Etelä-Amerikka – planeettamme vapaamatkustajien manner?

  • 21 946
  • 127

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Ennenkuin kyseiset maat itsenäistyivät niin esimerkiksi brittien hallitsema Amerikka oli heille tappiollinen (koska siellä ei ollut tarpeeksi arvokkaita luonnonvaroja). Jolloin päätettiin antaa heille "vapauksia" eli siitä alkoi jenkki kapitalismi, että jokainen on oman onnensa seppä.

Latinalaisessa Amerikassa vuorostaan oli runsaasti kultaa ja hopeaa ja ne olivat emämailleen voitollisia. Joten paikallis väestö pidettiin jonkin sortin orjuudessa töissä kaivoksilla.

Kun latinalaisen Amerikan maat itsenäistyivät niin viimeisenä tekona Espanja/Portugali myivät kaikki maat ja luonnonvarat pilkkahintaan omille kansalaisilleen ja heistä muodostui nykyinen "oligarkki" luokka jossa saattaa olla nykyäänkin joku tuhat tai pari ihmistä jotka omistavat 50% koko maan varallisuudesta.

Tämä oligarkki luokka loi maihin suljetun talousjärjestelmän jossa sai olla esimerkiksi vain kolme pankkia tai mitä tahansa muuta yritystä. Nämä oikeudet annettiinkin tietenkin näille oligarkeille. Lopputulos: kasa vitun rikkaita ihmisiä ja toinen vielä isompi kasa ihmisiä joilla ei ollut mitään mahdollisuuksia.

Vuorostaan esim jenkeihin tuli tämän "jokainen on oman onnensa seppä" ajattelun vuoksi vapaa markkinatalous ja raha jakautui tasaisemmin kun kaikilla oli mahdollisuus yrittää.

Kirsikkana kakun päälle vielä vähän kommunismia ja vieraiden valtioiden tukemia vallankaappauksia.


Tämä tälleen nopeasti selitettynä.

Olipas hyvä ja selkeä teksti tiiviissä muodossa.

Brasilia on itselleni tutuin latinalaisen Amerikan maa. Se on monessa mielessä varmasti maailman epätasa-arvoisin valtio, jossa taustalla on tuon siirtomaa-ajalta perityvän oligarkiatalouden lisäksi se, että Brasilia oli viimeinen länsimaa, jossa orjuus kiellettiin (vasta vuonna 1888).

Oligarkia sekä muu yhteiskunnallinen epätasa-arvo on mahdollistanut järkyttävän syvän poliittis-hallinnollis-taloudellisen korruption: talouseliitti (pieni ryhmä, joka omistaa luonnonvaroiltaan rikkaan maan varoista varmaan vähintään tosiaan tuon 50%), politiikka ja hallinto ovat kietoutuneet toisiinsa ja muodostaneet "järjestelmän", jonka ohi ei kulje käytännössä mikään taloudellinen hanke. Talouseliitin firmat kaapivat kartellihintaan kaikki haluamansa hankkeet: piirikunnallisista viemärihankkeista ja jätehuollosta aina uusien lentoasemien rakentamiseen ja muihin valtaviin infrahankkeisiin, joita valtavassa maassa riittää jatkuvasti. Vastapainoksi talouseliitti mahdollistaa poliittisen tuen niille, jotka pelaavat mukana. Lasku on kallis ja sen maksaa brasilialainen veronmaksaja.

Brasilian poliisi toki käräytti vajaa kymmenen vuotta sitten suuren ja vaikutusvaltaisen korruptiorenkaan, jossa mukana oli korkeimman tason poliitikkoja ja vaikutusvaltaisimpia talousvaikuttajia. Tuo johti melkoiseen järistykseen ja muun muassa tuolloisen presidentin erottamiseen, mutta on vielä epäselvää, minkälainen pitkäaikainen vaikutus sillä oli korruption kitkemiseen.

Pelkästään tässä on jo kasassa resepti sille, miksi Brasilia on Brasilia (tehoton, kompleksinen, polarisoitunut, kiehuva painekattila ja jättimäinen clusterfuck), eikä yksi maailman johtavista valtioista, mitä se voisi helposti maan valtavan koon, innovaatiopotentiaalin sekä luonnonvarojen osalta olla.

Tämä ei poista sitä, etteikö Brasilialla olisi potentiaalia. Sillä on, ja valtavasti onkin. Inhimillisen kehityksen taso on Brasiliassa yleisesti korkea ja "toisen maailman" maaksi peruskoulutus korkeatasoista. Maassa on useita suur- ja megakaupunkeja, joissa on erittäin laaja ja vahva "luova luokka", jonka innovatiivisuus realisoituisi nopeasti jo melko pienilläkin talousuudistuksilla. Yrittäjyysasenne on niin ikään korkealla tasolla.

Mielenkiintoinen maa.


Asiaan liittyen - jos Brasilia kiinnostaa - Netflix-katselusuositus:

 
Viimeksi muokattu:

Dynamo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Ennenkuin kyseiset maat itsenäistyivät niin esimerkiksi brittien hallitsema Amerikka oli heille tappiollinen (koska siellä ei ollut tarpeeksi arvokkaita luonnonvaroja). Jolloin päätettiin antaa heille "vapauksia" eli siitä alkoi jenkki kapitalismi, että jokainen on oman onnensa seppä.

Latinalaisessa Amerikassa vuorostaan oli runsaasti kultaa ja hopeaa ja ne olivat emämailleen voitollisia. Joten paikallis väestö pidettiin jonkin sortin orjuudessa töissä kaivoksilla.

Kun latinalaisen Amerikan maat itsenäistyivät niin viimeisenä tekona Espanja/Portugali myivät kaikki maat ja luonnonvarat pilkkahintaan omille kansalaisilleen ja heistä muodostui nykyinen "oligarkki" luokka jossa saattaa olla nykyäänkin joku tuhat tai pari ihmistä jotka omistavat 50% koko maan varallisuudesta.

Tämä oligarkki luokka loi maihin suljetun talousjärjestelmän jossa sai olla esimerkiksi vain kolme pankkia tai mitä tahansa muuta yritystä. Nämä oikeudet annettiinkin tietenkin näille oligarkeille. Lopputulos: kasa vitun rikkaita ihmisiä ja toinen vielä isompi kasa ihmisiä joilla ei ollut mitään mahdollisuuksia.

Vuorostaan esim jenkeihin tuli tämän "jokainen on oman onnensa seppä" ajattelun vuoksi vapaa markkinatalous ja raha jakautui tasaisemmin kun kaikilla oli mahdollisuus yrittää.

Kirsikkana kakun päälle vielä vähän kommunismia ja vieraiden valtioiden tukemia vallankaappauksia.


Tämä tälleen nopeasti selitettynä.
Hyvä tiivistys, johon lisäys:
Iso ero E-Amerikan ja P-Amerikan välillä on ollut alunperin se, että P-Amerikka oli harvaan asuttu, eikä siellä siten ollut isoja hallinto-/valtakeskittymiä. E-Amerikka oli tiheämmin asutettu ja siellä oli valmiiksi kaupunkeja ja hallintoa. Konkistadorit saattoivat aseilla ottaa vallan ja paikallisten vasallien kautta alistaa resurssit (työvoima, luonnonvarat) itselleen.

@I am not Jesus
Jos aihe kiinnostaa enemmän, niin Miksi maat kaatuvat on erinomainen kirja. Kirjassa käydään läpi historiaa globaalisti ja esim. ruton vaikutusta eri alueilla. (Joissakin maissa oli seurauksena luova tuho, joka uudisti rakenteita ja toisissa aateli pitäytyi entistä tiukemmin vallassa. Raja voidaan karkeasti vetää Itä- ja Länsi-Euroopan väliin, joten historian sattuma (rutto) näkyy edelleen. Toki syy, miksi aateli toisaalla joutui antamaan periksi ja toisaalla ei, ei johtunut suoraan rutosta, vaan muut tekijät olivat taustalla. Rutto toimi katalysaattorina.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Toimittaja-tietokirjailija Hannu Pesonen mainitsi Hugo Chavezia käsitelleessä Ylen 12 diktaattoria-sarjan jaksossa erääksi syyksi Latinalaisen Amerikan polittiselle turbulenssille sen, että koko aluetta innoittanut vapaustaistelija Simon Bolivar ei määrittänyt siirtymäkauden pituutta sotilasvallasta demokratiaan, siinä missä esim. Yhdysvallat jo pian itsenäistyttyään siirtyi (nykymääritelmin hyvin vajanaiseen) kansanvaltaan.


Bolivian vallankaappausyritys jäi yritykseksi.
 
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös