Vaalitulos pähkinänkuoressa, jos verrataan eduskuntavaaleihin. E23: 3,2 M äänesti, n. 3 X 600 K kok, sdp ja pers. n. 350 K Kepu, 220 K VL ja Vihreät.
Ja eurovaalit: 1,8 M äänesti. Kok 453 K, VL 316 K, sdp 271 K, Kepu 215 K ja Vihreät 206 K.
Kokkareista tyypillisesti hyvin moni äänestää sitä tuttua ja turvallista, joten puolueen suhteellinen osuus nousee aina näissä vaaleissa. Vasemmistossa yli 800 K potentiaalisia, joista nyt sitten n. 600 K äänesti. Siirtymää tapahtui eniten vasemmiston sisällä. Li oli Sanna 2.0, joten oli helppoa antaa äänensä hänelle nyt. Kun oli jo presidentinvaaleissakin miettinyt asiaa.
Vihreät varmaan rakastavat EU-vaaleja, koska lähes kaikki nykyvihreät äänestävät vaaleissa. Haavistoilmiö suli aika kivasti. Vaaleista on mielestäni turhaa vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä minkään suhteen. EU ei kiinnosta suurinta osaa suomalaisista ja näistä taas suuri osa on persujen äänestäjiä. 1,4 M jätti äänestämättä eduskuntavaaleista, näiden mukaantulo ei olisi poistanut Li-ilmiötä, mutta olisi hieman kontekstualisoinut vaalien tulosta. Demarit olisivat silti hävinneet rankasti eduskuntavaaleista ja vassarit olisivat voittaneet selvästi.
Blokkien sisällä tapahtuvat suurimmat siirtymät: viher-vassariblokissa, joka on periaatteesta kollektivistista, kuitenkin nousee ilmiöitä, jotka saavat suuret mittasuhteet, jotka antavat asialle kasvot. Haavisto, Marin, Andersson. Oikeistopuolella ollaan individualisteja, kukaan ei oikein nouse kovin suureksi ilmiöksi. Aaltola sai jatketta kampanjastaan. Toveri taas kerää suosiota kypärälinjallaan jne.
Toisaalta, valtakunnallinen julkkis saa paaljon ääniä. Joten eurooppavaalit ovat myös henkilövaalit. Karisma ratkaisee. Blokkien sisällä valovoimainen hahmo ylittää puoluerajat. Tulevaisuuden varalle on kiintoisaa, miten vasemmisto nyt ratkaisee näkyvyysongelman. Pitäisi löytää jostakin keulakuvia. Vain ihmisen kosketus saa vasemmistopolitiikan kuulostamaan hyvältä.