Verkkolehden uusimmat jutut
-
RoKi vahvistaa rivejään Lucia ZáborskállaLue lisää »
-
Lukon Patrick Khodorenko on jo pelannut ulkoilmapelin, mutta nyt olosuhteet ovat erilaisetLue lisää »
-
Tiukkaa vääntöä jo seitsemällä vuosikymmenellä − Ässät ja Lukko palaavat juurilleen talviklassikoiden muodossaLue lisää »
-
Rämä-selkkaus on nolo, mutta se paljastaa SaiPan tilanteen olevan sensaatiomaisen hienoLue lisää »
-
Joni Ikonen siirtyy Tšekin pääsarjaanLue lisää »
-
SaiPa jäi vaille luvattua 561 000 euroa – osaomistaja Ville Rämä jättää seuran hallituksenLue lisää »
Elon Musk – visionääri vai tosielämän Bond-pahis?
- Viestiketjun aloittaja Dino
- Alkaa
- 39 499
- 358
Hols Nilgerssön
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- 1992-1993 JyP HT, no smoking team
Ihan hauska läppä, ei vaan pidä millään muotoa paikkaansa.
Ei jaksa välittää mistään heilasiko vai eikö heilannut väittelyistä, mutta mitä mieltä olette siitä kun useampi Suomalainen(!) tutkija on alkanut vinkua Muskin epärealistisista tavoitteista päästä Marsiin neljän vuoden päästä (itse oletan että tarkoitti että lento lähtisi tuolloin)? Eiks se vaan ole hyvä että kaverilla on visioita ja toisaalta rahaakin niin ettei paskalle taivu, eli pystyy kyllä sitä satsaamaankin tuohon Mars -retken valmisteluun. Mitä se meidän (pääosin vasemmistolaisia) tutkijoita tuossa närästää jos joku haluaa yrittää ja on valmis siihen satsaamaan?
Amerikanihme
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
On vissiin Muskin Marsiin meno "moving target", kuten meillä Amerikoissa sanotaan. Eli aina on neljän vuoden päässä se Marsiin meno...
Se on täysin turhaa. Marsiin päästään kyllä, sitä ollaan tehty monta kertaa luotaimilla/laskeutujilla (joskin niistäkin suurin osa on mennyt reisille, ei helpoin kohde). Että saadaan ihmisiä sinne vaatii vain asioiden skaalausta ylöspäin. Ihan järkyttävän iso projektihan se olisi, ja rahat olisi parempi käyttää nykyisellä pallolla, mutta teknisesti mahdollista.
Mutta jos sinne päästään, mitäs sitten. "Hurr durr, nuke the poles" sanoo Musk - joo, miksei, mutta ei siitä ole mitään iloa (ellei viesti ollutkin "nuke the Poles", mikä kenties olisi osuvampi Muskin ambitioista/vaikuttimista). Vaikka sillä onnistuisi tekemään väliaikaisen ilmakehän (tähän väliin Arrested Development -tyyppinen kertojaääni "ei onnistuisi"), se ei kestäisi kuin hetken, koska Marsilla ei ole ollut magneettikenttää pitkään aikaan, se pyyhkiytyisi todella nopeasti aurinkotuulen myötä.
Utopia Marsin "maankaltaistamisesta" ("terraforming", en nyt keksinyt parempaa suomenkielistä vastinetta) on juuri sitä, utopiaa. Onnistuu, kenties, tuhansien vuosien päästä. Mutta nykyisellään, ihmiset Marsissa olisi kuin ihmiset Kuussa, täysin riippuvaisia Maasta ja huolto/mahdollinen evakuointi kestää kuukausia päivien sijaan. Ei tarvitse uskoa allekirjoittanutta, tässä ihan oikea astrofyysikko (mitä Musk ei ole):
Eli ei kannata tehdä, sillä ei onnistu vielä ja tulevaisuudessa se on helpompaa? Enää herää kysymys, että miten siihen helpompaan pääsee, jos asioita ei kehitä siihen suuntaan.
Että silleen...
Ei kannata tehdä, koska "tulevaisuudessa" tarkoittaa oikeasti vuosituhansia. Ei muutamaa vuotta. Tarvitaan paljon paljon paljon teknologisesti edistyneempi ihmiskunta, että siinä olisi mitään tolkkua.
Ja oikeasti, että silleen. Toi sun loppukaneetti on tosi nolo.
