Tällaista ketjua ei vielä ollutkaan, vaikka monelle muulle paikkakunnalle omansa on. Haluaisinkin siis kuulla ihmisten ajatuksia Espoosta ja espoolaisuudesta. Kokemukseni mukaan kun Espoo nimittäin jakaa vahvasti mielipiteitä. Itsehän sinnittelin Porista pois muuton jälkeen vuosia siinä tilassa, että minähän en pk-seudulle muuta. Mutta niin sitä sitten vain oli lopulta pakko ihmisen nöyrtyä, sillä kun tarjotun työpaikan houkuttelevuus nousee riittävän korkealle tasolle, niin minkäs teet..
Löysimme siis uuden kotimme Espoosta muutama kuukausi sitten. Ja on ollut totuttelemista, kiitos vain kysymästä. Espoo on ollut jo useita vuosia tietyiltä osin tuttu, täällä kun asuu useampiakin kavereita, kuin myös emännän kavereita. Eli siltä osin olen tästä muutoksesta jopa hyvilläni. Mutta näin koko elämänsä Suomen keskisuurissa kaupungeissa asuneelle on silti ollut totuttelemista. Suurimpana tietysti se, että miten voikin Suomen toiseksi suurin kaupunki olla näin ei-kaupunkimainen. Olen aina tottunut siihen, että on selkeä keskusta johon voin mennä, kun haluan lähteä käymään ”kaupungilla”. Mutta nyt ”kaupungilla” käynti tarkoittaa meille käytännössä käyntiä kauppakeskus Iso Omenassa :D muutoin tarjolla on sitten vain pelkkiä "keskuksia". Jotenkin en vain tätä muutosta ole vielä sieluuni saanut asettumaan, ja pelkään etten välttämättä koskaan saakaan. En ole koskaan oikein viihtynyt missään kauppakeskusympäristöissä, mutta nyt tämä tilanne on vain pakko niellä, ellei sitten toki halua lähteä käymään Helsingissä, jolloin pääsee sinne "kaupungille"
Pohdin tässä myös Espoon väestörakennetta, ja olisipa mielenkiintoista tietää (kertokoot jos jollain on valistunut arvaus tai jopa tieto), kumpi ryhmä mahtaa Espoossa nykyisin olla suurempi: syntyperäiset espoolaiset, vaiko muualta Espooseen muuttaneet. Oma arvaukseni on että jälkimmäinen, mutta tämä on siis puhdas veikkaus. Millainen on siis espoolainen identiteetti? Olen aina saanut Espoosta paikkana täysin persoonattoman kuvan, ja syy on ehkä juuri tuo. Sekä ihmiset että ylipäätään koko kaupunki ovat täysin hajallaan, ja näin ollen myös täysin sekalainen seurakunta. Tämähän näkyy myös esimerkiksi jääkiekossa. Muistan kun keväällä 2011 Blues eteni finaaleihin asti ja tuolloin luin iltapäivälehdestä jutun, että tämä menestys ei kuitenkaan käytännössä näkynyt millään tavalla missään, kun toimittaja oli kierrellyt eripuolilla Espoota. Mutta nyt itse Espoossa muutaman kuukauden asuneena olen jo ehtinyt oivaltaa, että Bluesin kannattajat ovat varmaankin todella vähemmistö omassa kaupungissaan..
Älkää käsittäkö väärin, en minä sentään ketjua avannut vain puhtaasti dissaillakseni Espoota. Jos/kun näille nurkille nyt tulee jäätyä määrittelemättömäksi ajaksi (vakituinen työ kuitenkin), niin täytyy vain sitten yrittää löytää paikkansa. Pidän kovasti esimerkiksi Pohjois- ja Länsi-Espoosta alueista, jotka jo käytännössä ovat otsikossa mainittua maaseutua. Tai minulle maaseutu on sen verran lavea käsite, että lasken nuo alueet jo ainakin jonkinlaiseksi maaseuduksi..
Muiden ajatuksia Espoosta? Risut ja ruusut ovat kaikki tervetulleita näkemyksiä näin uudelle espoolaiselle..
Löysimme siis uuden kotimme Espoosta muutama kuukausi sitten. Ja on ollut totuttelemista, kiitos vain kysymästä. Espoo on ollut jo useita vuosia tietyiltä osin tuttu, täällä kun asuu useampiakin kavereita, kuin myös emännän kavereita. Eli siltä osin olen tästä muutoksesta jopa hyvilläni. Mutta näin koko elämänsä Suomen keskisuurissa kaupungeissa asuneelle on silti ollut totuttelemista. Suurimpana tietysti se, että miten voikin Suomen toiseksi suurin kaupunki olla näin ei-kaupunkimainen. Olen aina tottunut siihen, että on selkeä keskusta johon voin mennä, kun haluan lähteä käymään ”kaupungilla”. Mutta nyt ”kaupungilla” käynti tarkoittaa meille käytännössä käyntiä kauppakeskus Iso Omenassa :D muutoin tarjolla on sitten vain pelkkiä "keskuksia". Jotenkin en vain tätä muutosta ole vielä sieluuni saanut asettumaan, ja pelkään etten välttämättä koskaan saakaan. En ole koskaan oikein viihtynyt missään kauppakeskusympäristöissä, mutta nyt tämä tilanne on vain pakko niellä, ellei sitten toki halua lähteä käymään Helsingissä, jolloin pääsee sinne "kaupungille"
Pohdin tässä myös Espoon väestörakennetta, ja olisipa mielenkiintoista tietää (kertokoot jos jollain on valistunut arvaus tai jopa tieto), kumpi ryhmä mahtaa Espoossa nykyisin olla suurempi: syntyperäiset espoolaiset, vaiko muualta Espooseen muuttaneet. Oma arvaukseni on että jälkimmäinen, mutta tämä on siis puhdas veikkaus. Millainen on siis espoolainen identiteetti? Olen aina saanut Espoosta paikkana täysin persoonattoman kuvan, ja syy on ehkä juuri tuo. Sekä ihmiset että ylipäätään koko kaupunki ovat täysin hajallaan, ja näin ollen myös täysin sekalainen seurakunta. Tämähän näkyy myös esimerkiksi jääkiekossa. Muistan kun keväällä 2011 Blues eteni finaaleihin asti ja tuolloin luin iltapäivälehdestä jutun, että tämä menestys ei kuitenkaan käytännössä näkynyt millään tavalla missään, kun toimittaja oli kierrellyt eripuolilla Espoota. Mutta nyt itse Espoossa muutaman kuukauden asuneena olen jo ehtinyt oivaltaa, että Bluesin kannattajat ovat varmaankin todella vähemmistö omassa kaupungissaan..
Älkää käsittäkö väärin, en minä sentään ketjua avannut vain puhtaasti dissaillakseni Espoota. Jos/kun näille nurkille nyt tulee jäätyä määrittelemättömäksi ajaksi (vakituinen työ kuitenkin), niin täytyy vain sitten yrittää löytää paikkansa. Pidän kovasti esimerkiksi Pohjois- ja Länsi-Espoosta alueista, jotka jo käytännössä ovat otsikossa mainittua maaseutua. Tai minulle maaseutu on sen verran lavea käsite, että lasken nuo alueet jo ainakin jonkinlaiseksi maaseuduksi..
Muiden ajatuksia Espoosta? Risut ja ruusut ovat kaikki tervetulleita näkemyksiä näin uudelle espoolaiselle..