypäivänä enää riitä. Pitää tehdä toimenpiteitä, jotka johtavat siihen, että ihmiset puhuvat joukkueesta keskenään, odottavat pelejä, menevät peleihin yhdessä, ostavat siellä jotain, lähtevät pois voimakkaan tunne-elämyksen saattelemana. Seuraavana päivänä he kertaavat pelitapahtumia ystäviensä kanssa. Markkinoinnissa pitää luoda mielikuvia, esimerkiksi tarinoiden avulla. Ässillä on pitkä historia, menestystä, vaikeita vuosia, nousuja ja laskuja, omaleimainen kulttuuri, vanha halli ym. ym. Tähän isoon tarinaan mahtuu lukemattomia pieniä tarinoita, joita onnistuneen kerronnan kautta pitää tuoda ihmisten tietoisuuteen. Ja nämä tarinat ovat niitä, jotka lopulta tämän toiminnan pitävät kasassa.
Tällainen "oksennus" vuoden aluksi. Tulipahan tuuletettua omia ajatuksia, jos ei muuta. Tiedän, paljon kysymyksiä, aika vähän vastauksia.
