Mainos

Etelä-Amerikka – planeettamme vapaamatkustajien manner?

  • 27 147
  • 149

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Ennenkuin kyseiset maat itsenäistyivät niin esimerkiksi brittien hallitsema Amerikka oli heille tappiollinen (koska siellä ei ollut tarpeeksi arvokkaita luonnonvaroja). Jolloin päätettiin antaa heille "vapauksia" eli siitä alkoi jenkki kapitalismi, että jokainen on oman onnensa seppä.

Latinalaisessa Amerikassa vuorostaan oli runsaasti kultaa ja hopeaa ja ne olivat emämailleen voitollisia. Joten paikallis väestö pidettiin jonkin sortin orjuudessa töissä kaivoksilla.

Kun latinalaisen Amerikan maat itsenäistyivät niin viimeisenä tekona Espanja/Portugali myivät kaikki maat ja luonnonvarat pilkkahintaan omille kansalaisilleen ja heistä muodostui nykyinen "oligarkki" luokka jossa saattaa olla nykyäänkin joku tuhat tai pari ihmistä jotka omistavat 50% koko maan varallisuudesta.

Tämä oligarkki luokka loi maihin suljetun talousjärjestelmän jossa sai olla esimerkiksi vain kolme pankkia tai mitä tahansa muuta yritystä. Nämä oikeudet annettiinkin tietenkin näille oligarkeille. Lopputulos: kasa vitun rikkaita ihmisiä ja toinen vielä isompi kasa ihmisiä joilla ei ollut mitään mahdollisuuksia.

Vuorostaan esim jenkeihin tuli tämän "jokainen on oman onnensa seppä" ajattelun vuoksi vapaa markkinatalous ja raha jakautui tasaisemmin kun kaikilla oli mahdollisuus yrittää.

Kirsikkana kakun päälle vielä vähän kommunismia ja vieraiden valtioiden tukemia vallankaappauksia.


Tämä tälleen nopeasti selitettynä.

Olipas hyvä ja selkeä teksti tiiviissä muodossa.

Brasilia on itselleni tutuin latinalaisen Amerikan maa. Se on monessa mielessä varmasti maailman epätasa-arvoisin valtio, jossa taustalla on tuon siirtomaa-ajalta perityvän oligarkiatalouden lisäksi se, että Brasilia oli viimeinen länsimaa, jossa orjuus kiellettiin (vasta vuonna 1888).

Oligarkia sekä muu yhteiskunnallinen epätasa-arvo on mahdollistanut järkyttävän syvän poliittis-hallinnollis-taloudellisen korruption: talouseliitti (pieni ryhmä, joka omistaa luonnonvaroiltaan rikkaan maan varoista varmaan vähintään tosiaan tuon 50%), politiikka ja hallinto ovat kietoutuneet toisiinsa ja muodostaneet "järjestelmän", jonka ohi ei kulje käytännössä mikään taloudellinen hanke. Talouseliitin firmat kaapivat kartellihintaan kaikki haluamansa hankkeet: piirikunnallisista viemärihankkeista ja jätehuollosta aina uusien lentoasemien rakentamiseen ja muihin valtaviin infrahankkeisiin, joita valtavassa maassa riittää jatkuvasti. Vastapainoksi talouseliitti mahdollistaa poliittisen tuen niille, jotka pelaavat mukana. Lasku on kallis ja sen maksaa brasilialainen veronmaksaja.

Brasilian poliisi toki käräytti vajaa kymmenen vuotta sitten suuren ja vaikutusvaltaisen korruptiorenkaan, jossa mukana oli korkeimman tason poliitikkoja ja vaikutusvaltaisimpia talousvaikuttajia. Tuo johti melkoiseen järistykseen ja muun muassa tuolloisen presidentin erottamiseen, mutta on vielä epäselvää, minkälainen pitkäaikainen vaikutus sillä oli korruption kitkemiseen.

Pelkästään tässä on jo kasassa resepti sille, miksi Brasilia on Brasilia (tehoton, kompleksinen, polarisoitunut, kiehuva painekattila ja jättimäinen clusterfuck), eikä yksi maailman johtavista valtioista, mitä se voisi helposti maan valtavan koon, innovaatiopotentiaalin sekä luonnonvarojen osalta olla.