Mitä tässä nyt olen tätä sirkusta seurannut hämmentyneenä sivusta, niin yksi porukka selittää mustaa valkoiseksi ja toinen valkoista mustaksi. Ilmeisesti se voittaa, kumpi jaksaa huutaa kovempaa ja pidempään.
Jep, eli sinun mielestäsi kannattaa odottaa vuosituhansia, koska "ei se onnistu kuitenkaan".
Onneksi myös muutama on eri mieltä.
”Jokainen on varmaan sitä mieltä, että 200 miljardia on parempi käyttää Mars-lentoon kuin vaikka sotaan.”
Mars | Trump uhosi vievänsä amerikkalaiset Marsiin, Valtaojan mukaan idea ei ole hullumpi
Punaisella planeetalla riittää tutkittavaa. Elämänkään mahdollisuutta ei kannata poissulkea.
www.hs.fi
Itse olen sitä mieltä, että ihmiskunnan kuuluu edistyä. Välillä vauhdikkaammin ja välillä vähän hitaammin.
Että silleen...
Niin, siis kyllähän sinne päästään, halutessaan. Valtaojakin on sitä mieltä että menee siinä vielä pidempi hetki. Mutta että Marsista voitaisiin tehdä millään tavalla asuttava, enemmän kuin kuuasemasta, siihen menee oikeasti aikaa. Että. Silleen.
Laiskiainen
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- HIFK, AC Oulu
Toki on turmiollisempiakin tapoja käyttää 200 miljardia, kun Marsin matkailuun, mutta maailmantilanne huomioon ottaen Marssiin kurkottaminen tuo hieman mieleen Wall E-animaatioelokuvan lapsuudestani. Etenkin, kun joissakin yhteyksissä Marssiin on jopa fantasioitu siirtokuntia. Toki ensimmäisestä miehetetystä Mars-lennosta on todella pitkä matka moiseen, mutta silti.
Musk on intoillut Marsin asuttamisesta niin kauan kuin muistan. Jos sitten katsotaan, mitä SpaceX on kehittänyt Mars-matkaa ajatellen, niin aika vähän. Teen pienen katsauksen aiheeseen.
Amerikkalaisilla oli pitkään tapana nauraa venäläisille kantoraketeille ja miehitetyille moduleille. Venäläisten kantoraketit (esim. Soyuz ja Proton) ovat melko matalan tason teknologiaa. Ne ovat monivaiheisia kerosiiniraketteja, siinä missä avaruussukkula (moottorina RS-25) ja Saturn-rakettien ylemmät vaiheet käyttävät nestemäistä vetyä.
Soyuz: Soyuz (rocket family) - Wikipedia
Venäläisten kantoraketeissa on kuitenkin ollut eräs piirre: ne ovat luotettavia. Amerikkalaisten kantorakettiteknologia kärsi pitkään erilaisista luotettavuusongelmista.
SpaceX:n tavoitteena on ollut kiertoratalaukaisujen hinnan madaltaminen. Tässä kaikkein tärkeimpinä kehityskohteina ovat olleet (1) sarjavalmisteiset osat, (2) luotettavuuden parantaminen, ja (3) uudelleenkäytettävyys.
Sarjavalmisteisista osista tärkeimmät ovat Merlin- ja Raptor-moottorit. Molemmat ovat melko pienitehoisia (n. 1GW) ja niitä käytetään useita kappaleita (esim. 9) antamaan raketille tarpeellinen työntövoima. Merlin käyttää kerosiinia, Raptor metaania. Merlin toimii niin ykkös- kuin kakkosvaiheessa, Raptor on tarkoitettu Super Heavy- ja Starship-raketteihin.
Merlin: SpaceX Merlin - Wikipedia
Raptor: SpaceX Raptor - Wikipedia
Nestevetyraketti (LH2/LOX) tarjoaa kyllä parhaan energiamäärän massayksikköä kohti. Nestemäisellä vedyllä on kuitenkin monia ongelmia: (1) raketti on tankattava juuri hetkeä ennen laukaisua, (2) nestemäinen vety tahtoo karata säiliöistä, (3) vety on harvaa nesteenäkin, joka (4) tekee vedystä hankalan pumppuja ajatellen. Vaikka kerosiini ei tarjoakaan massan suhteen niin paljoa energiaa, niin se tarjoaa sitä vetyä enemmän per tilavuus, ja on kaikin puolin helpompi käsiteltävä. Metaani on ominaisuuksiltaan kerosiinin ja vedyn välissä.
