En tiedä kaikkia käänteitä kulisseissa, mutta olen ymmärtänyt asiat aika samalla lailla kuin E. Isommassa kuvassa ongelmallisinta on kuitenkin lopulta se, että Salonojan aikana firman toimintakulttuuri muokkautui monien tärkeimpien sidosryhmien suuntaan sellaiseksi kuin voi kuvitella sen muokkautuvan, jos lopulta "niillä ei ole väliä koska ne on niin pieniä". Sellainen tietynlainen suuruuden harha, jossa ei ehkä ymmärretty tai hyväksytty sitä, että näillä leveysasteilla urheilubisnes on aika raadollista touhua, jossa yksikään kumppani ei ole liian pieni eikä yksikään kohtaaminen kannattajien (tai muiden tahojen) kanssa turha. Fakta on, että Blegi/Kiekko-Espoo on seudulla toimija, joka ei voi pitää mitään annettuna: aivan kaikesta pitää taistella ja tehdä pyyteetöntä duunia (on se mitä vaan) juuri siten kuin nyt uuden tulemisen aikaan esim. Kim Hirschovits on tehnyt alusta asti. Niin syntyi Kärppien taloudellinen kivijalka Junnon toimesta ja niin syntyy Espooseen vastaava - jos samaa jatketaan läpi vastoinkäymisten, riippumatta siitä kauanko se vie ja millä sarjatasolla pelataan. Vauhti on monesti turhauttavan hidas, mutta se on ainoa oikea tie siihen, että se mitä on rakennettu, kestää eikä ole yhden kortin varassa, kuten se Bluesin aikaan oli.
Salonojan puolustukseksi täytyy sanoa, että hän peri rahansa ja osti Bluesin kun oli 23-vuotias(?) ja täysin kokematon monessa asiassa. Voi vain kuvitella minkälaista harhaa nuo vuodet ovat olleet ja minkälaisia korviin kuiskuttelijoita on riittänyt. Kun katsoo Bluesin aikaista toimitusjohtaja-listaa, pistää silmään se, että samaan aikaan kun pestit olivat n. vuoden, maksimissaan kahden mittaisia, ei liiketoiminta kehittynyt kenenkään alla oikein mihinkään suuntaan; 13 toimitusjohtajaa 17 vuoden aikana kertoo jo itsessään aika paljon. Näkemys, osaaminen ja tahto puuttuivat (varmasti välillä oli aina jotain näistä, mutta yhtä aikaa ei ollut kaikkia kolmea). Tämä leimasi koko Bluesin toimintaa muutamaa poikkeusvuotta lukuunottamatta, ja sen jälkeen olikin jo liian myöhäistä juuri siksi, että kokonaisuutta ei ollut rakennettu kuten Junno Kärppänsä rakensi.
Mitään ei ole kirkossa kuulutettu ja pitkä matka on vielä edessä, mutta uskon, että Espoossa ollaan nyt tekemässä asioita kuten pitää ja siinä kannattaa kaikkien viimeistään nyt katsoa vaan tulevaisuuteen ja antaa menneiden jäädä menneeseen. Salonoja mukaanlukien.