Tämä ei poista sitä, etteikö Brasilialla olisi potentiaalia. Sillä on, ja valtavasti onkin. Inhimillisen kehityksen taso on Brasiliassa yleisesti korkea ja "toisen maailman" maaksi peruskoulutus korkeatasoista. Maassa on useita suur- ja megakaupunkeja, joissa on erittäin laaja ja vahva "luova luokka", jonka innovatiivisuus realisoituisi nopeasti jo melko pienilläkin talousuudistuksilla. Yrittäjyysasenne on niin ikään korkealla tasolla.

Mielenkiintoinen maa.


Asiaan liittyen - jos Brasilia kiinnostaa - Netflix-katselusuositus:

 
Viimeksi muokattu:

Dynamo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Ennenkuin kyseiset maat itsenäistyivät niin esimerkiksi brittien hallitsema Amerikka oli heille tappiollinen (koska siellä ei ollut tarpeeksi arvokkaita luonnonvaroja). Jolloin päätettiin antaa heille "vapauksia" eli siitä alkoi jenkki kapitalismi, että jokainen on oman onnensa seppä.

Latinalaisessa Amerikassa vuorostaan oli runsaasti kultaa ja hopeaa ja ne olivat emämailleen voitollisia. Joten paikallis väestö pidettiin jonkin sortin orjuudessa töissä kaivoksilla.

Kun latinalaisen Amerikan maat itsenäistyivät niin viimeisenä tekona Espanja/Portugali myivät kaikki maat ja luonnonvarat pilkkahintaan omille kansalaisilleen ja heistä muodostui nykyinen "oligarkki" luokka jossa saattaa olla nykyäänkin joku tuhat tai pari ihmistä jotka omistavat 50% koko maan varallisuudesta.

Tämä oligarkki luokka loi maihin suljetun talousjärjestelmän jossa sai olla esimerkiksi vain kolme pankkia tai mitä tahansa muuta yritystä. Nämä oikeudet annettiinkin tietenkin näille oligarkeille. Lopputulos: kasa vitun rikkaita ihmisiä ja toinen vielä isompi kasa ihmisiä joilla ei ollut mitään mahdollisuuksia.

Vuorostaan esim jenkeihin tuli tämän "jokainen on oman onnensa seppä" ajattelun vuoksi vapaa markkinatalous ja raha jakautui tasaisemmin kun kaikilla oli mahdollisuus yrittää.

Kirsikkana kakun päälle vielä vähän kommunismia ja vieraiden valtioiden tukemia vallankaappauksia.


Tämä tälleen nopeasti selitettynä.
Hyvä tiivistys, johon lisäys:
Iso ero E-Amerikan ja P-Amerikan välillä on ollut alunperin se, että P-Amerikka oli harvaan asuttu, eikä siellä siten ollut isoja hallinto-/valtakeskittymiä. E-Amerikka oli tiheämmin asutettu ja siellä oli valmiiksi kaupunkeja ja hallintoa. Konkistadorit saattoivat aseilla ottaa vallan ja paikallisten vasallien kautta alistaa resurssit (työvoima, luonnonvarat) itselleen.

@I am not Jesus
Jos aihe kiinnostaa enemmän, niin Miksi maat kaatuvat on erinomainen kirja. Kirjassa käydään läpi historiaa globaalisti ja esim. ruton vaikutusta eri alueilla. (Joissakin maissa oli seurauksena luova tuho, joka uudisti rakenteita ja toisissa aateli pitäytyi entistä tiukemmin vallassa. Raja voidaan karkeasti vetää Itä- ja Länsi-Euroopan väliin, joten historian sattuma (rutto) näkyy edelleen. Toki syy, miksi aateli toisaalla joutui antamaan periksi ja toisaalla ei, ei johtunut suoraan rutosta, vaan muut tekijät olivat taustalla. Rutto toimi katalysaattorina.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Toimittaja-tietokirjailija Hannu Pesonen mainitsi Hugo Chavezia käsitelleessä Ylen 12 diktaattoria-sarjan jaksossa erääksi syyksi Latinalaisen Amerikan polittiselle turbulenssille sen, että koko aluetta innoittanut vapaustaistelija Simon Bolivar ei määrittänyt siirtymäkauden pituutta sotilasvallasta demokratiaan, siinä missä esim. Yhdysvallat jo pian itsenäistyttyään siirtyi (nykymääritelmin hyvin vajanaiseen) kansanvaltaan.


Bolivian vallankaappausyritys jäi yritykseksi.
 
Viimeksi muokattu:

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Perun presidenttinä vuosina 1990-2000 hiljattain vankilasta vapautunut Alberto Fujimori pyrkii tekemään paluun maansa johtoon.

Perun politiikkaa varsin pintapuolisesti tuntevana Fujimorin paluu järisyttävä tapaus kaikkinensa. 12 diktaattoria-sarjaan saisi hänestä melkoisen jakson.
 
Viimeksi muokattu:

alwahla

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flames, Canadiens, Kraken, HIFK

"Sivistyneen" ihmisen ahneudella ei ole rajoja, kuten tämä uutinen todistaa. Vihaksi pistää, mutta aika mahdoton tällaisen yksittäisen ihmisen on tuollaiseen touhuun puuttua, vaikka rikkaassa länsimaassa asunkin.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Yllättävän vähälle huomiolle näyttää nyt Venezuelan tilanne jääneen.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна

lemponen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Reilun viikon takainen juttu, jonka silloin Aamulehdestä luin, mutta joka löytyy myös Iltasanomien sivuilta:

"Meksikon ja Yhdysvaltojen rajalle saapui viime vuonna arviolta noin kolme miljoonaa siirtolaista, joista ainakin 100 000 oli nicaragualaisia ja 200 000 Nicaraguan kautta tilauslennoilla kulkeneita, Orozco sanoo. Lisäksi ovat vielä muilla keinoin Nicaraguan läpi kulkeneet siirtolaiset."


Nicaragua ei ole varmasti ainoa Väli- ja Etelä-Amerikan maa, joka tienaa masinoimalla siirtolaisia Usaan.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Reilun viikon takainen juttu, jonka silloin Aamulehdestä luin, mutta joka löytyy myös Iltasanomien sivuilta:

"Meksikon ja Yhdysvaltojen rajalle saapui viime vuonna arviolta noin kolme miljoonaa siirtolaista, joista ainakin 100 000 oli nicaragualaisia ja 200 000 Nicaraguan kautta tilauslennoilla kulkeneita, Orozco sanoo. Lisäksi ovat vielä muilla keinoin Nicaraguan läpi kulkeneet siirtolaiset."


Nicaragua ei ole varmasti ainoa Väli- ja Etelä-Amerikan maa, joka tienaa masinoimalla siirtolaisia Usaan.
Sikäli mielenkiintoista, ettei ilmeisesti useimmille väli- ja eteläamerikkalaiselle Euroopan Unionin maat näyttäydy kovin houkuttelevina maahanmuuttokohteina, kun valtaenemmistö näyttää pyrkivän nimenomaan Yhdysvaltoihin, jopa laittomaksi siirtolaiseksi. Eurooppa toki on heistä katsottuna Yhdysvaltoja kauempana, mutta on mielenkiintoista, miten esim. Suomi, minne tätä nykyä tullaan muualta Euroopasta, Aasiasta ja Afrikasta. Ei ole kyennyt markkinoimaan itseään varteenotettavana maahanmuuttokohteena.
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Kovin vähän näyttää tilanne Venezuelassa saavan huomiota ainakaan Suomessa. Vaalit olivat Antony Blinkenin mukaan vilpilliset.
Voisi todeta että diktatuuri toimii, niin kuin diktatuuri toimii ja se ei Suomeen oikein vaikuta. Ellei siellä tule paikallista kansanliikettä kaatamaan Maduroa (oletettavasti länsimaiden tuella) niin Venezuela säilyy jonkinlaisena paariavaltiona vuosien ajan ja se ei pääse hyödyntämään öljyvarojaan lähellekään potentiaalinsa mukaisella tavalla.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Voisi todeta että diktatuuri toimii, niin kuin diktatuuri toimii ja se ei Suomeen oikein vaikuta. Ellei siellä tule paikallista kansanliikettä kaatamaan Maduroa (oletettavasti länsimaiden tuella) niin Venezuela säilyy jonkinlaisena paariavaltiona vuosien ajan ja se ei pääse hyödyntämään öljyvarojaan lähellekään potentiaalinsa mukaisella tavalla.
On niin käsittämätöntä ymmärtää, että todellako Venezuelan vallassa oleva klikki haluaa oman lyhytnäköisen etunsa takia heittää koko yli 30 miljoonan asukkaan maansa "tunkiolle". Venezuelalla olisi potentiaalia olla toimiva ja kukoistava maa, mutta ei. Nykyisen vasemmistovallan aikana yli 7,7 miljoonaa ihmistä on poistunut maasta.
 

Kilgore Trout

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Luin joskus alkuvuodesta Venezuelasta Espanjaan muuttaneet kirjailijan Karina Saiz Borgon kirjan Caracasissa on vielä yö. Vaikka se on fiktiota, niin antaa se varsin todentuntuisen vaikutelman Venezuelan dystooppisesta tilanteesta.

"Ruumiinvalvojaisten kustannusten hoitaminen oli vielä hankalampaa kuin äidin viimeisten päivien rahoittaminen klinikalla. Pankkijärjestelmää ei käytännössä enää ollut. Hautauskappelin henkilökunnalla ei ollut pankkikortinlukijaa eivätkä he hyväksyneet tilisiirtoja, eikä minulla ollut niin paljon käteistä, että olisin voinut maksaa heidän pyytämänsä summan, joka oli noin kaksituhatta kertaa kuukausipalkkani. - - - Rahasta tuli urbaani legenda. Sadan bolivarin seteleitä oli oltava parin tornin verran, jos halusi ostaa pullon öljyä, silloin kun sitä oli saatavilla, ja toisinaan kolme tornia neljänneskilosta juustoa. Arvottomia pilvenpiirtäjä, sitä oli kansallinen valuuttamme, silkkaa silmänlumetta."
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Tiedä sitten onko ikävien uutisten osalta liikaa kysyntää, kun tilanne Venezuelassa ei saa huomiota. Kävin äsken tarkistamassa Ylen etusivun, eikä Venezuelaa mainita sanallakaan.
 

wilco

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK,LiPu
Tiedä sitten onko ikävien uutisten osalta liikaa kysyntää, kun tilanne Venezuelassa ei saa huomiota. Kävin äsken tarkistamassa Ylen etusivun, eikä Venezuelaa mainita sanallakaan.

No eipä tuolla BBCn etusivullakaan ole kuin juuri tuo yksi linkkaamasi uutinen, joka tullut 11 tuntia sitten. Hakemalla taas löytyy uutisia, että en nyt oikein keksi, miten tuota pitäisi enemmän huomioida.

Että silleen...
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
No eipä tuolla BBCn etusivullakaan ole kuin juuri tuo yksi linkkaamasi uutinen, joka tullut 11 tuntia sitten. Hakemalla taas löytyy uutisia, että en nyt oikein keksi, miten tuota pitäisi enemmän huomioida.

Että silleen...
Selkeästikään ei todellakaan Venezuelan tilannetta nähdä globaalissa mittakaavassa merkittävänä asiana, vaikka venezuelelaisille itsellensä tilanne maassa on hirvittävä.
 

hooceebruins

Jäsen
Suosikkijoukkue
Boston Bruins, Janette Lepistö
Tiedä sitten onko ikävien uutisten osalta liikaa kysyntää, kun tilanne Venezuelassa ei saa huomiota. Kävin äsken tarkistamassa Ylen etusivun, eikä Venezuelaa mainita sanallakaan.
Kyseessä on autoritäärinen valtio, jossa muhii ehkä vallankumous, niin ei sieltä hirveän paljoa voi edes oikeaa tietoa saada. Ymmärrän median varovaisuuden.
 

finnjewel

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, KooKoo, KPL, Kiovan Dynamo
Tiedä sitten onko ikävien uutisten osalta liikaa kysyntää, kun tilanne Venezuelassa ei saa huomiota. Kävin äsken tarkistamassa Ylen etusivun, eikä Venezuelaa mainita sanallakaan.
Peskov (vai oliko Lavrov) on kehottanut hyväksymään Venezuelan vaalituloksen, joten pulinat pois.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Peskov (vai oliko Lavrov) on kehottanut hyväksymään Venezuelan vaalituloksen, joten pulinat pois.
Venezuelahan toden totta kuuluu venäjämieliseen pahan akseliin Venäjän, Iranin, Pohjois-Korean, Syyrian, Nicaraguan ja Valko-Venäjän ohella, ettei yllätys, että liittolaismaasta tulee tukea.
 

ipaz

Jäsen
Erittäin mielenkiintoinen johdanto uuteen Ulkolinjan dokumenttiin.
Artikkelissa pohditaan, että onko demokratioilla mahdollisuutta puolustautua Milein kaltaista hahmoa vastaan ja että voiko kansa olla väärässä. Tottakai voi olla. "Tavallinen kansa" on lähes maassa kuin maassa on yleensä melko helposti ohjattavaa, eikä ole kiinnostunut selvittämään poliitikkojen järjenjuoksua kovinkaan perusteellisesti. Ja mitä kouluttamattomampi kansa, niin sitä helpompaa sitä on hoopottaa.

Milei toisin ei ole tehnyt mitään jota hän ei olisi luvannut jo kampanjassaan, eli sinänsä argentiinalaiset saavat nyt sitä mitä tilasivat. Maa oli todella syvässä velka- ja inflaatiokierteessä ja tämän tilanteen taloustieteen professori Milei sanoi laittavansa kuntoon - mutta sanoi myös, että se tulee sattumaan kovaa ja moneen. Siellä irtisanottiin 7% julkisen työntekijöistä ja suuren osan palkkoja alennettiin. Julkisen talouden porsastelu loppui kuin seinään. Köyhyysrajan alla oli 40% kansasta jo ennen Milein valintaa ja nyt luku on jo 60%. Mutta ensin pitää käydä pohjalla, jotta sieltä voi nousta ylös. Inflaatio on laskenut yli 200%:sta alle kymmeneen, peson arvo on noussut ja talous kasvoi ensimmäistä kertaa ties kuinka moneen vuoteen. Elokuussa raportoitiin, että köyhyys on alkanut laskea.

Milei on ääriliberaali extremisti, joka kutsuu itseään anarko-kapitalistiksi ja jonka mukaan valtion roolin tulee olla mahdollisimman pieni, mutta että valtio pitää silti olla. Minun mielestäni ihan järkevä ajatus. Valtio hoitakoon ainoastaan täysin oleelliset velvollisuudet kuten puolustuksen, turvallisuuden ja joissakin määrin koulutuksen, terveydenhuollon ja infran. Näiden osien joita valtio ei itse tuota, niin sen pitää hoitaa kuitenkin valvonta.

Milei saattaa olla hullu, mutta Argentiina oli niin syvässä suossa, että vain hullu pystyy sen sieltä nostamaan. Selkääntaputtelulla suunta ei olisi muuttunut. Heti alkuun Milei sanoi että sadan vuoden epäonnistumista ei käännetä päivässä. Nyt siellä on sellainen tohina päällä, että heikompaa hirvittää. Mutta valtion talouden kannalta pitää ensin tehdä äkkijarrutus, ja sen jälkeen lähdetään ajamaan toiseen suuntaan.

Linkissä ajatuspaja Liberan blogista tilannekatsaus Argentiinan tilanteesta.

 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Boliviassa kuohuu. Maan entisen presidentin, valtaan paluuta yrittävän Evo Moralesin epäillään virassa ollessaan syyllistyneen törkeään seksuaalirikokseen. Moralesin kannattajat ovat lähteneet tukemaan häntä hyvin järein keinoin.

Väkijoukot ovat sulkeneet maanteitä Boliviassa estääkseen poliisia saapumasta pidättämään maan entistä presidenttinä Evo Moralesia. Hänen uskotaan olevan tukialueensa sydämessä Cochabamban kaupungissa.

Moralesia, 64, tutkitaan epäillystä alaikäisen raiskauksesta, ihmiskaupasta ja ihmissalakuljetuksesta liittyen vuosien takaiseen suhteeseen alaikäisen tytön kanssa. Suhteen väitetään alkaneen vuonna 2015, jolloin tyttö oli 15-vuotias, ja 16-vuotiaana hän synnytti lapsen, jonka isäksi Moralesia väitetään.

Tapahtumien aikaan Morales oli Bolivian presidentti. Hän kiistää rikokset.

Asiasta kertovat muun muassa uutistoimisto AFP ja espanjankielisen maailman suurin sanomalehti El País.

Uhrina pidetty tyttö, nykyään siis aikuinen nainen, on kieltäytynyt todistamasta Moralesia vastaan.

Syyttäjällä on hallussaan syntymätodistus, jossa Morales on mainittu lapsen isäksi, mutta puolustusasianajajan mukaan se ei todista mitään.

”Laki sanoo, että kuka tahansa voi ilmoittaa minkä tahansa etu- ja sukunimen”, asianajaja Jorge Pérez sanoi bolivialaisen El País -sanomalehden mukaan.

”Kuka tahansa voi haluta tunnustaa kenet tahansa lapsen ilman että kyse on välttämättä biologisesta lapsesta.”

Tytön vanhempien epäillään puolestaan tavoitelleen henkilökohtaista etua tarjoamalla tytärtään Moralesille, kertoo AFP. Tytön isä pidätettiin, koska hän ei saapunut vapaaehtoisesti kuulusteltavaksi. Moralesia uhkaa pidätys samalla perusteella, ja viranomaiset ovat antaneet rajavartijoille tiedon, että häntä ei tule päästää poistumaan maasta.

Morales väittää tutkintaa poliittiseksi, koska hän kamppailee istuvaa presidenttiä Luis Arcea vastaan sosialistipuolueen ehdokkuudesta presidentinvaaleissa elokuussa 2025. Morales on yhä yrittänyt junailla itseään vaalikelpoiseksi, vaikka perustuslakituomioistuin linjasi viime vuonna, että hän ei ole vaalikelpoinen.

Moralesin asianajajat pitävät tutkintaa lisäksi laittomana, koska aiempi tutkinta samasta aiheesta päätettiin todisteiden puutteen takia.
 

Dynamo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
@I am not Jesus kysyi:
Jännä, miten eri tavalla P-Amerikka ja E-Amerikka ovat kehittyneet vuosisatojen aikana, vaikka molemmissa on suuri määrä eurooppalaista vaikutusta. Lisäksi esim. Australia ja Uusi-Seelanti ovat ihan eri tavalla kehittyneitä. Mikäköhän Etelä-Amerikassa meni pieleen? Miksi Pohjois-Amerikassa ja Australiassa/Uudessa-Seelannissa ei ole ollut samanlaista sekoilua pitkiin aikoihin?
@Sj991 vastasi,
Ennenkuin kyseiset maat itsenäistyivät niin esimerkiksi brittien hallitsema Amerikka oli heille tappiollinen (koska siellä ei ollut tarpeeksi arvokkaita luonnonvaroja). Jolloin päätettiin antaa heille "vapauksia" eli siitä alkoi jenkki kapitalismi, että jokainen on oman onnensa seppä.

Latinalaisessa Amerikassa vuorostaan oli runsaasti kultaa ja hopeaa ja ne olivat emämailleen voitollisia. Joten paikallis väestö pidettiin jonkin sortin orjuudessa töissä kaivoksilla.

Kun latinalaisen Amerikan maat itsenäistyivät niin viimeisenä tekona Espanja/Portugali myivät kaikki maat ja luonnonvarat pilkkahintaan omille kansalaisilleen ja heistä muodostui nykyinen "oligarkki" luokka jossa saattaa olla nykyäänkin joku tuhat tai pari ihmistä jotka omistavat 50% koko maan varallisuudesta.

Tämä oligarkki luokka loi maihin suljetun talousjärjestelmän jossa sai olla esimerkiksi vain kolme pankkia tai mitä tahansa muuta yritystä. Nämä oikeudet annettiinkin tietenkin näille oligarkeille. Lopputulos: kasa vitun rikkaita ihmisiä ja toinen vielä isompi kasa ihmisiä joilla ei ollut mitään mahdollisuuksia.

Vuorostaan esim jenkeihin tuli tämän "jokainen on oman onnensa seppä" ajattelun vuoksi vapaa markkinatalous ja raha jakautui tasaisemmin kun kaikilla oli mahdollisuus yrittää.

Kirsikkana kakun päälle vielä vähän kommunismia ja vieraiden valtioiden tukemia vallankaappauksia.


Tämä tälleen nopeasti selitettynä.
Itse täydensin.
Hyvä tiivistys, johon lisäys:
Iso ero E-Amerikan ja P-Amerikan välillä on ollut alunperin se, että P-Amerikka oli harvaan asuttu, eikä siellä siten ollut isoja hallinto-/valtakeskittymiä. E-Amerikka oli tiheämmin asutettu ja siellä oli valmiiksi kaupunkeja ja hallintoa. Konkistadorit saattoivat aseilla ottaa vallan ja paikallisten vasallien kautta alistaa resurssit (työvoima, luonnonvarat) itselleen.

@I am not Jesus
Jos aihe kiinnostaa enemmän, niin Miksi maat kaatuvat on erinomainen kirja. Kirjassa käydään läpi historiaa globaalisti ja esim. ruton vaikutusta eri alueilla. (Joissakin maissa oli seurauksena luova tuho, joka uudisti rakenteita ja toisissa aateli pitäytyi entistä tiukemmin vallassa. Raja voidaan karkeasti vetää Itä- ja Länsi-Euroopan väliin, joten historian sattuma (rutto) näkyy edelleen. Toki syy, miksi aateli toisaalla joutui antamaan periksi ja toisaalla ei, ei johtunut suoraan rutosta, vaan muut tekijät olivat taustalla. Rutto toimi katalysaattorina.
Vastauksessani viitattu Miksi maat kaatuvat -kirjan kirjoittajat Daren Acemoglu ja James A. Robinson saivat Ruotsin keskuspankin myöntämän taloustieteen Nobelin 2024 (yhdessä Simon Johnsonin kanssa) viime viikolla. Edelleen ajankohtainen kirja. Ehkäpä ajankohtaisempi nyt, kuin kesällä tähän vastatessani.
 

Kilgore Trout

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Luen Hannu Pöppösen kirjaa Nippu pesoja ja muita kertomuksia Argentiinasta. Toimittaja ja tietokirjailija Pöppösen reportaasiromaani kertoo esimerkiksi Argentiinan villinä laukkaavasta inflaatiosta, joka vuoden 2024 alussa oli 211,4 prosenttia. Tästä Pöppösellä on omakohtaista kokemusta, kun hän halusi vaihtaa 600 euroa pesoiksi. Jonotuksen jälkeen pankissa paljastui, että kassarouvalla oli vain 100 peson seteleitä arvoltaan 0,40 euroa.

Saan kolme muovikääreeseen pakattua pakettia setelinippuja, jotka vastaavat kuutta tiiliskiveä. Koska ne eivät mahdu kassatiskin luukusta, Pöppöselle luovutetaan rahat mustassa jätesäkissä takaoven raosta. Tässä vaiheessa on paras napata taksi vähän äkkiä, sillä rahasäkin kuljettaminen Buenos Airesin sivukujalla voi koitua kohtalokkaaksi.

Kiinalaisten kasvava vaikutusvalta, suomalaissiirtolaisten seikkailut 1900-luvun alussa ja moni muu asia saa paikan päältä käsin valaistusta itselleni melko tuntemattoman maan ihmisten elämästä. Todella mielenkiintoinen kirja!

Argentiinan talouden kurjistumisen seurauksena lähes puolet kansasta elää köyhyydessä, osa heistä kaduilla. Nuoriso purkaa turhautumistaan yhteiskunnallisiin oloihin aggressiiviseen punk-musiikkiin. Sen siivellä Pöppönen tutustuttaa kirjassaan Buenos Airesin monimuotoiseen musiikkiskeneen, jossa Unescon aineettomaksi kulttuuriperinnöksi vuonna 2009 nimetyllä tangolla on itsestään selvä asema.
Tangotanssin tiukat sukupuoliroolit heittivät häränpyllyä, kun sateenkaari-ihmiset aloittivat kaikille avoimet gaymilongat, tangotanssitapahtumat, joissa viejän ja vietävän roolit vaihtuvat mennen tullen, ja puukoodikin sallii farkut ja tennarit.
Suvaitsevaisuus kannatti, sillä Buenos Aires on sateenkaariväen viidenneksi suosituin turistikohde maailmassa, mikä tuo 15 prosenttia kaupungin vapaa-ajan matkailun tuotoista.

Mutta, kuten Argentiinassa on tapana, asiat tuppaavat menemään överiksi. Rajoittamaton sananvapaus nosti omalta osaltaan moottorisahaa vaalikampanjassaan heilutelleen, itseään ”anarkokapitalistiksi” kutsuvan Javier Milesin presidentiksi joulukuussa 2023.
Kampanjassaan hän lupasi muun muassa laillistaa elinkaupan, kieltää abortin ja löysentää aselakeja.
Linkkaan Kierrätyskekukseen kirjoittamani tekstin myös tänne, vaikka Pöppösen kirja ei ole puhdas tietokirja vaan "reportaasiromaani". Se antaa kuitenkin yhdenlaisen ikkunan Argentiinan elämänmenoon. Kuten Hesarin arvostelussakin sanotaan, argentiinalaiset eivät olisi pahastuneet Purran saksista.

 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös