Mielestäni Suomessa olisi aihetta julkisen sektorin melko kovaankin kevennykseen. Julkinen sektori työllistää 750000 ihmistä tässä maassa, joka on minusta täysin kohtuuton määrä Suomen väkilukuun suhteutettuna. Yksityistä sektoria joudutaan verottamaan kohtuuttomasti julkisen sektorin elättämiseksi.
Tavoitteena tulisi olla sekä julkisen sektorin työpaikkojen vähentäminen että yksityisen sektorin työpaikkojen lisääminen. Vain tällainen kehitys johtaa yhteiskuntaa terveempään suuntaan. Päinvastainen kehitys, joka näyttää olevan realismia, on puolestaan omiaan syömään elinkeinoelämän voimavarat loppuun valtavan verotaakaan uuvuttamana. Kuka haluaisi pistää itseänsä tosissaan likoon yrittämällä, kun siitä ei voi mitään hyötyä?
Julkisen sektorin raju keventäminen on kuitenkin erittäin vaikeaa, koska demarit ovat Suomen voimakkain puolue, ja myös siksi, koska julkisella sektorilla on valtavasti porukkaa, jotka tietenkin pitävät omista eduistaan kynsin ja hampain kiinni. Kuka haluaisi luopua omasta mukavasta virastaan, jossa palkka juoksee ilman tulosvastuuta? Julkisen sektorin saneeraus aiheuttaisi valtavan metelin virkamieskunnassa, tai pikemminkin virkatanttakunnassa (yli 70% julkisen sektorin työntekijöistä on naisia). Harva poliitikko on niin rohkea, että uskaltaisi suututtaa tämän ison ja aktiivisesti äänestävän ihmisjoukon.
Kuitenkin julkista sektoria on jossakin vaiheessa pakko keventää. Tehottomuudesta ja työn päällekkäisyydestä (klassinen paperinpyöritys) on päästävä eroon, ja julkisen sektorin tuottavuutta on kasvatettava sekä päällekkäisen työn karsimisella että yksittäisen työntekijän työtaakan kasvattamisella. Tämä vaatii tietenkin irtosanomisia.
