Selittelyt taikalaseista sikseen alun osalta sillä kristallipalloni on kertonut usvansa lomasta minulle mitä tuleman pitää:
Runkosarjan päätyttyä sarjataulukko on muotoa:
(Korjatkaa heti jos sarjataulukko on ristiriidassa pudotuspeli-ennusteiden kanssa!)
1. Jukurit
2. Sport
3. KooKoo
4. Hokki
5. TuTo
6. Peliitat
7. Kiekko-Laser
8. Jokipojat
9. JYP-Akatemia
10.SaPKo
11.LeKi
12.Kiekko-Vantaa
Käydään hännästä aloittaen joukkueet läpi:
KiVa: KiValla on vielä kohtuullinen alkukausi mutta viimeistään marraskuun aikana homma lässähtää ja pisteitä otetaan lähinnä yksittäisten turojärvisten avulla pitkään. Parantaa maagisesti juoksuaan helmikuusta lähtien ja on jo välttää kaksi viimeitä sijaa mutta lopuksi päätyy ainakin lähelle mestiskarsintoja. Kauden valopilkkuna Panu "Pottu" Poutanen joka pelaa henkilökohtaisen parhaan kautensa ikinä räiskyen niin torikokousten, myllyjen kuin myös pisteidenkin osalta.
LeKi: LeKillä on hyvin ailahtelevainen kausi. Parhaimmillaan joukkue porskuttaa taistellen suorasta pleijaripaikasta(#6) muttei mahda JYP-akatemian rynnistykselle mitään ja joutuu lähelle mestiskarsintoja. Kauden positiivisin suorittaja kisassa on joukkueen sisäisen pistepörssin voittava Ossi Pellinen joka kipparoi joukkueen vuoden päästä alkavalla kaudella aivan uusiin suorituksiin. Kisa ei tule olemaan varsinaisesti huono mutta ei onnistu voittamaan oikeita pelejä.
SaPKo: Alkukauden vaikeuksien myllätessä, kysytään kannattajilta malttia kestää pässipaitojen oppivuosi 2011 loppuun asti. Se kuitenkin kannattaa koska Tirkkosen pässilauma laukkaa säälipleijareista varsinaisiin pudotuspeleihin eikä sielläkään suostu rauhoittumaan ilman yhtä kaikkien aikojen ottelusarjaa. Jukurit ja SaPKo pelaavat nimittäin yhden upeimmista ottelusarjoista mitä puolivälierien historiassa on mestiksen osalta nähty.
JYP-akatemia: Kautta D:n uuden tulemisen ajan on joukkuetta ennakoissa hyljeksitty. Sitä on soimattu kasvottomaksi robottifarmiksi jolla ei olisi asiaa minkään osalta mestikseen. Kerta toisensa jälkeen on D näyttänyt voimansa, nuorehko tiimi kera loistavan valmentajansa vaan tekee sen kerta toisensa jälkeen, ja em soimaajat nieleskelevät kalkkia. Nytkin kun katselee joukkueen nimiluetteloa, olisi helppo tuhahtaa ja pyöritellä päätään, Jyppi akat viimeseksi, senhän näkee selvästi.
Vaan tälläkin kertaa JYPin farmijoukkue yllättää. Alkukausi on suht positiivinen mutta välillä joukkuetta vastaan myllytetään sellaisia ottelutuloksia että heikoimpia hirvittää. Joukkue häviää ensimmäisen kuukauden aikana peräti kolmesti yli viiden maalin erolla. Mutta muuten nuori joukkue jaksaa kaksi kertaa mestiksen kuukauden pelaajaksi valittavan Samu Perhosen johdolla hyvin syksyn ja palasen talveakin. Marraskuun loppupuolelta alkaa lähes joulutaukoon jatkuva heikko putki joka vie Akatemian pohjaan asti. Tuon putken katkaisee joulunaluspelissä napsittu voitto. Kevätkaudella nähdäänkin Akatemian pojilta mieletön rynnistys jossa osansa ansaitsevat myös JYPistä saapuneet astetta juonikkaammat ketkut. sääleissä Akatemialta loppuu kuitenkin bensa kahden ensimmäisen ottelun jälkeen ja Jokipojat on valmis rynnistämään puolivälieriin.
