Euroopan unioni (EU) – sen 27 jäsenmaata ja Suomi (FI)

  • 66 656
  • 497

Byvajet

Jäsen
Ranskasta löytyy kyllä tekoja. Ongelma on ettei kukaan ole oikein uskalias lähtemään mukaan. Varsinkaan Suomi. Aika paksua olisi vaatia muilta ensin ja itseltään ei milloinkaan.

Tämä koskee koko auttamiskeskustelua. Kaikki maat ajavat omaa etuaan. Tuskinpa on Suomikaan puolustuksensa tasoa juuri laskenut Ukrainaa auttaakseen.

Toinen harhakuva on se, että EU ei ole tehnyt mitään. No, onhan se, ainakin rahallisesti. Sama koskee vaikkapa Saksan syyttelyä. Saksa ei kuulemma tee mitään, mutta paljonhan se on antanut.
 

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Tämä koskee koko auttamiskeskustelua. Kaikki maat ajavat omaa etuaan. Tuskinpa on Suomikaan puolustuksensa tasoa juuri laskenut Ukrainaa auttaakseen.

Toinen harhakuva on se, että EU ei ole tehnyt mitään. No, onhan se, ainakin rahallisesti. Sama koskee vaikkapa Saksan syyttelyä. Saksa ei kuulemma tee mitään, mutta paljonhan se on antanut.

Eurooppa on antanut Ukrainaan puolustuksellisesti ja siviilikriisinhallinnallisesti suhteellisesti erittäin paljon, mutta vähästä.

Kylmän sodan jälkeen puolustusmenot laskivat voimakkaasti kaikissa Länsi- ja Pohjois-Euroopan maissa, Suomi mukaan lukien. Vanhan rautaesiripun takaiset maat myös ripustautuivat täysin Naton (eli käytännössä Yhdysvaltain) puolustuksen varaan. Baltian maat perustivat puolustuksensa täysin Naton varaan ja ylläpitivät vain pieniä ammattiarmeijoita ja myös Puolalla on käytössä pelkkä ammattiarmeija, vaikkakin se on panostanut siihen suhteellisesti enemmän. Puolassakin kuitenkin suurempia panostuksia on tehty vasta vuodesta 2022 eteenpäin - siihen asti sen puolustusmenot olivat 2%:n tuntumassa BKT:stä. Puola on tietenkin suuri maa, joten puolustusmäärärahojen lisäys skaalautuu nopeasti.

Ainoita maita Euroopassa, joissa puolustusmäärärahoja suhteessa BKT:een merkittävästi lisättiin esimerkiksi aikavälillä 2018-2022 olivat Saksa, Latvia ja Liettua ja näissäkin siksi, että lähtötaso oli luokkaa 1%. Näiden lisäksi on Kreikka, joissa puolustusmäärärahojen lisäys suhteessa BKT:een johtui koko 2010-luvulla siitä, että itse BKT romahti Kreikan talouskriisin takia. Puolustusmäärärahat itsessään eivät lisääntyneet.

Vaikka ongelma on yhteinen ja tehdyt virheet täysin samoja, Euroopassa on (taas) keskitytty toisten syyttelyyn ja kuppikuntaisuuteen. Jokainen toimii oman etunsa nimissä ymmärtämättä, että yhteinen etu olisi lopulta se omakin etu. Vastaavasti toisten maiden erilaisia lähtökohtia on kieltäydytty ymmärtämästä, mistä on muodostunut suoranainen vitsaus sen lisätessä turhanpäiväistä riitelyä sekä syyttelyä, josta on rakentavuus, Ukrainan etu ja oma etu ollut kaukana.

Euroopassa ei ole ymmärretty, että emme voi muuttaa virheitä, joita olemme jo tehneet. Keskustellaan siitä, kuka on tehnyt oikein ja ymmärtänyt asiat geopoliittisen tilanteen osalta oikein, vaikka kaikki ovat ymmärtäneet väärin. Kaikennäköistä on EU:n itäisellä alueella toki puhuttu, mutta teot eivät ole seuranneet perässä: puolustusmäärärahoja ei ole lisätty ja on ripustauduttu kauppapolitiikassa Venäjään siinä, missä muuallakin. Mihin voisimme vaikuttaa, on nykytilanne ja tulevaisuus. Jotta tämä työ olisi rakentavaa ja mahdollista, lähtökohtana pitäisi olla eri maiden erilaisten lähtökohtien ymmärtäminen. Ei syyttely ja kuppikunnat, joissa pidetään itseään kovin spessuina ja muita parempina.
 
Viimeksi muokattu:

wilco

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK,LiPu
Ainoita maita Euroopassa, joissa puolustusmäärärahoja suhteessa BKT:een merkittävästi lisättiin esimerkiksi aikavälillä 2018-2022 olivat Saksa, Latvia ja Liettua ja näissäkin siksi, että lähtötaso oli luokkaa 1%. Näiden lisäksi on Kreikka, joissa puolustusmäärärahojen lisäys suhteessa BKT:een johtui koko 2010-luvulla siitä, että itse BKT romahti Kreikan talouskriisin takia. Puolustusmäärärahat itsessään eivät lisääntyneet.

Muun muassa täältä voi tiirailla tietoja:


Että silleen...
 

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki

Jep, kiitos. Hyvä raportti, joka vahvistaa sekalaisista lähteistä etsimiäni tietoja. Määrärahojen nousua on tapahtunut käytännössä joka paikassa aika hyvin, mutta vasta vuoden 2022 jälkeen. Sitä edeltävät vuodet hyvin stabiililla, mutta Ukrainan kunnollisen avustamisen suhteen liian alhaisella tasolla.

Nykyisellä tahdilla kelkka kääntyisi Ukrainan hyväksi, mutta valitettavasti ei vielä aivan välittömästi, koska panostusten lisääminen parantaa puolustuskykyä viiveellä. Tulevaisuuden kannalta suunta on toki oikea.
 
Suosikkijoukkue
HIFK

Itävallalle ei ole omaa ketjua, joten EU:n ketju saa kelvata. Alppimaassa on saatu muodostettua hallitus kolmen keskustalaisen puolueen kesken, ja eniten ääniä saanut äärioikeistolainen FPÖ jätettiin tylysti oppositioon.

Mielenkiinnolla jäämme odottelemaan kommentteja Atlantin toiselta puolelta, kun vaalivoittajat eivät päässeet valtaan Itävallassa. Ensin Trumpin ja Muskin pitäisi tietysti löytää moinen valtio kartalta.
 

Hermes#41

Jäsen
Suosikkijoukkue
Arkijärki

Itävallalle ei ole omaa ketjua, joten EU:n ketju saa kelvata. Alppimaassa on saatu muodostettua hallitus kolmen keskustalaisen puolueen kesken, ja eniten ääniä saanut äärioikeistolainen FPÖ jätettiin tylysti oppositioon.

Mielenkiinnolla jäämme odottelemaan kommentteja Atlantin toiselta puolelta, kun vaalivoittajat eivät päässeet valtaan Itävallassa. Ensin Trumpin ja Muskin pitäisi tietysti löytää moinen valtio kartalta.

Tämä on hyvä asia ja hyvää esimerkkiä myös Suomelle.. Jani Mäkelä tietysti on eri mieltä, koska ei demokraattisesti valittu suurin puolue pääse hallitukseen.

Jos ei saa yli 50% äänistä, voi ihan demokraattisesti jäädä ulos hallituksesta. Pitää löytää ne kaverit, joiden kanssa muodostaa hallituksen.
 

Wiljami

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, sympatiaa muuhun Savoon ja Kaakonkulmalle

Itävallalle ei ole omaa ketjua, joten EU:n ketju saa kelvata. Alppimaassa on saatu muodostettua hallitus kolmen keskustalaisen puolueen kesken, ja eniten ääniä saanut äärioikeistolainen FPÖ jätettiin tylysti oppositioon.

Mielenkiinnolla jäämme odottelemaan kommentteja Atlantin toiselta puolelta, kun vaalivoittajat eivät päässeet valtaan Itävallassa. Ensin Trumpin ja Muskin pitäisi tietysti löytää moinen valtio kartalta.
Näköjään Itävallassa uskotaan vihdoin, ettei äärioikeistopopulisteja (ei varmaan toisenkaan laidan populisteja) pysty halaamaan hengiltä, vaan ihmisille jää päällimmäisenä muisti/mielikuva että "niiden on oltava salonkikelpoisia kun on kerta päästetty salonkiin" ja vallassa ollessaan pystyvät ainoastaan tehokkaammin edistämään maalleen tuhoisaa ja usein myös tietoisen petoksellista toimintaansa.

Onneksi sama pitäisi olla tiedossa Saksassa, vaikka sikäläisiä "osin" (hah) äärioikeistolaisia paskanaamaputinisteja ei vielä olla kabinetteihin asti edes laskettu.
 

ipaz

Jäsen
Tämä on hyvä asia ja hyvää esimerkkiä myös Suomelle.. Jani Mäkelä tietysti on eri mieltä, koska ei demokraattisesti valittu suurin puolue pääse hallitukseen.

Jos ei saa yli 50% äänistä, voi ihan demokraattisesti jäädä ulos hallituksesta. Pitää löytää ne kaverit, joiden kanssa muodostaa hallituksen.
Se tässä on aina pelkona, että jos tällainen maltillinen keskustahallitus ei onnistu toimissaan ja kansalaiset siihen pettyvät, niin tuollainen FPÖ tulee neljän vuoden päästä mahdollisesti vieläkin suuremmalla äänimäärällä kuin 29%. Sitten on jo vaikea sanoa, ettei tehdä yhteistyötä.

Niinhän sitä Ruotsissa ja Suomessakin kieltäydyttiin yhteistyöstä Ruotsidemokraattien ja Perussuomalaisten kanssa, kunnes kannatuksen noustua ei puoluiden näkökannat oli pakko ottaa huomioon. Ruotsidemokraatit tosin jäivät 2022 ulos hallituksesta, mutta saivat paljon omia tavoitteitaan hallitusohjelmaan.

Mielenkiintoinen pointti tuolta Itävallasta, niin siellä sosiaalidemokraatit ovat keskusta-, eikä vasemmistopuolue. Ainakin tuossa Ylen juttussa.
 

Satunnainen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Mielenkiintoinen pointti tuolta Itävallasta, niin siellä sosiaalidemokraatit ovat keskusta-, eikä vasemmistopuolue. Ainakin tuossa Ylen juttussa.
Tuo on tietysti aina suhteellista. Jos ajatellaan, että käytettäisiin etuliitteitä ääri, laita ja keskusta kuvaamaan puolueen asemaa akselilla, niin Suomessa olisi mielestäni hyvinkin mahdollista kutsua SDP:tä keskusta-vasemmistolaiseksi puolueeksi. Jakaisin eduskuntapuolueet suunnilleen niin, että Vasemmistoliitto on laitavasemmistoa ja Perussuomalaiset laitaoikeistoa, ja oikeastaan kaikki muut sitten yhden tai toisen sortin keskustaa. Meillä tietysti on olemassa puolue nimeltään 'Keskusta', joten täällä ei olisi luontevaa kutsua vaikkapa RKP:n, SDP:n ja Kokoomuksen hallitusta keskustapuolueiden muodostamaksi, vaikka se noin kokonaisuutena vasen-oikea-akselilla ajateltuna sellainen oikeastaan olisikin.
 

OLLI58

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Näissä on tietenkin maakohtaisia eroja, omasta mielestäni esimerkiksi (nyt kun oli Saksan vaali) Linke on enemmän vasemmalla kuin vasemmistoliitto, ja AfD on enemmän oikealla kuin perussuomalaiset. Vihreistä on paha sanoa, mutta puolueiden lähtöasetelmat ovat Suomessa ja Saksassa vähän erilaiset, meillä se on historialtaan enemmän luonnonsuojelulähtöinen ja Saksassa taas ydinvoiman vastainen.
 

olkikuukkeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Carolina Hurricanes, NHL:n suomalaiset
Dealarmistien puheista huolimatta olemme tilanteessa, jossa Trumpin hallinnon epäonnistuessakin tavoitteessaan Eurooppa tarvitsee uuden suunnan. Yhdysvaltojen kahtiajako ja epädemokraattiset voimat ovat niin suuret, että suhteet heihin tullaan sopimaan 4-vuotiskausin sen perusteella, pitääkö valtaa fasistinen republikaanipuolue vai demokraatit, jos nyt koko järjestelmä tällaista systeemiä edes kestää.

Miten Euroopan unioni voi tällaiseen tilanteeseen sopeutua? Voidaan toisaalta ajatella, että liian nopea laajentuminen on suuri este hajanaisen unionin vahvemmalle yhteenliittoumalle, mutta ilman 2000-luvun alun momentumin hyödyntämistä nykyiset edes jossain määrin läntisiin arvoihin sitoutuneet itäisen Euroopan maat olisivat kypsiä Putinin poimittaviksi. Tällä hetkellä kamppailua sieluista käydään Balkanilla, jossa Serbian ja Pohjois-Makedonian kaltaiset maat valitsevat puoliaan.

Tosiasia kuitenkin on, että näin laajana määräenemmistöpäätöksiä välttelevä unioni on maailmantilanteeseen nähden aivan liian heikko. Hajanaisuus hajaannuttaa: unionissa pelätään, että tehokkaampi keskeisten valtioiden näkemyksiin pohjautuva päätöksenteko vieraannuttaa ns. laiteilla olevat valtiot. Suomen korkeiden EU-virkamiesten näkemyksen mukaan Lissabonin sopimus ei estä määräenemmistöpäätöksiä, joita käyttämällä esim. Ukrainan tukeminen olisi huomattavasti helpompaa. Niiden avulla olisi yksinkertaisempaa ja nopeampaa myös neuvotella kauppasopimuksia Yhdysvaltojen aloittaman kauppasodan vaikutusten minimoimiseksi. Kanada, Meksiko ja E-Amerikan maat eivät tietenkään voi korvata Amerikan valtavaa merkitystä EU:n taloudelle, mutta kaikki apu on tarpeen kun puolustusmenojakin on käytännössä pakko kasvattaa. Kiinan suhteetkin voidaan joutua miettimään uudestaan.

Miten palstalaiset näkevät realistiset mahdollisuudet EU:n yhdentymisen suhteen? EU:n vastustaminen ja nationalismi ovat edelleen niin suosittuja, että eurooppalaiset ovat vapaaehtoisesti häviämässä suurvaltojen maailmassa pelattavaa peliä. Eikö ns. tavallinen kansalainen todellakaan tajua, että kansallisista eduista viimeiseen asti kiinni pitäminen voi johtaa täysin päinvastaisiin tuloksiin kuin toivotaan?
 

tommy36

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Eurooppa on ajatellut olevansa pieni, mutta EU, UK ja Ukraina kaikki yhdessä on maailman suurin sotilasmahti. Ja tulee nyt vielä kasvamaan. Rautaa on, porukkaa on, rahaa on, vielä kun saataisiin asenne kuntoon.



Jep, eurooppa rakastaa näiden joiden poliittisten puupäiden jutuilla olla jonkinlainen reppana koko ajan, vaikka jos oikein aletaan tolkkua hommaan saamaan, niin olisi kyllä x-aikataulussa yhdysvaltojakin enemmän "suurvalta", ja tosiaankin voisi olla jopa se sotilasmahti. Ja kun vielä parhaassa tapauksessa säilytetään jonkinlainen solidaarisuus arvona, niin kyllä sen edestä ja sen suojelemiseksi kannattaisi alkaa uskomaan jo mahdollisuuksiinsa ilman sitä jatkuvaa lupsuttamista.

Nyt totisesti niitä arvoja punnitaan, että halutaanko olla alisteisia millekään maailmamme persläpimalleille (Kiina, tunkio sekä uuden ajan ahmed ahneen "suurviisirilandia" tuolla lännessä), vai pidetäänkö tosiaankin arvot kirkkaina, ja kehitytään entisestään siinä, miten ihmisistä huolehditaan silloinkin, kun eivät ole mm selänteen vaimon lailla kyenneet elämässään raatamaan, ja sillä raadannalla saavuttamaan omaisuutta.
 

ipaz

Jäsen
Jep, eurooppa rakastaa näiden joiden poliittisten puupäiden jutuilla olla jonkinlainen reppana koko ajan, vaikka jos oikein aletaan tolkkua hommaan saamaan, niin olisi kyllä x-aikataulussa yhdysvaltojakin enemmän "suurvalta", ja tosiaankin voisi olla jopa se sotilasmahti. Ja kun vielä parhaassa tapauksessa säilytetään jonkinlainen solidaarisuus arvona, niin kyllä sen edestä ja sen suojelemiseksi kannattaisi alkaa uskomaan jo mahdollisuuksiinsa ilman sitä jatkuvaa lupsuttamista.
Eurooppa kun ei ole yksi (liitto)valtio, vaan lähes 50 erilaista kansakuntaa (EU = 27 valtiota) niin homman pyörittäminen on auttamattoman hidasta. Kaikki kyselee toisiltaan ennen päätöksiä, että mitä teette ja paljonko te annatte. Ja sitten valtionpäämiehet vievät esitykset omien maidensa parlamentteihin ratkaistaviksi jne. Mutta tämän hetken tilanne tulee aivan varmasti yhdistämään Euroopan maita entisestään. Joku Unkari siellä saattaa huutaa että ei, mutta maat pystyvät tekemään todella paljon itsenäisesti mutta yhdessä ohi EU:n yksimielisen päätöksen.

