Sinusta ratkaisu talousongelmiin on siis ostaa lisää ulkopuolelta tulevia pelaajia, joilla ei ole mitään tunnesidettä edustamaansa seuraan?
Mielestäni Blues tarvitsisi nyt kipeästi omaa seuraikonia, supertähteä, jonka avulla voidaan myydä fanikamaa ja tarjota esikuvaa nuorille. Mitä värikkäämpi ja taitavampi, sen parempi. Taitavat pelaajat herättää nuorissa eniten kiinnostusta. Ongelma on siinä, että jos se ikoni on oma juniori, niin sen haaveet on nähdä maailmaa ja ehkä pelata NHL:ssä. Ja sitten jää se ikuinen toive, että joskus se palaa takaisin kotiin (Bambi - missä olet?). Parasta olisi jos löytyisi joku tarpeeksi kokenut kaveri (ei kuitenkaan ikäloppu), jolla olisi intressejä asettua aloilleen pidemmäksi aikaa. (Keller ja Rampa-Eaves oli tällaisia tärppejä aikoinaan)
Mielestäni ratkaisu talousongelmiin löytyy faneista ja fanipohjasta. Oma juniorituotanto luo hyvän pohjan joukkueelle, mutta sieltä ei löydy parhaallaan sellaista seuraikonia, jota voisi fanittaa muun kuin sisäpiirin kautta. Sisäpiirillä tarkoitan sitä, että totta kai jääkiekkoa harrastavat nuoret saattavat löytää itselleen esikuvan jostain Aaltosesta, mutta tavallinen nenänkaivaja haluaa esikuvakseen jotain erityistä. Esimerkiksi Eaves valloitti sydämiä pelatessaan Bluesissa, ja sillä tuntui olevan halua olla täällä pidempäänkin. Harmi, että meni sitten Jokereihin erilaisten koukeroiden kautta ja olihan sillä se loukkaantumisherkkyys rasitteena.
Ja vastatakseni vielä edellä olevaan kysymykseesi; En ole sanonut, että omiin junioreihin ei kannattaisi panostaa. Olen vain eri mieltä sen suhteen, että joukkue kannattaisi ajaa alas vain sen takia, että saataisiin omia pelaajia sisäänajettua liigatasolle. Olen kuitenkin sitä mieltä, että joukkue tarvitsisi kipeästi kunnon "franchise-pelaajaa", ja sitä varten kannattaisi panostaa rahaa. Vaikka vähän riskilläkin. Kovan luokan pelaajat synnyttää faneja. Franchise-pelaajalla tarkoitan sellaista peluria - tyyliin mainitsemasi Perrin tai Janecky, joka Suomessa pelatessaan profiloituu parhaiten yhteen joukkueeseen. Ja jolla ei ole enää hinkua juosta maailmalla näkemässä eri sarjoja, koska se on niitä jo nähnyt. Pelaaja, joka haluaisi asettaa jonnekin juuret, ja Espoo on siinä suhteessa erittäin kilpailukykyinen. Jos olet huomannut, niin muiden joukkueiden fanit pitää Bluesia aika värittömänä ja mauttomana joukkueena. Se johtuu mielestäni siitä, että joukkueessa ei ole todellisia johtotähtiä tai hahmoja (ainakaan sellaisia jotka ei profiloidu vahvemmin johonkin toiseen joukkueeseen). Meiltä löytyy pyyteetöntä puurtajaa ja mahdollisuuksia omaavia junnuja, mutta se on se peruspohja joka löytyy muistakin liigajoukkueista. Blues taistelee faneista Hifkiä vastaan ja tämä on vain minun omakohtainen mielipiteeni - pelkkä kaupungin fanittaminen ei riitä. Tarvitaan fanittamisen arvoisia pelaajia, joiden voi olettaa pelaavan täällä pidempäänkin kuin yhden kauden. Juniorit eivät ole loistavaa materiaalia tähän rooliin, koska niillä on menohaluja maailmalle. Niiden voi toivoa tulevan takaisin sitten joskus kymmenen vuoden päästä (tai aiemmin, jos seuralla on rahaa taistella sveitsiläisten masseja vastaan, niin kuin muutamilla liigajoukkueilla on).
En ehdota, että Bluesin pitäisi samantien lempata kaikki Espoon ulkopuolella syntyneet ulos joukkueesta vaan pikkuhiljaa alkaa järjestelmällisesti nostamaan omia junnuja isompaan rooliin. A-junnut menestyvät nykyään kaudesta toiseen, silti noista joukkueesta pääsee enää harvoin edes kokeilemaan Liigapeleissä. Seitsemäs pakki (tai kolmastoista hyökkääjä) otettiin takaisin tällä kaudella, tuolle paikalle toivoisi löytyvän nuoria pelaajia, jotka pääsisivät haistelemaan liigailmapiiriä.
Täysin samaa mieltä. En ymmärrä miksi joukkueeseen haalittiin Korhosvilleä ja Naaltosta.