SpaceX:llä on moneen kertaan käytettävä ykkösvaihe. Myös kakkosvaihe on tarkoitus jossain vaiheessa saada moneen kertaan käytettäväksi, mutta kuten 2005 paikkeilla ennustettiin, kakkosvaiheen palauttaminen Maan pinnalle ehjänä on kertaluokkaa vaativampi ongelma. Ykkösvaiheen nopeus on vielä hallittavissa, kakkosvaihe on jo kiertoratanopeuksissa (n. 7-8 km/s).
Moneen kertaan käytettävälle raketille taloudellisuus vaatii paljon laukaisuja. Tästä syystä sille on tärkeää paitsi luotettavuus, jota SpaceX on parannellut vuosien saatossa, myös laukaisujen määrä. Musk on itse ruokkinut SpaceX:n laukaisuja Starlink-ohjelmalla.
Musk kertoi SpaceX:n tavoitteeksi pudottaa laukaisukustannukset sadasosaan aiemmasta. Falcon-raketit ovat toden totta pudottaneet laukaisukustannuksia, kahdenkymmenen vuoden aikana noin 200-300 miljoonasta noin 70 miljoonaan dollariin per laukaisu. Matkaa on kuitenkin vielä taivallettavana, ennen kuin laukaisun hinta on pudotettu kymmenesosaan (n. 20-30 miljoonaa) tai sadasosaan (n. 2-3 miljoonaa).
Kantorakettien lisäksi SpaceX:llä on Dragon-kapseli. Se on tarkoitettu amerikkalaiseksi vastineeksi venäläiselle Soyuz-kapselille ja miehittämättömälle Progress-huoltoalukselle ISS:n miehistön ja rahdin siirtämisessä.
Jos ajatellaan sitä, että mitä SpaceX on reilun 20 toimintavuoden aikana tehnyt Mars-lentojen edistämiseksi, niin päästään tulokseen, että ei paljoa mitään, Muskin puheista huolimatta. SpaceX on pääasiassa laskenut Maapallon kiertoradalle pääsyn hintaa. Mars-matkaa ajatellen voidaan poimia ehkä seuraavat kehityskohteet:
1. Raptor-moottori: Raptor-moottori on kehitetty avaruudessa käytettäväksi, ei rakettien ykkösvaiheeseen.
2. Dragon-kapseli: Dragon-kapselissa on elossapitojärjestelmien perustekniikkaa. Dragon-kapselin ei kuitenkaan tarvitse pitää ihmistä elossa kuin lyhyen aikaa, ja perustekniikka on samaa kuin vaikkapa ISS:ssä. ISS:llä on tutkittu teknologioita, joilla ihminen voidaan pitää avaruudessa hengissä pidempiä aikoja (esim. Mars-matka), mutta sillä ei ole juuri tekemistä SpaceX:n kanssa.
3. Falcon Heavy ja Starship: Jos Marsiin aiotaan lähettää ihmisiä, niin "matkatavaroita" tarvitaan runsaasti mukaan. Siksi raskaita kantoraketteja voisi pitää Mars-ohjelman selkärankana, mutta on epäselvää, riittääkö Starshipin kapasiteetti kuinka pitkälle.
Starshipin kapasiteetti on n. 100-150 tonnia matalalle kiertoradalle ja n. 30 tonnia geostationaariselle radalle. Hihavakiolla Starshipilla saa siis ehkä noin 15-20 tonnia Marsiin vievälle radalle (TMI). Se on vielä aika vähän, jos on tarkoituksena saada ihminen elävänä Marsin pinnalle saakka, ja mahdollisesti takaisinkin.
Yhteenvetona: SpaceX on kaupallinen yritys, ja valtaosa sen tekemästä kehityksestä on kohdistunut niihin tarpeisiin, jota kaupallisilla ja ei-kaupallisilla toimijoilla on: Maapallon kiertoradalle pääsy. Vaikka kantoraketteja voi pitää välillisesti tarpeellisena Mars-matkoja varten, niin vielä tähän päivään mennessä SpaceX ei ole kehittänyt juuri mitään teknologiaa nimenomaan Mars-matkaa varten. Kaupallisena yrityksenä se tarvitsee sellaiselle teknologialle ostajan eli mitä todennäköisimmin valtiollisen tahon. Valtiolliset tahot - esimerkiksi Yhdysvallat ja NASA - eivät kuitenkaan lähde suoraan miehitetyille Mars-lennoille, vaan teknologiaa kehitetään ensin miehitettyihin Kuu-lentoihin.
Musk on toimitusjohtaja, jonka tehtävänä on saada SpaceX:lle tilauksia. Muskin Mars-intoilua voi katsoa siitä näkökulmasta.
Viimeksi muokattu:
En tiedä onko joku jo maininnutkin, mutta 200 miljardia pitäisi käyttää vaikka ilmastonmuutoksen ehkäisyyn.
Marsin olosuhteet on jo lähtökohtaisesti niin ihmisvihamieliset, että sinne ei ole mitään järkeä yrittää ihmisen päästä.
Ihmiskunta ei siitä tule koskaan hyötymään mitään, vaikka sinne joitain ihmisiä saataisiinkin. Haihattelua ja pullistelua vaan tietyiltä piireiltä tämä hanke.
Mutta kun avaruus kaikissa muodoissa kiinnostaa, niin toki tätäkin pähkähullua hanketta tulee seurattua.
Marsin olosuhteet on jo lähtökohtaisesti niin ihmisvihamieliset, että sinne ei ole mitään järkeä yrittää ihmisen päästä.
Ihmiskunta ei siitä tule koskaan hyötymään mitään, vaikka sinne joitain ihmisiä saataisiinkin. Haihattelua ja pullistelua vaan tietyiltä piireiltä tämä hanke.
Mutta kun avaruus kaikissa muodoissa kiinnostaa, niin toki tätäkin pähkähullua hanketta tulee seurattua.
Toki noinkin. Kuinkas paljon ne muut ovat tehneet edistääkseen edes kiertoradalle tai pitemmälle pääsyä?
Vahvasti ainakin "uudet" avaruusvaltiot ovat panostaneet. Boeing yrittää, mutta myös epäonnistuu.
Varsinaisesti ei tästä ole tarkoitus tehdä "meidän avaruusiskä on parempi kuin teidän avaruusiskä" -väittelyä :D
Itse vain tykkään siitä, kun ihmiskunta tähtää korkealle.
Että silleen...
Ai vähän kuten se nettimeemi, jossa joku vinkuu, että olis ollu paljon parempi käyttää 10 miljardia "oikeaan uhkaan", kuten ilmastonmuutokseen ennemmin kuin F35 ostamiseen.
Voihan sitä laittaa vaikka molempiin tuon. Saattaahan se olla, että edistysaskeleet Mars "maankaltaistamisessa" tuottavat hyviä asioita maapallollekkin. Ja toisinpäin.
Että silleen...
Kyllä minä väitän, että 200 miljardilla ei vielä päästä Marsiin. Valtaoja on melko optimistinen, ja olettaisin hänen tarkoittavan suoria laukaisukustannuksia, ei sitä hintaa, joka kehitystyöhön on laitettava.”Jokainen on varmaan sitä mieltä, että 200 miljardia on parempi käyttää Mars-lentoon kuin vaikka sotaan.”
Mars | Trump uhosi vievänsä amerikkalaiset Marsiin, Valtaojan mukaan idea ei ole hullumpi
Punaisella planeetalla riittää tutkittavaa. Elämänkään mahdollisuutta ei kannata poissulkea.
Itse olen sitä mieltä, että ihmiskunnan kuuluu edistyä. Välillä vauhdikkaammin ja välillä vähän hitaammin.
Meiltä käytännössä vielä puuttuu kokonaan tekniikka, jolla ihminen pidetään elossa Marsin pinnalle saakka ja mielellään vielä saadaan tuo ihminen takaisin, tai pidettyä elossa luonnolliseen kuolemaan saakka. Ennen kuin tämä teknologia on kehitetty ja testattu, rahaa on palanut aika paljon.
Oletukseni on, että Musk on kertonut visioitaan Trumpille, ja kun en usko, että Trumpilla on kovin syvällistä käsitystä siitä, kuinka Mars-matkat toteutetaan, niin Muskin innostus on saattanut tarttua häneenkin. Musk olisi varmasti innoissaan, jos Trump presidenttinä määräisi NASA:n puuhaamaan Mars-matkaa, antaisi sille rahoituksen ja SpaceX pääsisi alihankkijaksi.
Oma veikkaukseni on kuitenkin se, että Trumpin kärsivällisyys ei riitä tähän hankkeeseen. Kaikki miehitettyä Mars-matkaa varten kehitettävä teknologia on ensin testattava Kuussa: Kuuhun tarvitaan aika lailla pysyvästi miehitetty asema testialustaksi. Toinen puolisko - esimerkiksi laskeutuminen ja ISRU-teknologia - on testattava Marsissa miehittämättömillä lennoilla. Tähän prosessiin palaa helposti aikaa vuosikymmen tai kaksi, vaikka se aloitettaisiin nyt, ja siihen tullee palamaan paljon enemmän rahaa kuin 200 miljardia dollaria.
Varmasti pitäisi. Siis ihmiskunnan ja maapallon kannalta. Mutta Muskin tai muiden yritysten kannalta pitäisi löytyä sellainen tapa ilmastonmuutoksen ehkäisyyn että sillä voi tehdä rahaa. Joo, ei varmasti Marsiin matkaamisellakaan tehdä rahaa vielä pitkään aikaan, mutta kuten @Euro71 tuossa edellä viittasi, niin tarkoitushan on ylipäänsä saada SpaceX:lle liiketoimintaa.
Samoin tietysti vaikka asevarusteluun käytettävät rahat olisi hyvä käyttää johonkin positiiviseen ja hyvään tarkoitukseen, mutta maailma nyt on tällainen kuin on eikä ihan hetkeen ole nähdäkseni muuttumassa.
Voi hyvin olla mahdollista, että ei riitä. Ei raha, eikä kärsivällisyys.
Se ei poista sitä tosiasiaa, että jos mitään ei tehdä, niin mitään ei tapahdu. Jotenkin tykkään enemmän siitä, että niitä teknisiä kehitysharppauksia otetaan tuollaisessa Mars-matkassa kuin, että aina tarvitaan sota siihen.
Että silleen...
Kysehän on puhtaasti kilpailusta. Musk ja Jenkit haluaa olla ekana Marsissa, ja siitä on pelkästään kyse. Kaikkinensa turha hanke siis. Mutta sulle Muskin hankkeet on järkeviä oli ne mitä tahansa, näin vähän arvelen.
Kuuhun on paljon helpompi mennä ja se olisi helpompi rakentaa asuttavaksi siirtokuntineen.
Että silleen...
Viimeksi muokattu:
Huvittavaa, että luulet jotenkin minun pitävän kaikkia Muskin hankkeita järkevinä. Ehkä sinun kannattaisi enemmän keskittyä asiaan kuin henkilökohtaisuuksiin.
Jokainen kehitysaskel avaruuden valloittamisessa on hyvä. Tykkään, että asioissa otetaan välillä suuriakin harppauksia rohkeasti. Ja aivan vastaavasti nämä asiat kehittävät ja helpottavat tuota kuuhun menoa.
Että silleen...
Mm. ESA on jatkuvasti, koko tämän 20 vuotta jonka SpaceX on ollut olemassa, kehittänyt omaa Ariane-rakettiaan. Kiinalaiset ovat kehittäneet omiaan, ja venäläisillä nyt on ollut sen verran luotettava järjestelmä, ettei sitä ole tarvinnut juuri kehittää.
On huomattava, että vasta Super Heavy ja Starship ovat SpaceX:llekin askeleita eteenpäin laukaisukapasiteetin suhteen. Aiemmat mallit ovat olleet kyvyltään suunnilleen sitä sarjaa mitä muutkin kantoraketit.
Mars-matkaa ajatellen laukaisukustannusten tiputtaminen ei ole niin keskeistä, ellei sitten ole tarkoituksena lähettää Marsiin rojua jokaisessa laukaisuikkunassa. Laukaisukustannusten tiputtaminen palvelee ensisijaisesti Maapallolla toimivia kaupallisia toimijoita (tietoliikenne, kartoitus yms).
Kuin myös. Olen ollut avaruusintoilija lähes koko elämäni. On minusta kuitenkin hyvä olla perillä siitä, mikä on ero Muskin sanomisissa ja todellisuudessa (esim. SpaceX:n toiminta). Musk tuli tunnetuksi jo 2000-luvun alussa siitä, että "eivät suuret sanat suuta halkaise" eli hänellä on ollut taipumusta antaa lausuntoja, joilla ei ole paljoa todellisuuspohjaa.
Niin, kyllä minulle kehitysaskeleet passaavat varsin mainiosti, jos niitä otetaan. Itselleni on kuitenkin melko epäselvää, tullaanko niitä ottamaan Muskin ja/tai Trumpin toimesta.
Miehitetty Mars-matka saattaa olla melkoisen turha ponnistus. Minun oma käsitykseni Marsista on se, että sillä on vain tieteellistä arvoa: Marsin tutkimus voi antaa meille tietoa Aurinkokunnan synnystä ja kehityksestä. Musk ja SpaceX on kuitenkin kaupallinen toimija, enkä pidä Trumpiakaan ihmisenä, jolle tieteelliset arvot ovat ensisijaisia. Lisäksi tieteellistä tietoa saadaan miehittämättömilläkin lennoilla, ihmistä ei välttämättä tarvita mukaan.
Miksi Mars ei olisi minulle ensisijaisia kohteita miehitetyille lennoille?
- Marsilla on kaasukehä: se tekee tavaran nostamisen Marsista kalliimmaksi
- Marsilla on Kuuta suurempi painovoima
- Marsissa ei ole oikeastaan mitään, mitä Maassa tai Kuussa ei olisi, ja se mitä siellä on, on painovoimakuilussa ja kaasukehän peittämä: toisin kuin vaikkapa NEA-asteroideilla
Kuu on kaasukehätön, huomattavasti Marsia pienempi ja vallattoman paljon Maata lähempänä: se olisi minusta varsin hyvä paikka tukemaan ihmisen avaruustoimintaa, jos siellä voitaisiin valmistaa kaikkein raskaimpia osia.
Olen aika lailla asiasta samaa mieltä @Andromeda :n kanssa:
Järjellä ajateltuna en oikein kauheasti löydä syitä sille, miksi miehitetty Mars-lento pitäisi toteuttaa. Toki se olisi jonkinlainen virstanpylväs ja symbolinen voitto, mutta noin isossa kuvassa saattaisin hyvin jättää Marsin robottiluotainten pelikentäksi ja keskittyä Kuuhun ja sen jälkeen asteroideille - joko robottien tai miehitettyjen lentojen muodossa.
Jos tästä palataan Muskiin, niin minusta näissä Mars-jutuissa kannattaa muistaa se, mitä itse arvioin hänestä: hän on ensisijaisesti kapitalisti ja opportunisti. Muskille riittää se, että hänen liiketoimintaansa rahoitetaan. Muskilla voi olla visio ihmisistä asumassa Marsin pinnalla, mutta sen ei tarvitse nojata realiteetteihin, kunhan vain tämän vision avulla hän saa liiketoimintansa kukoistamaan.
Niin, kaikki ei edelleenkään usko sitäkään että Kuussa olisi käyty. Ja nykyisessä maailman ilmapiirissä sinne ei edes mentäisi. Kun miettii tuota 60 -lukua niin kuinkahan paljon silloin oli soraääniä vai peittikö kilpailuasetelma USA - NL kaikki sellaiset. Oman kansakunnan oli pakko voittaa kilpa.
Jos haluaa tutkia avaruutta pitää olla avara näkemys, eikä paksusta lompakostakaan haittaa ole. En mä juurikaan usko että tuo neljän vuoden aika toteutuisi, mutta uskon että ennen kun meikäläisestä aika jättää on Marsissa käyty. Ja olen kuitenkin jo 50v.
Toi "rahat käytetään maassa" on myös aika typerää, kun tuskimpa Musk niitä rahojaan maassa käyttäisi yhteiseen hyvään kuitenkaan.
EDIT: Kiitti @Euro71 sulla on kyllä varsin huikeasti tietoa aiheesta.
Viimeksi muokattu:
Teen tähän aiheeseen ihan pienen katsauksen. Tämä voisi kyllä olla jo toisen ketjun asiaa, mutta liittyy vielä ohuella langalla SpaceX:ään ja sitä kautta Muskin visioon. Elon Musk on ollut aktiivinen Mars-siirtokuntien puolestapuhuja jo todella pitkään:
SpaceX Mars colonization program - Wikipedia
"Elon Musk, founder of SpaceX, has engaged in space advocacy relating to the colonization of Mars since at least 2001 at the Mars Society."
- - -
Ensin pari sanaa siitä, miksi tietyt SpaceX:n kehitystyön tulokset voivat tukea Mars-lentoja:
1) Raptor: metaani on ajoaine, jonka valmistaminen Marsissa voisi olla mahdollista.
