Tehdäänpä Euroopan sarjojen ranking-lista kaudella 2012-2013.
1. KHL - Euroopan laajin ja tasokkain liiga. Sarjassa pelaa 24 joukkuetta, mikä tekee siitä Euroopan ylivoimaisesti laajimman jääkiekkosarjan. Sarjassa pelaa myös suurin osa maailman parhaista NHL:n ulkopuolisista pelaajista. KHL ei kuitenkaan ole niin ylivoimainen suhteessa muihin, että huonoin KHL-joukkue olisi parempi kuin parhaat joukkueet muissa sarjoissa. KHL:n vahvuus onkin sarjan laajuus, suhteellisen pienet pelilliset tasoerot (murskavoittoja tulee harvoin edes kärjen ja häntäpään välisissä peleissä) sekä sarjassa pelaava varsin kansainvälinen huippupelaajien kirjo, mikä tekee sarjasta mielenkiintoisen.
2. Elitserien - Ruotsi on onnistunut pitämään kotimaiset huippupelaajat kotimaassa paremmin kuin SM-liiga. KHL:ssä pelaa vain viitisentoista ruotsalaista, kun suomalaisia KHL:ssä pelaa tuplamäärä. Sarjassa pelaa myös paljon hyviä nuoria pelaajia.
3. NLA - Sveitsin sarja on ollut tasoltaan SM-liigaa kovempi jo parin kolmen vuoden ajan ja tasoero on tällä kaudella suurentunut. Liigassa pelaa paljon hyviä ulkomaalaisia pelaajia ja Sveitsin omakin taso on koko ajan noussut. Sveitsiläisseurojen vahvat esitykset esim. Spengler Cupeissa kannattaa myös huomata.
4a. SM-liiga - Parhaat pelaajat ovat jättäneet sarjan, mikä näkyy pelin ja pelaajien tasossa. Nuoret eivät ole olleet tarpeeksi hyviä korvaamaan lähtijöitä. 17-vuotiaan Aleksandr Barkovin dominointi kertoo enemmän SM-liigasta kuin Barkovista. Suomessa on silti laaja pelaajatuotanto, joten tietty perustaso tulee sarjassa säilymään aina, vaikka parhaimmisto siirtyykin muualle.
4b. Tshekin Extraliiga - Sama tilanne kuin Suomessa. Parhaat poistuvat muihin sarjoihin ja nuoret joutuvat astumaan isompiin rooleihin kuin pitäisi. Tshekissä oma erikoisuutensa on vielä vanhojen kehäraakkien roikkuminen mukana ja vieläpä pärjääminen. Monet 1990-luvun huiput kuten Nedved, Vlasak ja Dopita ovat edelleen sarjan eliittiä 2010-luvulla. Viimeisimpänä esimerkkinä 42-vuotiaan Jiri Slegrin sopimus Litvinovin kanssa.
6. DEL - Saksan kiekkoilun taso ei ole noussut kuten ehkä muutama vuosi sitten odotettiin, mutta Saksan sarjassa pelaa niin iso joukko lähinnä pohjoisamerikkalaisia vahvistuksia, että sarjan taso on kuitenkin selvästi esim. Slovakiaa ja Itävaltaa edellä.
7. Slovakian Extraliiga - Menetti parhaan joukkueensa Slovanin KHL:ään, mikä oli iso menetys sarjalle. Slovakian sarja on täynnä nimettömiä joukkueita. Parhaat slovakit pelaavat NHL:ssä ja KHL:ssä. Myös Tshekissä, Ruotsissa, Sveitsissä, Saksassa ja Suomessa pelaa slovakkeja. Ne jotka eivät näihin sarjoihin kelpaa pelaavat maan omaa liigaa. Nostan silti slovakkiliigan Itävallan liigan yläpuolelle, koska Slovakian jääkiekon perustaso ja pelaajatuotanto on niin paljon Itävaltaa laadukkaampaa.
8. Itävallan liiga - En tiedä paljoakaan tästä sarjasta, mutta ilmeisesti sarjan taso ja profiili on ollut jo pitkään noususuunnassa, ja sarjassa pelaa paljon pelaajia, jotka kelpaisivat hyvin esim. SM-liigaan.
9a. VHL - KHL:n farmiliiga. On joukkuemäärältään jopa KHL:ää suurempi, sillä sarjassa pelaa tällä kaudella 27 joukkuetta. Joukkueita tulee Venäjän lisäksi Kazakstanista, Valko-Venäjältä ja Ukrainasta. VHL:ään ei ole nähty samanlaista ulkomaalaisten ryntäystä kuin KHL:ään, vaikka sarjassa pelaakin muutama varsin varakas organisaatio, ja sarja onkin pääasiassa nuorten venäläispelaajien kehittymisliiga.
9b. Allsvenskans - En osaa sanoa tämän sarjan tasosta kovin paljoa, mutta luulisin sen olevan samaa luokkaa VHL:n kanssa.