Jokipojat: Susirajalla pelataan myös vaihtelevaa kautta ja Haapakoskella kestää jonkin aikaa saada joukkue näppeihinsä. Alkukaudesta joukkueella on tuskaisinta mutta talven myötä otteet paranevat. Varsinaisesti räiskyvää joukkuetta ei Mehtimäen lehtereillä nähdä ennen pudotuspelejä. Pleijareissa Jokipo nujertaa sääli-vaiheessa JYP-akatemian mutta taipuu viiden välierä-ottelun aikana Sportille. Jokipoikien kauden pelaajalista tullaan muistamaan erityisesti Samu Pitkäsestä. Pitkänen pelaakin todellisen nappikauden ja kolkuttelee liigan portteja.
Kiekko Laser: Parin alkukierroksen ajan vaikeuksissa oleva Laser pelaa väkevän syyskauden. Joukkue heikentyy kuitenkin vuoden vaihteessa Kärppien napatessa muutaman vahvasti esiintyneen pelaajan omaan rosteriinsa. Laser hiipuu hieman loppua kohden eikä siitä ole enää pärjäämään hurjistuneelle SaPKolle sääleissä. Kauden jälkeen valmentaja Mikko Manner siirtyy allsvenskaniin valmentamaan erästä nousukasjoukkuetta kohti elitserieniä. Joukkueesta vahvimmin esiintyvät hyökkääjät Olli Julkunen, Jari Löfman sekä Tomi Ståhlhammar.
Peliitat: Uudesti syntynyt, historiaa 1.divisioonasta vuosikymmenien takaa omaava Peliitat ei vielä esitä "vanhan tekijän" otteita vaan on eräänlaisessa välitilassa kykenemättä jyräämään jatkuvan vahvasti kuten Jukurit tai Sport mutta sortumatta kuitenkaan pitempi-aikaiseen kääpiömeininkiin tyyliin vanha HeKi. Peliitat saa sarjaan shokki-alun ottaen kärkijoukkueita vastaan pari kirvelevää tappiota. Peliitat jyrää sarjassa etenkin kotonaan eikä Heinolan betonihelvetistä juuri helppoja pisteitä vieraille jaeta. Kaiken kaikkiaan joukkue pelaa kohtuullisen tasapainoisen kauden. Vaikeinta aikaa joukkueelle on joulu-tammikuu joiden aikana joukkue käy läpi oman via Dolorosansa jatkaakseen sitten suoraan pudotuspeleihin. KooKoon ja Peliittojen välillä nähdäänkin huima sarja josta ei tunnelmaa puutu. Ikan sotureita ei kuitenkaan edes Jasi-myrsky pysäytä vaan Peliitat päätyvät puolivälierissä kesälaitumille. Joukkueen hienon kauden tähtihetkiin kuuluu mm. toimitusjohtajan veljen nollapeli Jukureita vastaan sekä Sinkkosen viiden pelin toimitsijakielto joka sikiää suurinumeroisesta tappio-ottelusta Sportia vastaan.
TuTo: Koko mestistä seuraavan kansan ihmetykseksi Niukkanen ei saakaan kauden aikana potkuja. TuTo pelaa häikäisevästi vain ajoittain mutta onnistuu silti pelaamaan tasavahvan kauden. Erityisesti alkukausi tuottaa tuskaa, sitä ei kuitenkaan muistella pronssimatsin jälkeen, kun Tami rummuttaa "joukkueensa" saavutusta. Antti Virtasen pistepörssivoitto tuskin ihmetyttää ketään, eikä liiemmin se että Niukkanen saa lähteä kauden päätteeksi uusiin maisemiin ja ruoriin astuu Mr X. Virtasen lisäksi TuTosta muistetaan Moision hurjat otteet ja Paul Erikssonin huima pistesaldo joka vie miehen suoraan "verivihollisen" leiriin Elyseelle.
Hokki: Hokki ja Putte, lyömätön yhdistelmä! Virtala tanhuaakin itsensä pistepörssin top kolmeen ja joukkueensa vahvan kauden myötä pudotuspelien kotietuun. Mutta Virtalastakaan ei ole vastusta Virtaselle joka johdattaa muutoin alakynnessä ottelusarjassa olleen TuTon välieriin. Virtalan lisäksi Hokissa säkenöi erityisesti nuori Fomin josta tulee Kajaanilais yleisön suursuosikki.
KooKoo: En olisi TuTon taannoisen mestaruuden aikaan uskonut nyt kirjoittavani tätä mutta Lehkosella riittää epäilijöitä niin Jatkoajassa kuin muuallakin. Ja Ikan projekti alkaakin kantaa hedelmää kreivin aikaan. KooKoo pelaa nappikauden ja yllättää monet viimeistään liigakarsinnoissa joihin mestarilla on pääsyoikeus. Jo kauden aikana Lehkosta rummutetaan todellisena nerona kuin TuTon kulta-aikaan. Ja tämä kaikki ilman Tero Forsselia.
KooKoon kauden jo päätyttyä koetaan vielä yksi iso jytky. Huhtikuun harjoitusotteluissa leijonajoukkueen luukulla nähdään nimittäin Rämöjä kaksin kappalein!
Sport: Mestari-Sport pelaa kerrassaan upean kauden tykittäen voittoja vain hieman harvempaan tahtiin kuin Jukurit. Sport on vastuussa mm runkosarjan suurinumeroisimmasta voitosta kun se peittoaa vieraissa Peliitat 11-2. Pleijareissa vire ei kuitenkaan kestä puolivälierien jälkeen vaan joukkue häviää niin välierissä kuin pronssimatsissakin. Kaudesta jää kaikesta huolimatta kuitenkin toiveikas maku vaikka fanit hieman hajoilevatkin välierien kohtalokkaan ottelun jälkimainingeissa. Kauden mieleenpainuvin suoritus Sporttilaisilta on muuan Huikean Jampan tekemä maali puolivälierien ratkaisevassa ottelussa.
Jukurit: Vuodenvaihteeseen asti miltein mahdoton horjutettava ja senkin jälkeen päästää Sportin vain näön vuoksi mukaan kamppailuun runkosarjan ykköstilasta. Muutama paha menetys ja niidenkin myötä piinalliseksi käynyt SaPKo-sarja vie joukkueelta ison osan mehuista. Bensa riittää vielä voittoon TuTosta hieman tylsähkössä välieräsarjassa mutta finaaleissa nähdään täydellinen KooKoon näytös jossa Jukureiden pelaajat juoksutetaan kanveesiin paikoin hyvinkin näyttävällä ja toimivalla viisikkopelillä. Kultaista kypärää joukkueessa kantaa liki koko kauden ajan nuori Jesper Piitulainen.
Mitalisijat:
Kulta: KooKoo
Hopea:Jukurit
Pronssi: TuTo
Pistepörssi:
1. Antti Virtanen - TuTo
2. Teemu Virtala - Hokki
3. Jesper Piitulainen - Jukurit
4. Kalle Konsti - SaPKo
5. Joni Häppölä - Peliitat
Puolustajat:
1. Paul Eriksson - TuTo
2. Matti Näätänen - Jokipojat
3. Kai Syväsalmi - KooKoo
4. Vesa Kulmala - Jukurit
5. Tony Vidgren - Peliitat
Jäähypörssi:
1. Patrik Moisio - TuTo
2. Toni Kiren - Kiekko-Laser
3. Jarkko Näppilä - Jokipojat
4. Patrik Forsbacka - KooKoo
5. Panu Poutanen - Kiekko Vantaa
Vuoden tulokas: Oula Palve - JYP-akatemia
Vuoden Valmentaja: Ismo Lehkonen - KooKoo
Nousijaakanditaatit Suomi-sarjasta:
1. HC Satakunta
2. KJT Tuuski
3. HCK