2) Super Heavy: Miehitetyt Mars-lennot tarvitsevat oletettavasti paljon "matkatavaroita" mukaan ihmisen pitämiseksi hengissä Marsin pinnalla. Mitä raskaamman kuorman saa kerralla avaruuteen, sen vähemmän tarvitaan laukaisuja ja sen vähemmän tarvitsee tuskailla sen kanssa, miten Mars-alus saadaan koottua kiertoradalla.
- - -
Sitten jotain vertailua:
1. Kiertorata: ISS on kiertoradalla ja tarjoaa meille kaikkein parhaan nykytiedon siitä, kuinka ihminen pidetään hengissä avaruudessa. ISS on saavutettavissa Maan pinnalta noin parhaimmillaan 45 minuutissa, vaikka käytännössä kaikki ISS:lle matkanneet avaruusalukset ovatkin käyttäneet lähestymiseen muutamia vuorokausia turvallisuussyistä. ISS:ltä saadaan hätätapauksessa ihmiset alas lähes välittömästi, olettaen että laskeutumiseen tarvittu alus on telakoituneena asemaan. ISS:ää on huolettu säännöllisillä lennoilla koko se aika, mitä se on ollut olemassa.
2. Kuu: Laukaisuikkuna Maan pinnalta ja kiertoradalta Kuuhun on avoinna noin 90 minuutin välein. Matka kestää viitisen vuorokautta per suunta. Kuuhun voidaan laskeutua ja sieltä nousta "mopoilla", kuten Apollo-lentojen kuumodulilla (LEM) ja sen osana olleella nousualuksella (Ascension Module), kts.
Apollo Lunar Module - Wikipedia
3. Mars: Laukaisuikkuna Maasta Marsiin (ja takaisin) on avoinna noin kahden vuoden välein. Matka kestää noin 9 kk. Marsiin on laskettu luotaimia, mutta vielä sieltä ei olla noustu takaisin avaruuteen. Tällaisia missioita on kyllä ollut suunnitteilla, joissa Marsista palautetaan näytteitä Maapallolla analysoitavaksi. Sekä laskeutuminen että nousu ovat kertaluokkaa vaativampia kuin Kuuhun, johtuen Marsin omasta painovoimasta ja kaasukehästä. Marsista on sanottu sellaistakin, että se on yksi ongelmallisimpia paikkoja laskeutua: sillä on kaasukehä, jota ei voi jättää huomiotta, mutta se on liian ohut toimiakseen hyvänä jarruna.
- - -
Mitä meiltä siis puuttuu Mars-matkaa ajatellen?
1. Tarvitaan lähes itsenäisesti toimiva elämää ylläpitävä avaruusasema. Jo Kuu-asema on vaikeasti suoraan Maapallolta huollettavissa, Mars-aseman suhteen se on käytännössä mahdotonta: täydennyksiä voidaan tuoda noin 2 vuoden välein, ja käytännössä huoltotarve on tiedettävä paljon etukäteen, koska aluksella kestää lähes vuosi saapua paikalle. Aseman on tuotettava ruoka ja happi, sen on tuotettava energiaa, ja sen on tuotettava ainakin kaikkein tärkeimmät varaosansa itse. Ihmisen kannalta olisi myös hyvä, että se sisältää tarpeelliset lääketieteelliset fasiliteetit, koska asemalta ihmisiä saadaan Maapallolle hoitoon todella heikosti.
Puhutaan paljon ISRU:sta, In Situ Resource Utilization eli paikanpäällä olevien raaka-aineiden hyödyntämisestä. Jo 70-luvulla tultiin tulokseen, ettei pysyvästi miehitettyä asemaa saada Kuun pinnalle ilman Kuu-materiaalien käyttöä - tulee vain yksinkertaisesti liian raskaaksi tukea asemaa Maapallolta käsin.
ISRU: In situ resource utilization - Wikipedia
2. Mitä todennäköisimmin tarvitaan tapa nostaa materiaalia (ihmisiä) Marsin pinnalta. Tähän on kaavailtu sellaista, että raketti toimii metaanilla ja hapella, ja tämä valmistetaan Marsissa (kaasukehän hiilidioksidista).
3. Tarvitaan tapa laskea tuollainen asema, paluuraketti ja metaanintuotantolaitos Marsin pinnalle. Tähän saakka Marsin pinnalle on laskettu luotaimia.
4. Tarvitaan raketti, jolla tuo paketti viedään Marsin kiertoradalle (eli saadaan ensin Marsiin vievälle radalle ja saadaan jarrutettua Marsin kiertoradalle).
Tästä kokonaiskuvasta meillä on käytännössä testattua teknologiaa vain pieniä, hajanaisia osia. Näistä kaikkein haasteellisin on tuo ykköskohta, itsenäisesti toimiva, ihmistä elossa pitävä asema. Se, minkä kokoinen siitä tulee, vaikuttaa rajusti siihen, kuinka haastavaksi miehitetty Mars-lento tulee: mitä enemmän Marsiin pitää vielä tavaraa asemaa varten, sen suuremmaksi hanke kasvaa täällä lähtöpäässä (eksponentiaalisesti). Jokainen kilo, joka käytetään tuossa listauksessa kohtiin 1-3, kertautuu hankkeen kustannuksina täällä lähtöpäässä, ja silti hanke on iso riskihanke: mikä tahansa epäonnistuminen lähes missä vaiheessa tahansa (lähtö, kiertoradalle asettuminen, laskeutuminen, ihmisen ylläpito) romuttaa koko hankkeen (eli tuloksena on kuolleita ihmisiä ja hankkeen epäonnistuminen).
- - -
Erilaisia miehitettyjä Mars-lentoja on suunniteltu jo pitkään:
List of crewed Mars mission plans - Wikipedia
Kaikissa näissä koetetaan jollain tavalla taklata noita esitettyjä ongelmakohtia. "Mars One" lähti sellaisesta ajatuksesta, että matka on yksisuuntainen ja kahden vuoden välein Marsiin lasketaan lisää ihmisiä ja samalla tuodaan täydennyksiä siellä jo oleville. Meno-paluumatkat ovat olleet 2010-2020 -välisenä aikana vähemmän muodissa, koska sellaisen matkan järjestäminen on melko vaativaa suhteessa siihen, että matkaa varten joudutaan joka tapauksessa ratkomaan iso osa niistä ongelmista, jotka mahdollistavat myös pidemmän oleskelun Marsin pinnalla.
Iso ongelma miehitetyissä Mars-lennoissa on kysymys: Miksi? Miksi ihminen pitäisi saada Marsiin? Paljonko olemme valmiita maksamaan sen teknologian kehittämisestä, että ihminen voi elää Marsin pinnalla, ja mitä uskomme saavamme siitä? Hyvää mieltä? Jotain muuta?
Miehitetty Mars-lento on monin tavoin kilpajuoksua robotiikkaa vastaan. Mitä kyvykkäämmäksi tulee avaruusrobotiikka, sen pienemmäksi käy tarve lähettää mukaan ihmistä.
- - -
Siksi sanon, että SpaceX ei vielä ole kovin paljoa kehittänyt teknologiaa Mars-lentoja varten, vaikka onkin tehnyt valtavan hyvää työtä kantorakettien suhteen.
No tietenkään hänen kohdalla tuohon ei kukaan uskokaan. Verottamalla tuotakin summaa niin saatu hyöty tulisi kohdistettua järkevämmin.
Eihän Musk omilla rahoillaan sitä olisikaan tekemässä vaan koitettaisiin saada Yhdysvallat tai joku muu maa (tai maat) maksamaan lysti. Eli nyt on kyse siitä että käytetäänkö veronmaksajien rahoja rahoittamaan Muskin projektia.
Vähän tulee mieleen tämä Boring Company ja Hyper loop tunnelit jne. Musk kehitteli ideoita tehdä tunneleita maan alle jotta voidaan vähentää ruuhkia maan päällä ja tätä hän on tarjonnut ympäri Yhdysvaltoja kun toinen vaihtoehto on ollut kehittää julkista liikennettä tai muuta sellaista. Sitten on tilattu Muskilta tunneli ja pari vuotta myöhemmin kun mitään ei ole tapahtunut on koko projekti lopetettu. Musk kun sai homman hoidettua kun hän sanoi että siitä poratusta materiaalista voidaan tehdä rakennustarpeita joista saadaan koteja kodittomille.
Valmiiksi tuli esimerkiksi tämä Las Vegas Loop jossa sitten kiertelee 70 Teslaa joihin ihmiset voivat mennä ja matkustaa jonnekin asemalle. En tiedä mikä hyöty tästä on kenellekään muulle kuin ehkä Muskille. Eihän tuossakaan mitään turvaongelmia ole:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy