No niin… en ollut kuunnellut lainkaan noita biisejä etukäteen, joten pääsin neitseellisesti toteamaan, ettei yksikään noista biiseistä jäänyt musiikillisesti millään tavalla mieleen. Jesse Markinin veto ja biisi oli miellyttävä. Siitä jäi hyvä fiilis, mutta unohdin saman tien sen jälkeen koko biisin totaalisesti. Silti se oli musiikillisesti ainoa, jonka äärellä en varmaan olisi vaihtanut radiossa kanavaa. Cyan Kicksin asut herättivät huomiota rohkeudellaan, mutta olivat täydellisessä kontrastissa itse biisin kanssa, joka taas oli harmitonta poppi-heviä ilman minkäänlaista särmää. Sara Siipolan biisi oli aika perinteistä euroviisu-meininkiä, joka tuskin olisi erottunut mitenkään euroviisujen harmaasta massasta, varsinkaan kun ei siinä ollut mitään mieleenpainuvaa koko esityksessä. Kauttaaltaan ihan ookoo-menoa laulua myöten, jonka olisin 90% todennäköisyydellä veikannut jäävän semifinaaliin. Windows95man oli ainoa biisi joka erottui jollain tapaa poikkeuksellisesti ja kirvoitti minussa jonkinlaisen tunne-elämyksen. Olin aidosti huvittunut ja naureskeltiin sitä porukalla kotisohvalla. Itse biisistä ei jäänyt mitään mieleen. En edelleenkään muista millainen se oli. Sääli.
Lähetettiinkö oikea biisi euroviisuihin? Se lienee makukysymys. Halutaanko olla tuolla Euroopan näyttämöllä ns. mukana, mutta unohdettuna, vai erottua ja jäädä katsojien mieleen jollain tavoin? Ei voi kiistää, etteikö Windows95man olisi ”noloudessaan” ja typeryydessään jotain erilaista. Itse olen Will Ferrellin komedioiden ystävä ja tuossa oli jotain samaa. Ei tuo missään nimessä voita, tai ehkä edes menesty. Tuomaristot pitää siitä huolen, mutta kyllä Suomen esitys mieleen jää. Mikään noista esityksistä ei olisi menestynyt, mutta nuo kuusi muuta biisiä olisi myös saman tien unohtunut. Itse tahdon ajatella, että jos tuonne lavalle astelee, niin on se hyvä jos joku muistaa Suomen siellä ylipäätään käyneenkin.