Jep, mutta oletan, että samalla budjetilla saisi kasaan kilpailukykyisemmän joukkueen, kun osan siitä käyttäisi ulkomaalaisvahvistuksiin.
Kotimarkkinoilla on lähes mahdotonta löytää avainpelaajia, joiden kyvyt eivät olisi kaikkien tiedossa ja hinta tämän mukainen. Sen sijaan esimerkiksi Pohjois-Amerikan valtavasta pelaajamassasta löytöjä on realistisempi hakea. Yksi mahdollisuus taloudellisiin säästöihin ulkomaalaispelaajan kanssa on veropakolaissääntö.
Pelaajayhdistyksen palkkakyselyiden ja nykyisten ulkkareiden tason perusteella voisi päätyä toisenlaiseenkin arvioon. Toki veropakolaisten käyttö tasaa tilannetta. Periaatteessa ne kaverit, jotka tähtäävät NHL:n eivät tule hakemaan täältä vauhtia, joten helmen löytämiseen Pohjois-Amerikasta tarvitaan joko hyvä arpa tai hyvä scouttaus.
Vuosi tai pari vuotta tästä niin, ne seurat "juhlivat", jotka pystyvät ratkaisemaan pikaisesti yhtälön, jonka muoto on suunnilleen: 25% palkkabudjetista pois, n. puolet sopimuksista uusittavina -> uusittavien sopimusten arvosta puolet pois.
Hyvin monelle pelaajille annetaan kouraan "todella huono" sopimustarjous. Se, joka osaa pelata näillä markkinoilla oikein, pystyy rakentamaan hinta/laatusuhteelta hyvän joukkueen, jos sopimuksen alaisia pelaajia ei ole liikaa. On paljon mahdollista, että pelaajaliikenne on varsin vilkasta ja toisaalta moni veteraani tai liigapaikkaa hakeva tekee tilanteesta johtopäätökset.
Ne seurat, jotka ovat tehneet runsaasti pitkiä ja kalliita sopimuksia saattavat vajota yöhön yllättävänkin pitkäksi aikaa. Jotenkin uskon, että nyt manageri-puolella jyvät erotetaan akanoista, mikäli toimintavapautta (esim liikaa rahaa kiinni sopimuksissa) ei ole jo valmiiksi viety.