Itse tuosta Barcan tilanteesta jossain ketjussa mainitsinkin. Silloin tosin ei ihan kaikki uskoneet, mutta eiköhän tuollainen 150miljoonan euron lisälaina kerro oleellisen tilanteesta. Siis että velkaa on, kuten Realilla, paljon.
Jos minua tarkoitat tuolla vanhojen muistelulla ja mitäs minä sanoin tyylisellä tikulla tökkimiselläsi niin voin aivan rehellisesti myöntää, että tämä nykytilanne pääsi yllättämään sillä sen verran hyvin Laporta suoriutui puheenjohtajuutensa alkutaipaleesta, mutta näemmä se näyttikin sitten jo liian hyvältä ollakseen totta.
Sinänsä tilanne ei ole uusi sillä Gaspartin lyhyen, mutta sitäkin turmiollisemman kauden aikana rahaa pistettiin ties minne ja menestys oli sitä itseään ja kaikki velaksi luonnollisesti (kun ne Figostakaan saadut rahat eivät riittäneet kuin alkupaloihin). No Gaspart sai väistyä ja tilalle tullut Laporta aloitti kunnon siivouksen. Ne Laportan alkuvuoden olivat pirun hyviä. Rahaa käytettiin järkevästi järkeviin hankintoihin ja tulosta alkoi tulla niin urheilullisesti kuin taloudellisestikin. Velkakierre saatiin pysäytettyä ja ainakin oman käsitykseni mukaan myös velkoja pienenennettiin varsin mukavasti.
Mutta sitten tapahtui jotain. Toki joukkueen menestys poiki, että jatkosoppareiden palkat nousivat kun pelaajat olisivat saaneet samat rahat aivan varmasti muualtakin ja siten kulut kasvoivat sinänsä ihan luonnollisellakin tavalla sillä jos menestys tuo mukaan aina lisää tuloja niin samalla tavalla se tuo luonnollisia lisäkulujakin mikäli ne vain sallitaan ja Laporta eteenpäin menoa ja kasvua hakiessaan salli ne eikä siinä vielä sinänsä mitään, mutta kun muutenkin homma rupesi menemään vähän miten sattui ja Laportan järkevä ote alkoi livetä.
Toisella kaudellaan (varsinkin näin jälkikäteen arvioituna) Joan siis teki tukun varsin ihmellisiä ja ennenkaikkea turhia hankintoja, jotka olivat kaiken lisäksi kalliita (näitä manasin jo tuolla siirtoketjussa). Siinä missä hivenen rajallisemmilla resursseilla tehtiin hyviä ja tarpeellisia hankintoja niin resurssien kasvaessa alkoi myös lompakkokin heltymään ja nähtiin ties mitä Cáceres, Henrique, Kerrison, Dima, Hleb, Henry etc. hankintoja eli enemmän tai vähemmän kalliita, mutta niin turhia liikkeitä joista osalle (varsinkin Henry) maksettiin myös aivan käsittämätöntä palkkaa (jos oikein muistan niin Messin jälkeen toiseksi suurinta). Siis kavereita, jotka joko eivät (tai tuskin tulevat) luoneet sen menestyksekkäämpää uraa Barcassa eli olivat varsin turhia hankintoja, mutta rahaa vain paloi. Muutoinkin Laporta halusi kasvattaa seuran kokoa ja luoda suurempaa ja mahtavampaa Barcaa ja näemmä tämä tapahtui sitten pitkälti velkarahalla. Ei ne suuret tulot vaan pienet menot voisi joku (näsä)viisas sanoa... Liikevaihto toki kasvoi viimeisinä vuosina julmetusti mikä on sinänsä ehdottomasti hyvä asia, mutta jos samalla velkavuori paisuu niin tilanne ei enää olekaan niin ideaali. Hyvä pointti tästä järjettömästä kasvusta oli sekin että taloudellinen taantuma (mikä on Espanjassa varsin kova juuri tällä hetkellä) ei ole hillinnyt millään lailla kulutusta vaan päinvastoin vaikka varmasti sillä on ollut vaikutusta seuran tulopuoleen. No tämä kuvastaa varsin hyvin koko Espanjaa, jossa on eletty varsin sinisilmäisesti ylivarojen pitkän aikaa ja nyt sitten katsellaan että käykö "Kreikat".
Laportasta puhuttaessa on hyvä huomioida Joanin luonne, joka on valtavan kunnianhimoinen ja suuruudenhaluinen. Se pitkälti nosti Barcan aikanaan Gaspartin luomasta suosta sillä Joan vain halusi jäädä historiaan menestyksekkäänä puheenjohtaja ja luoda sitä menestystä vaikka lähtötilanne olikin haastava. Tämä vei siis aikanaan eteenpäin, mutta kun rahaa alkoi olemaan jälleen käytössä ja tilanne olemaan noin muutoinkin jälleen kohtuu hyvä (mitä se siis käsittääkseni tuossa välissä jo oli) niin "nuukailu" sai jäädä ja mies halusi olla aina vain menestyksekkäämpi ja tehdä seurasta aina vain suuremmat, jotta todellakin jäisi historiaan "kaikkien aikojen puheenjohtajana". No tämä suuruudenhulluus maksaa näemmä hintaansa näin miehen kauden jälkeen. En lainkaan epäile etteikö Joan varsin sokeasti olisi ajatellut vain ja ainoastaan kautensa päättymistä ja sen jälkeen saakin käydä mitä hyvänsä sillä se ei ole enää miehen itsensä ongelma. Rosellille kävi siis vähän kuten Obamalle virkaan astuessaan eli edeltäjän luomat paskat työntyivät ulos kaapista kun oven vain avasi. Ei käy kateeksi.
Tämä on pitkälti Barcelonan kaltaisen seuran johtamisjärjestelmän ongelmakohta. Missä siis seuran omistavat jäsenet valitsevat vaaleilla puheenjohtajan. Taustalta puuttuu se yksittäinen tai edes kohtuudella rajattu omistajien joukko, jolla olisi ns. omat rahansa pelissä ja siten tappiota tuottava seura ja suuret lainat ja lainakierre olisivat selvä ongelma (kuten siis normaalisti liike-elämässä pitäisi olla ellei sitten lompakko ole todellakin pohjaton kuten näillä energialuonnonvaroilla rahaa jatkuvasti takovilla FM:ää tosielämässä pelaavilla tapauksilla). Nyt kun seuran tirehtööri ei pelaa omilla rahoillaan eikä kenenkään muunkaan yksittäisen tahon rahoilla niin rahan käyttö on helposti hivenen löysempää ja vapaampaa kun kukaan ei ole sitä sinänsä rajoittamassa. Sitten kun huomioi että jokainen puheenjohtaja haluaa varmasti jättää nimensä historiankirjoihin suurin kirjaimin niin riskejä otetaan varsin ronskisti sillä onnistuessaan ne tuottaisivat melkoista gloriaa ja mikäs siis sen parempaa, hellurei!
Sitten kun kuvioon lisää toisen suuren, perinteikkään, mahtavan sekä ennenkaikkea vihatun osapuolen eli Realin, jolle ei vain passaa hävitä niin ollaankin melkoisen dilemman edessä. Kun toinen ostaa jotain suurta niin toisenkin pitää tehdä samoin vaikka siinä ei taloudellisesti mitään järkeä olisikaan, kummallekaan. Tätä kun sitten molemmat tekevät suurin summin suuri egoisten puheenjohtajiensa röyhistellessä rintojaan toisilleen niin ne omat rahat on nopesti käytetty ja siirrytään pankinjohtajan puheille... Ongelma on vain siinä ettei kukaan sinänsä pysty tai lähinnä halua puuttua tähän sinänsä lähes koko Euroopan ongelmaan. Alkaen UEFAsta (Platini toki on esittänyt visitoitaan, mutta ne ovat vielä jonkusen askeleen päässä todesta), mutta täss tapauksessa varsinkin Espanjan liitto on todellakin kädetön kahden suuren taistelussa ja nämä ennemmin sanelevat liiton toimintaa kuin päinvastoin. Saksahan on hyvä esimerkki tällaisesta, että maan sisältä löytyy voimaa ja tahtoa pitää tilanne edes joten kuten kunnossa ja herran nuhteessa. Espanjasta tällaista ei vain löydy.
Laporta kausi pitää siis jakaa kahteen osaan. Hyvään ja huonoon. Menestystä tuli toki molempien aikana, mutta se mitä seuran ympärillä tapahtui olikin hivenen erilaisin nuotein ja sävelin kirjattua. Ketjun otsikko "Aika jälkeen Joan Laportan" on siis varsin kuvaava, joskin ajattelin sen olevan sitä hivenen erilaisessa sävyssä.
---------
Tulevasta kaudesta sen verran että eiköhän Villa tule todellakin viettämään melko paljon aikaa myös tuolla vasemmalla, joskin rooli tulee olemaan varsin vapaa (eli ronsikisti kohti keskustaa niin pallon kanssa kuin ilman sitä) mikä sitten toki vain vaatisi hivenen paremmin hyökkäyksiä tukevaa ja tasokkaampaa laitapakkia kuin Abidal/Maxwell kaksikko (jotka ovat siis sinänsä hyviä, mutta eivät kumpainenkaan mitään todellisia valioita). Oikealla puolellahan homma on siten miten se ideaalisesti voisi olla vasemmallakin. Messin pelatessa varsin vapaassa roolissa hääräten siellä sun täällä Alves kykenee huippuvireessään dominoimaan koko laitaa. Vasemmalla ei vain ole tällaista pakkia. Viime kaudellahan oli se ongelma, että Zlatan tuli monesti alemmas raketamaan peliä, Messi pyöri siellä sun täällä, Pedro piti tiukasta omaa laitaansa eikä kukaan noussut keskikentältä boksiin, jolloin siellä ei ollut sitten yhtikäs ketään, joten vastustajan oli varsin helppoa puolustaa. Nyt Villan voisi kuvitella varsin kärkkäästi nousevan tähän tyhjiöön kuten muutenkin tukemaan ja täydentämään Zlatanin ja Messin peliä, jolloin tuo kolmikko voisi olla pirun tyrmäävä. Toki Villa olisi varsin luontainen korvike Eto'olle vieläpä hivenen päivitettynä versiona, mutta itse ainakin näen että tuo kolmikko omaa huomattavasti enemmän potentiaalia kuin että Zlatanin sijaan Villa olisi piikissä ja Pedro laidassa. Toki Pepin pitää rohkeasti peluuttaa sitä rykelmää mikä parhaiten toimii eikä antaa Zlatanille mitään kausaria avaukseen jos homma ei toimi (kun nyt löytyy todellakin tasokkaita korvaajia), mutta ainakin itse näen tuossa kolmikossa melkoista potentiaalia (mikäli siis Zlatania ei vielä päädytä kauppaamaan ennen syksyä talouden tasapainottamiseksi tai jonkun muun hankinnan mahdollistamiseksi).
Rosellin hankinnoista sen verran että eiköhän tämä lainauutinen ainakin toivottavasti pistänyt jäitä hattuun näille Cesc ja Mascherano "jahdeille" sillä jos ei niin kohta ollaan sellaisessa kusessa että oksat pois, joskin kyllähän Ceschin paidat varmasti myisivät ei siinä mitään. Joku suhteellisen edullinen mies keskikentän pohjalla ja mikäli junnuista ei löydy ketään riittävän tasokasta kaveria Alvesin rotaatioon lähinnä siis Bartra ja Montoya -akseli (sillä Diman kauppaamisen jälkeen Puyolinkaan varaan ei voi enää täysin laskea sillä toppareita ei ole enää kuin 4 + Atléticin nuorisoa) niin joku oikea pakki vielä tuomaan leveyttä rinkiin. Thiago vain rohkeasti Xavia ja Iniestaa lepuuttamaan keskikentän keskustaan niin säästetään siinä sievoinen summa. Kaveri voisi olla se Pepin ensi kauden läpimurto sisään ajettavaksi siinä missä Pedro viime kaudella ja Busi sitä ennen. Lahjoista sen ei pitäisi jäädä kiinni, joskin hyppy voisi tulla hivenen liian nopeasti. No katsellaan mitä loppu preseason tuo tullessaan...