Tänään on tapahtunut jo paljon. UK ja Ranska ovat pistäneet rahaa tiskiin, Tanska avaa osin suomalaisten omistaman ammustehtaan ja yksityiset ihmiset ympäri Eurooppaa ovat avanneet kukkaronsa sadoille Ukrainaa tukeville järjestöille. 6.3. kokouksessa Ukraina tulee saamaan kaikkien aikojen suurimman apupakenttinsa koko sodan aikana.

Eu ja Eurooppa on ollut koko ajan siten varpaisillaan, että mitä USA tekee ja sen mukana sitten pohdittu paljonko itse "täytyy" tehdä. Muutamat maat kuten Puola, Viro, Tanska ja Suomi ovat antaneet suhteessa todella isoa apua, mutta nyt tulee heräämään moni muukin uinuva euromaa. Minä luotan, että Eurooppa löysi nyt kiveksensä ja alkaa toimittamaan. Suhde jenkkeihin muuttui eilen askeleen verran vakavammaksi, mutta suhteet säilyy aktiivisina. Siitä pitää huolen aivan valtava kaupankäynti USA:n ja Euroopan välillä (40% koko maailman bruttokansatuotteesta).
 

Euro71

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, olosuhdesyistä HIFK
Miten palstalaiset näkevät realistiset mahdollisuudet EU:n yhdentymisen suhteen? EU:n vastustaminen ja nationalismi ovat edelleen niin suosittuja, että eurooppalaiset ovat vapaaehtoisesti häviämässä suurvaltojen maailmassa pelattavaa peliä. Eikö ns. tavallinen kansalainen todellakaan tajua, että kansallisista eduista viimeiseen asti kiinni pitäminen voi johtaa täysin päinvastaisiin tuloksiin kuin toivotaan?
Olen tätä aina väliin pohtinut vuosien ja vuosikymmenten varrella. Tavallisesti ajatukseni ovat lopulta kääntyneet pessimistiseen suuntaan. On vaikea nähdä, että sellainen sekametelisoppa kuin Eurooppa pystyisi jossain vaiheessa olemaan vedättämättä joka asiassa kotiinpäin. Se tarkoittaa sitä, että jokaisessa asiassa edustajilla on aina ensi sijaisesti mielessä se, että miten tästä asiasta saadaan jotain itselle.

Jotta EU olisi yhtenäisempi, maiden välillä pitäisi mielestäni olla syvempi keskinäinen luottamus. Mutta kun mietin, että miten sen voisi saavuttaa, niin useimmiten nostan käteni pystyyn. Tuntuu, että se on joko tavattoman pitkä tie tai sitten vaatii jonkin todella poikkeuksellisen tilanteen.
 

magnum37

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tulevaisuuden Sport
Taas on tänään kätelty, hymyilty, halailtu, taputeltu kaveria olalle, juotu kahvia ja keskusteltu. Tällä kertaa Lontoossa, mutta saadaanko edelleenkään ulos konkreettisia päätöksiä?
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна

Von der Leyen: Eurooppa aseistettava kiireesti uudelleen​


Esittelevät suunnitelman aiheesta Eurooppa-neuvostolle 6.3.

Onkohan Unkarilla veto-oikeus?
 

canttig

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
Taas on tänään kätelty, hymyilty, halailtu, taputeltu kaveria olalle, juotu kahvia ja keskusteltu. Tällä kertaa Lontoossa, mutta saadaanko edelleenkään ulos konkreettisia päätöksiä?
Jos Saksa alkaisi todella taas eurooppalaiseksi sotilas suurvallaksi niin Moskovassa otsat rypistyisi. Se on vähän löyhää kun britit ja ranskalaiset puolustavat Eurooppaa. Saksan panssariprikaatit olisivat kova sana. Ehkä uusi liittokansleri vie Saksaa oikeaan suuntaan.
 

Mojo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Buli
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös